Sylissä

Vesi ,janoan sinua,sinun syliä.
Olet minulle ,sininen uni.

Saan heittäytyä sinun märkään syliin.
Tuuditat minua,kuin äiti ,itkevää lasta.

Onhan oltava jossain jotaki,vesi koskettaa?

Minulle on vesi,sulaudun sinuun.
Olo on ranatonta.

Niimpä sieluni hiljaisuudessa,
kudon sateen soitosta,sadun
hohtoista keidasta.

Unelmien valkoisilla ratsuilla
ravaan,kohti sinistä rantaa.

Rannatonta rantaa,ulappaa,
joka kantaa ja kuvan minulle antaa.

Veden kirkkaan,pehmeän tunnen ihollani.

Vesi valuu kasvoiltani,
olen saanu veden kosketuksen

Unelmalla ei oo alamanakkaa.

Kesä voi olla,kun pakkanen paukkuu,
järvet on jäässä.

Vaii puuttuuko,elämästäni jotaki?

Suorasukaisesti sanottuna,puuttuu,
mut onko niin,on vain tyydyttävä osaansa?

Olla yksin ja löytää ilman toista
ihmistä,sisältöä elämään?
4220
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Hienon runon olet tehnyt rakkauden kaipuusta.
Vesi on meille Suomalaisille elinehto,muutenkin
kun vaan juotavaksi,veden äärelle täytyy päästä
ainakin kesällä.
Hyvää iltaa sinulle:))

Äänestä
  • Aivan ,vesi miten se on tärkee,emme selviäis ilman sitä? Mut olen ihmetelly,miten sylin nälkään ,on vesi ollu minulle ,syli? Niimpä oon raakstunnu veteen,uiskentelen paljon,sielä ajatukset tekee työtä.Saa kellua selällään veden sinessä,katsoa taivaan sineen. Kiitos kauniista sanoista ,sinulle hyvää illan jatkoo.

    Äänestä

Elementti, josta itse pidän on upea kuva runossasi. Pidin tosi paljon.
Hyvää illan jatkoa Liisukka!

Äänestä
  • Luonto äiti on minulle tarjonnu sylin.Avoimen,jossa olen saanu itkee ihmisenä olemista ,yksinäisyyttäni.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


TöllinLiisa kirjoitti:

Vesi ,janoan sinua,sinun syliä.
Olet minulle ,sininen uni.

Saan heittäytyä sinun märkään syliin.
Tuuditat minua,kuin äiti ,itkevää lasta.

Onhan oltava jossain jotaki,vesi koskettaa?

Minulle on vesi,sulaudun sinuun.
Olo on ranatonta.

Niimpä sieluni hiljaisuudessa,
kudon sateen soitosta,sadun
hohtoista keidasta.

Unelmien valkoisilla ratsuilla
ravaan,kohti sinistä rantaa.

Rannatonta rantaa,ulappaa,
joka kantaa ja kuvan minulle antaa.

Veden kirkkaan,pehmeän tunnen ihollani.

Vesi valuu kasvoiltani,
olen saanu veden kosketuksen

Unelmalla ei oo alamanakkaa.

Kesä voi olla,kun pakkanen paukkuu,
järvet on jäässä.

Vaii puuttuuko,elämästäni jotaki?

Suorasukaisesti sanottuna,puuttuu,
mut onko niin,on vain tyydyttävä osaansa?

Olla yksin ja löytää ilman toista
ihmistä,sisältöä elämään?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu