Sattuikos tältä palstalta joku muu lisäkseni olemaan eilen Tampere-talossa Anna Erikssonin konsertissa?
En pysty kaikkia yli-sanoja tähän luettelemaan, kuinka mahtava konsertti omasta mielestäni oli, mutta voin sanoa, että joka euron arvoinen! Mielelläni menisin vaikka toisenkin kerran.
Itse en ollut uuden levyn kappaleista kuullut kuin tämän sinkkulohkaisun Ei se mennyt niin, joten illan aikana outoja biisejäkin tuli kuultua, jotkut niistä herkistivät jopa kyyneliin asti. Ja tilaisuuden tullen, ryntään varmasti kaupan levyhyllylle ja hankin Annan uuden levyn omakseni.
Vanhoja parhaita biisejäkin tuli sopivassa määrin, lisääkin olisi toki jaksanut kuunnella! :) Parhaimmistoa näistä edusti mielestäni ehdottomasti Oot voimani mun! Jonka aikana iho nousi kananlihalle (positiivisessa mielessä siis) moneen otteeseen.
Erityisesti miellytti se, että osasta vanhoista hiteistä oli tehty uudenlaisia sovituksia, joita oli mielenkiintoista kuunnella, eivätkä ne kuitenkaan lähteneen mielestäni liiaksi eri linjoille alkuperäisten versioiden kanssa.
Myös jouset ja flyygeli osana instrumenttivalikoimaa saavat minulta lisäpisteitä!
Innolla odotan, että kyseinen konsertti tulee televisiosta ulos, vaikka tiedänkin, ettei se ole eilisen kokemuksen veroinen. Livemusiikki on kuitenkin aina asia erikseen!
Jos vielä vertaan eilistä konserttia esimerkiksi Mikko Mäkeläisen ja Tarja Lunnaksen yhteiskonserttiin, niin kyllä täytyy sanoa, että Anna vei ottelun 10-0! Vaikka tunnustaudunkin myös Mikko-faniksi... Tarja Lunnas voisi myös mennä katsomaan Erikssonista mallia, miten oikea ammattilainen hoitaa konserttinsa. Annalla ei ollut nuottitelinettä, josta hän olisi vähän väliä vilkuillut laulunsanoja tai jopa välispiikkejä. Pitää myös mainita, että Lunnas unohti ehkäpä suurimmasta hittibiisistään Seinestä sanat kyseisessä konsertissa. Tiedän, virheitä ja unohduksia sattuu itse kullekin, mutta jos on tekemässä laajamittaista konserttikiertuetta, pitäisi mielestäni esiintyminen olla niin loppuunhiottua ja varmaa, ettei tällaisia virheitä pääse tapahtumaan. Vielä asiaa puolustellakseni olen ollut aiemmin tv-kuvauksissa, joissa Tarja oli esiintymässä. Yksi hänen kappaleistaan jouduttiin ottamaan neljä kertaa uusiksi, koska hän unohti milloin missäkin kohdassa sanat. En tiedä kertooko tämä huonosta muistista, kuuntelijoiden aliarvioimisesta vai heikosta työmoraalista, tiedä häntä.
Noh, jos nyt lopettaisin tarinointini tästä aiheesta.
Mutta loppuun on vielä pakko todeta, että jos nainen säveltää, sanoittaa, laulaa niin upeasti ja onpa vielä kauniskin, niin ei voi muuta kuin ihailla ja täytyy myöntää, että ehkäpä jopa kadehtia... :)
En pysty kaikkia yli-sanoja tähän luettelemaan, kuinka mahtava konsertti omasta mielestäni oli, mutta voin sanoa, että joka euron arvoinen! Mielelläni menisin vaikka toisenkin kerran.
Itse en ollut uuden levyn kappaleista kuullut kuin tämän sinkkulohkaisun Ei se mennyt niin, joten illan aikana outoja biisejäkin tuli kuultua, jotkut niistä herkistivät jopa kyyneliin asti. Ja tilaisuuden tullen, ryntään varmasti kaupan levyhyllylle ja hankin Annan uuden levyn omakseni.
Vanhoja parhaita biisejäkin tuli sopivassa määrin, lisääkin olisi toki jaksanut kuunnella! :) Parhaimmistoa näistä edusti mielestäni ehdottomasti Oot voimani mun! Jonka aikana iho nousi kananlihalle (positiivisessa mielessä siis) moneen otteeseen.
Erityisesti miellytti se, että osasta vanhoista hiteistä oli tehty uudenlaisia sovituksia, joita oli mielenkiintoista kuunnella, eivätkä ne kuitenkaan lähteneen mielestäni liiaksi eri linjoille alkuperäisten versioiden kanssa.
Myös jouset ja flyygeli osana instrumenttivalikoimaa saavat minulta lisäpisteitä!
Innolla odotan, että kyseinen konsertti tulee televisiosta ulos, vaikka tiedänkin, ettei se ole eilisen kokemuksen veroinen. Livemusiikki on kuitenkin aina asia erikseen!
Jos vielä vertaan eilistä konserttia esimerkiksi Mikko Mäkeläisen ja Tarja Lunnaksen yhteiskonserttiin, niin kyllä täytyy sanoa, että Anna vei ottelun 10-0! Vaikka tunnustaudunkin myös Mikko-faniksi... Tarja Lunnas voisi myös mennä katsomaan Erikssonista mallia, miten oikea ammattilainen hoitaa konserttinsa. Annalla ei ollut nuottitelinettä, josta hän olisi vähän väliä vilkuillut laulunsanoja tai jopa välispiikkejä. Pitää myös mainita, että Lunnas unohti ehkäpä suurimmasta hittibiisistään Seinestä sanat kyseisessä konsertissa. Tiedän, virheitä ja unohduksia sattuu itse kullekin, mutta jos on tekemässä laajamittaista konserttikiertuetta, pitäisi mielestäni esiintyminen olla niin loppuunhiottua ja varmaa, ettei tällaisia virheitä pääse tapahtumaan. Vielä asiaa puolustellakseni olen ollut aiemmin tv-kuvauksissa, joissa Tarja oli esiintymässä. Yksi hänen kappaleistaan jouduttiin ottamaan neljä kertaa uusiksi, koska hän unohti milloin missäkin kohdassa sanat. En tiedä kertooko tämä huonosta muistista, kuuntelijoiden aliarvioimisesta vai heikosta työmoraalista, tiedä häntä.
Noh, jos nyt lopettaisin tarinointini tästä aiheesta.
Mutta loppuun on vielä pakko todeta, että jos nainen säveltää, sanoittaa, laulaa niin upeasti ja onpa vielä kauniskin, niin ei voi muuta kuin ihailla ja täytyy myöntää, että ehkäpä jopa kadehtia... :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tää on nyt taas niitä makuasioita joista ei voi kiistellä mut mielestäni Tarja voittaa mennentullen Erikssonin lauluäänessä ja taidossa.Ei tuollainen unohtelu tietenkään mukavaa ole,mut pidän todella paljon Tarjan musiikista.
Tarja voittaa kyllä..
Parhaat nais artistit on Lea Laven, Katri Helena, Kaija Koo ja Eija Kantola. Ei mahdu Eriksson tohon joukkoon mulla. Etenkin Laven on aivan loistava persoonakin niissä itseironisissa kommenteissaan joita ei monilta muilta artisteita kuule. Hyvä Lea!
Onko jo oppinut pitämään silmät auki laulaessaan? Tähän asti TV:stä katsellessa on häirinnyt valtavasti, että hän laulaa koko ajan silmät kiinni. Ääntä Annalla riittää. Harmi vaan nuo Iltalehden plagiointijutut.
Valaise asiaa tarkemmin?Onko Annaa siis syytetty plagioinnista?Mitä Annan kappaletta tää väite koskee?
Olin katsomassa Annan kiertueen avauskonserttia Espoossa ja on sanottava etten koskaan ole kokenut samanlaista elämystä kuin tuolloin.
Jotkut artistit vain esittävät kappaleensa toiset taas ottavat tilan haltuunsa jonka Anna todellakin osaa.
Välillä Annan laulua kuunteli tippa silmässä,välillä sydän takoi kolmeasataa.
Ja kuten nimimerkki -a- sanoikin,mielelläni menen toisenkin kerran,nimittäin Savoyhin...