Eli tilannehan on nyt se että olen ihastunut kaveriini, joka on myös poika. Puolen vuoden ajan olemme olleet kavereita ja alusta asti olen tuntenut häneen kovaa vetoa. Tilannetta on hankaloittanut kuitenkin se, että hänellä on tyttöystävä ja vaikuttaa heterolta, joten en ole uskaltanut ehdotella mitään.
Nyt sitten taakkani on hieman keventynyt, kun sain lopulta kerrottua hänelle että olen homo, tai itseasiassa hän arvasi sen pitkän keskustelun jälkeen, kun oli arvuutellut mikä minua niin vaivaa.. Onnekseni, hän suhtautui hyvin ymmärtäväisesti asiaan, sanoi että eihän se häntä haittaa ja ihmetteli miksen ole sitä aiemmin voinut kertoa. Odotin kyllä ihan muuta, vähiten noin ymmärtäistä suhtautumista. Ei silti osannut kuulema odottaa ollenkaan ja tämä tuli suurena yllätyksenä, vaikka ajattelin että hän sen jo katseistani ja käyttäytymisestäni on jotenkin päätellyt, mutta ei. Koska hän ei ole mitään sellaista minusta kuvitellut, tarkoittaako se siis sitä että hän ei edes ole kiinnostunut? Onko asia todellakin niin yksinkertainen. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen tähän suhtautumiseen, ja toivon että se ei vähennä ystävyyttämme, sillä se merkitsee jo paljon minulle, vaikka en hänen kanssaan seurustella voisikaan.
En ainakaan ihan heti uskalla kertoa tunteistani häntä kohtaan, vaikka tunnen polttavaa tarvetta. Uskon, että kyllä hän sen jossain vaiheessa älyää kun tietää että olen poikiin päin. Ja kun jo kerran riskeerasin kaverisuhteemme niin en halua tehä sitä heti uudelleen..
Mietin että onko mahdollista että hän on itsekin joskus pohdiskellut samaa jo on siksi niin ymmärtäväinen asian suhteen vai onko hän todellakin niin täysi hetero ettei hänen tarvitse pelätä mitään. Tai sitten vain hyvä kaveri..?
Onkohan koskaan mahdollista että saisin nauttia hänestä muutenkin kuin ystävänä, siis että hän alkaisi tuntea jotain ellei jo tunne? Ainakin hän tietää, että ei tarvitse pelätä kertomista asiasta minulle..
Kiitän, jos joku osaisi valaista tilannetta minulle hiukan enemmän ja kertoa mielellään kokemuksiakin jos niitä on..
Nyt sitten taakkani on hieman keventynyt, kun sain lopulta kerrottua hänelle että olen homo, tai itseasiassa hän arvasi sen pitkän keskustelun jälkeen, kun oli arvuutellut mikä minua niin vaivaa.. Onnekseni, hän suhtautui hyvin ymmärtäväisesti asiaan, sanoi että eihän se häntä haittaa ja ihmetteli miksen ole sitä aiemmin voinut kertoa. Odotin kyllä ihan muuta, vähiten noin ymmärtäistä suhtautumista. Ei silti osannut kuulema odottaa ollenkaan ja tämä tuli suurena yllätyksenä, vaikka ajattelin että hän sen jo katseistani ja käyttäytymisestäni on jotenkin päätellyt, mutta ei. Koska hän ei ole mitään sellaista minusta kuvitellut, tarkoittaako se siis sitä että hän ei edes ole kiinnostunut? Onko asia todellakin niin yksinkertainen. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen tähän suhtautumiseen, ja toivon että se ei vähennä ystävyyttämme, sillä se merkitsee jo paljon minulle, vaikka en hänen kanssaan seurustella voisikaan.
En ainakaan ihan heti uskalla kertoa tunteistani häntä kohtaan, vaikka tunnen polttavaa tarvetta. Uskon, että kyllä hän sen jossain vaiheessa älyää kun tietää että olen poikiin päin. Ja kun jo kerran riskeerasin kaverisuhteemme niin en halua tehä sitä heti uudelleen..
Mietin että onko mahdollista että hän on itsekin joskus pohdiskellut samaa jo on siksi niin ymmärtäväinen asian suhteen vai onko hän todellakin niin täysi hetero ettei hänen tarvitse pelätä mitään. Tai sitten vain hyvä kaveri..?
Onkohan koskaan mahdollista että saisin nauttia hänestä muutenkin kuin ystävänä, siis että hän alkaisi tuntea jotain ellei jo tunne? Ainakin hän tietää, että ei tarvitse pelätä kertomista asiasta minulle..
Kiitän, jos joku osaisi valaista tilannetta minulle hiukan enemmän ja kertoa mielellään kokemuksiakin jos niitä on..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Todennäköistä on, että hän on hetero ja oikasti hyväksyy sinut ystäväkseen sellaisena kuin on. Ja melkoisen varmasti hän ei ole kiinnostunut miehistä, sillä jos näin olisi, luottamuksellinen keskustelu olisi varmasti suonut hänellekin oivan tilaisuuden kertoa biseksuaalisuudestaan (jos hän olisi bi).
Ole varovainen toiveissasi ja ihastumisessasi, jos et halua menettää hyvää ystävää. Joku päivä aivan varmasti löydät itsellesi poikaystävän. Olen varma, että vaikka ystävällesi homoseksuaalisuutesi ei olekaan mikään ongelma, ihastumisesi häneen saattaisi olla kiusallista ja sotkea välejänne.
Itse olen heteronainen (toivottavasti tämä ei vähennä viestini arvoa) ja olen homoystävieni (miehiä ja naisia) kautta oppinut sen, että he usein kuvittelevat heteroista "liikoja". Koska heterot eivät suhtaudu oman sukupuolen edustajaan "potentiaalisena rakkauden kohteena", käytös on usein välitöntä, rentoa ja jopa läheistä. Tämä saattaa sitten herätellä toiveita homoystävässä, joka tietenkin jomoseksuaalisena suhtautuu ystäväänsä eri tavoin (vrt. tilanne niin, että olisit hyvä ystävä tytön kanssa ja tämä tyttö olisi ihastunut sinuun. Et välttämättä edes hoksaisi sitä).
Olen myös huomannut sen, että erityisesti miestuttavani, joka on homo, saattaa helposti miettiä sellaisen heteron heteroutta tai mahdollista homoutta, johon hän sattuu olemaan ihastunut. Vaikka todellisuudessa tämä hetero on yhtä paljon hetero, kuin tyyppi itse on homo, eli siis täyshetero. Nämä tulkinnat ("onkohan sekin homo, kun teki sitä ja tätä tai sanoi sitä ja tätä tai katsoi noin ja näin?") syntyy heteron näkökulmasta uskomattomista asioista. Eli, kannattaa heteroiden kanssa ystävöidessä muistaa, että vaikka itse olisitkin ihastunut heteroon, hän kokee sinut samalla tavoin, kuin sinä vastakkaisen sukupuolen edustajan. :)
olla entinen hyvä kaveri jos menet ehdotteleen jotain.Kattos hetero piireissä ei sillai kaveerata jätkän kans jolla on homo hyvänä kaverina.Näin se vaan on eikä sille mitään voi.