Kertokaahan te hyvät ihmiset oikea toimintatapa tällaisessa tilanteessa. Nimittäin olin tässä taannoin erään marketin kassalle päässyt ja lastasin tavaroitani kärrystä kassanauhalle. Kärryissäni oli pieni vauva, joka ei edes vielä päätään kannatellut, kassalokero oli täysi vaipoista ym. eikä mukanani ollut pakkaajaa, sillä oli tilanne että jouduin pakosta lähteä kauppaan ja ostoksetkin piti vielä kuitata ja vielä selän takana 8 ihmisen liuta kärryt täynnä. Siinäpä sitten alkoi vielä tämä pienokainen hermostuksissaan huutamaan tissiä tietty ja yritin häntä rauhoitella, kuitata ostoksia ja pakata kasseja. Tuskanhiki nousi otsalle, koska alapää oli kipeä vielä synnytyksestä ja siinäpä sitten eräs näpsäkkä nuori nainen vielä kehtasi tulla minulle huomauttamaan, että miksi en ota vauvaa syliin????!!!!
Olinko todella niin huono äiti???
Olinko todella niin huono äiti???
Vastaukset 15
Vanhimmat
Näpsäkät nuoret naiset ovat aina oikeassa! (Siis omasta mielestään!)
Älä välitä näistä ja noista!
Voi rassukka.Voin vain kuvitella tuskan hikesi muitten lisäksi.Koeta saada joku mukaasi.Tuomita me osataan muttei auttaa.
Vauvvojahan nämä arvostelijatkin ovat joskus olleet.Ovatko heidän äitinsä ehtineet joka paikkaan ja olleet täydellisiä.
Silloin on SINUN vuorosi, jos muiden ei kelpaa odottaa, menkööt toiselle kassalle, tai muihin kauppoihin.
Ja näille näpsäkille neideille voi sanoa vaikka että "pakkaas vaikka kassini sillä aikaa kun otan lapsen syliin, tai painu vaan vittuun siitä neuvomasta."
Avun pyytäminenkään ei ole kiellettyä... Kaikki jonossa olijat olisivat voineet kilpaa tulla auttamaan kassien pakkaamisessa. Tuollainen tilanne saa kenen tahansa myötätunnot puoleensa. Harmi kun kukaan ei ymmärtänyt tarjoutua.
Kyllä täytyy sanoa, ettei tullut siinä tilanteessa mieleenkään alkaa pyytämään ketään jonossa olevaa avuksi. Koko se tilanne oli täysi kaaos ja sitten siihen tuli se viisastelija ja minulla v.....s verenpaine koholla hänen takiaan, sekä olin yöllä herännyt kahden tunnin välein imettämään. Ei siinä enään ajatus kulje.
Joo olisi pitänyt niiden muiden tajuta tarjoutua itse. Mutta mitä olisit väsyneenä ja arvatenkin kiukkuisena siinä tilanteessa ajatellut? Ei aina kaikkeen uskaltaudu, varsinkin kun on äiti-ihminen kyseessä.
Olisitko ollut kiitollinen avusta, suivaantunut ja haukkunut tarjoajan vai ruvennut syyllistämään itseäsi että olet huono äiti kun et kaikkeen kykene?
Myös tytöllä saattoi olla ehkä esim. pääkipeänä tai muuten vain paha olla jo sinun kärsimyksesikin? takia. Uskoakseni tyttö kyllä ymmärsi asian tuolloin, että vauvat itkee, mutta eivät turhan takia.
ole itse äiti.
Sama se kuinka kipee pää minulla on, en mene silti neuvomaan toisten lastenkasvatusta.
Eihän tuossa neuvoa ollut tarkoituskaan, vaan muuttaa hieman ihmisten ajattelutapoja. Ehkä ensi kerralla joku rohkea ihminen osaa ja uskaltaa mennä auttamaan. Mene ja tiedä.
Lapsettomille ihmisille voi sitten varmaan aivan rauhassa valittaa, me kun ei olla mitään eikä saada sanoa mitään, kun ei edes lapsia tehdä. Niinkö?
Ei kyllä tarvis aina itsekään ottaa kaikkee niin henkilökohtaisesti, mutta jäi kuule pyöriin päähän. Tarkoitus ei varmaan mitenkään ollut loukata äitiä eikä ainakaan neuvoa äitiä kasvatuksellisissa asioissa.
Älkää nyt hyvät ystävät alkako riitelemään. Tuossa eräs sanoi, että kuinka olisin reagoinut siihen, jos joku olisi tullut auttamaan oma-aloitteisesti. Luulenpa, että olisin ollut aluksi hämmentynyt ja niellyt ehkä jopa onnenkyyneleitä. Nimittäin vasta synnyttänyt äiti on varsinainen hormonikimppu ja erittäin herkässä mielentilassa. Olisin varmasti ollut onnellinen, jos joku olisi ojentanut auttavan kätensä, mutta taatusti olisin ollut ihmeissäni että joku tänäpäivänä huomioi toisen ihmisen ja auttaa häntä. Liian paljon katsomme omaa napaa emmekä huomioi toista ihmistä, koska aina on muka niin kiire ja ei haluta sekaantua toisen asioihin.
Jos ei ole omia lapsia ei pidä ottaa kantaa laisinkaan toisten kasvatusmetodeihin.
Toki laittomuuksiin tulee puuttua.
Itse aikoinaan olin kanssa kova neuvomaan, vaan kun sain omia lapsia huomasin että kyllä se onkin tietämättömänä helppo neuvoa.
Ja turha kertoa paljonko on siskoja jne... kasvanut siellä sun täällä, ja tehnyt sitä sun tätä. Jos ei ole omia, lapsia ei ole kokemusta omista lapsista.
Tuota noin; tässä kun on esiin noussut nyt nämä kasvatukselliset asiat, niin ei mielestäni ole kyse siitä kohdallani. Kyseessä on kuitenkin alle 3 viikon ikäinen vauva..
Eri asia on tietysti tapaus, jossa leikki-ikäinen tai uhmaikäinen lapsi saa raivarin kaupassa kun ei saa tahtoaan periksi. Hänen kanssaan sentään pystyy kiukun laannuttua keskustella nätisti, että miksi näin. Mutta vauva ei hiljene ennenkuin saa imastua tissistä kiinni niin että tuntuu lähtevän vaikutkin äitin korvista.
Äitiydessäsi ei ole mitään vikaa,on ihmisiä joiden suusta tulee väärällä hetkellä vääriä kommentteja,jätetään ne omaan arvoonsa.Joku olisi voinut tuskastuneelle äidille tarjota auttavan kätensä,se olisi ollut hieno ele.
Kaikesta huolimatta nauti äitiydestäsi ja vauvastasi!
aion nauttia äitiydestäni ja nuuhkia vauvani suloista tuoksua korvan takaa. Tuolla hän tuhisee unten mailla.. massu täynnä on hyvä taas nukkua; taidanpa kömpiä viereen.
Jos tämä nuori nainen olisi ollut fiksu,hän olisi sanonut sinulle:Ota vain vauva syliin,minä voin pakata tavarat.