Ehkä olen tullut sarkani päähän? Ei kiinnosta meri ei laulu, ei laulujen tekijät. Kuitenkin yeitän kaikilla voimillani pysyä irti itsesäälistä . säälistä joka varmaan tuhoon vie!
Kun millään en jaksaisi
elää, yönlapsonen
16932
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
synkkyyteen, mee vähän kävelylle vaikka sataakin.
Olen itse polkupyörällä töissä ja kotimatkalla saan ihan kunnon kasteen, mutta ei se haittaa pääsempä lämpimään tupaan.
tämä on viiminen kirjoitus: Ensiksi kiitos sinulle kun vaivauduit vastaamaan.
En kertakaikkiaan jaksa edes enää juopotella, enkä elää.
Olen tallettanut jälkeenjääville sanallistoni arkoistoa,kunpa vain he ymmärtäisivät "kirjastostani" jotain,jotain sellaista jotta tajuaisivat miksi eloni liekki on hiipumassa. En syytä heitä, he ovat kaikkensa yrittäneet aina pitipintaan asti.'martti.e
kiitos sinulle, ystäväni. Nyt kun ::...^^ missä on ne ystäväni, ikävä kyllä rahoilla ostettuina, kalliin hinnan maksaneena.
Toivon Sinulle luojamme huolepitoa,olet tähkeä ihminen maailman kokonaisuudessa,saatikka yksilönä!
Minäkään en tosin tiedä minkätähden elämä on, ehkä tarkoitus ois kuitenkin tehdä jotain sellaista mikä tuottaa iloa, niin luulen. Koitappa siis etsiä ilosi, vahvuutesi, tahdonvoimasi, uteliaisuutesi, ja uusia asioita elämääsi. Ja pidä sitten aikomuksesi vakaana...
Elä - elä minunkin puolestani, sillä sinä olet ansainnut elämäsi!
Sinussa olisi aineksia rinnallakulkijaksi, varmaan muuhunkin. Voi Hyvin
Elämä on ...
Elämä on tilaisuus, hyödy siitä.
Elämä on kauneus, nauti siitä.
Elämä on autuus, maista sitä.
Elämä on uni, todellista se.
Elämä on haaste, kohtaa se.
Elämä on velvollisuus, täytä se.
Elämä on peli, pelaa sitä.
Elämä on lupaus, täytä se.
Elämä on suru, voita se.
Elämä on laulu, laula se.
Elämä on ponnistus, hyväksy se.
Elämä on tragedia, kohtaa se.
Elämä on seikkailu, uskaltaudu siihen.
Elämä on onni, luo se.
Elämä on liian arvokas, älä tuhoa sitä.
Elämä on elämää, taistele sen puolesta.
(Äiti Teresa)
Koitappa siis piristyä.. !:)
terv. minä vain
Muistatko Jamppa Tuomisen laulun
Ystävälle.
Sinä ystävä tiedätkö sen, olet minulle tarpeellinen kelle kertoa voisin mä ikävästäin, elon tuskasta sydämessäin.Sinä ystävä, tiedätkö sen tänään luokses käyn murehtien. Ja sulle kun kertoa kaiken mä saan, niin jaksan mä taas uudestaan.
Elän päivän, elän kaksi, kaikki muuttuu paremmaksi. Elän jälleen, tunnen sen, kuljen tietäin toivoen.
--------
Sinä ystävä tiedätkö sen olen tänään mä onnellinen, on se kaikki kuin kaukaista unta nyt vain, kun mä itkeä sain surustain.Sinä ystävä tiedätkö sen, minä yksin ois kestänyt en. Mut silloin mua kuuntelit ymmärtäen niin unohdin pettymyksen.
Elän päivän, elän kaksi, kaikki muuttuu paremmaksi. Elän jälleen tunnen sen, kuljen tietäin toivoen.
Tsemppiä tulevaisuuteen. Kuuntelijoita löytyy.
Kiitios kaikille teille !
On mieluisaa huomioidä,että te vieraat nimimerkit olitte minut, minun aidon hätähuutoni huomioineet.
Kirjottelen paras'aikaa kirjettä,kuinka toivoisinkaan minua, minun elämäni vaikeissa vastamäessä tukeneelle lääkäri -ystävälleni.
Kaikkea Kaunista ja Hyvää toivotan teille, te RAKKAAT!
noin ihaaanasti tähän aikaan kirjoittelee, ellei....? ;D
ja kaikkea hyvää Sinullekin! Toivottavasti tokenet, ja löydät sen mitä elämääsi etsit!
Kiitos. En kirjoittele itssääliä hakien, syystä ,että tsesääliin vajoaminen on itse perkeleeltä,josta ei juurikaan nousta!
Ei juoppoa juurikaan ainkaan lääketieteellisesti auttaa voi. Minullakin olisi tahtoa päästä irti viinan orjuuresta,vaan ei ole voimaa.
Ei se käy kun halu olisi lopettaa ja siitä huolimatta ainavain lankeaa:
Shakespearekin othellossaan huokasee:Oi,Jomalani miksi ihmiset ottavat suuhunsa myrkkyä - myrkkyä joka varastaa heidän aivonsa!
itsesäälistä ollenkaan.
Toivotan jaksamista sulle. Ota päivä kerrallaan: "tänään pystyn olemaan ilman-tyylillä, huomista ajattelematta".
Tsemppiä sulle! :)
Kiitos sinulle,nimimerkki iloa.
Yksilön murhe, ketäs muuta kuin e. Leinoa:
Pisara olin,
mereen tulin,
tahdon taas pisaraksi tulla.
Iloita, surra,
miten mieli käskee,
ettei kukaan näe eikä kuule
Ah,en saata elää!
Oma maailma olin
nyt soitan kera suuren orkisterin!
Voi hyvinMartti.E
Ken täällä ei kurota kuuseen,
ei kapsahda katajaankaan.
Ken täällä ei tavoita taivaihin,
ei pääse se päälle maankaan.
- Eino Leino
D; ja kaikki muutkin uskokaa, en halua itsesääliä kaipaan poispääsyä.!!!
Kun kirjottelen, koneestani tulee Tapio Nousiaisen runoja joita Yrjö Jyrinkoski lausuu, Ronojen nimi on , Leipäistä ja Sulaista.
Voi kuinka löydänkään itseäni hänen runoissaan. Siellä on mies, joka ei saanut itkeä surujaan pois, kuin minäkään.
Kuinka haluaisinkaan itkeä itkuni pois, vaan en kykene. Haluaisisin, mutta aviovaimoni on kivimuuri,joka ei hyväksy sitä, että mies itkee!
Parast'aikaa tulee runo haudankaivajasta,kuinka perijät iloisina poistuvat hautausmaalta, vain ajatellen paljonkohan minä saan. He eivät tajua, että jo huomisessa voi olla heidän vuoronsa!
Ennenkuin lainaan Kahil Gipramin ajatuksia,kerron hieman hänestä:
Hän syntyi Lipanonissa vuonna 1883, hänen kotinsa vieressä kasvoi kuuluisia setripuita.
Hän myös sairasti. kirjoitti ystävättäreellen.
" jonka sisin on kuin viulun kieli, jonka viulun kielet ovat poikki.
Ei mitään ole vaikeampaa kuin elää vahvan hengen elämänhaluisessa heikossa ruumiisa.
Puhu minulle ystävyydestä.
Sinun ystäväsi tyydyttää puutteei.
Ystäväsi on peltosi,jonka kylvät RAKKAUDELLA ja korjaat kiitoksella