Onko käytettävyyden alalla hommia suomessa?
Tarkoitan lähinnä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen (HCI) kanssa toimimista tai kognitiotieteiden ja tietotekniikan yhdistämistä?
Onko teistä kukaan käytettävyyden alalla?
Tarkoitan lähinnä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen (HCI) kanssa toimimista tai kognitiotieteiden ja tietotekniikan yhdistämistä?
Onko teistä kukaan käytettävyyden alalla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielikuvaa ja kuulopuhetta...
Suomessa ja maailmallakin taitaa olla aika heikosti näitä työpaikkoja. Varsinaisia käytettävyyshenkilöitä taitaa olla isommissa firmoissa parhaimmillaankin yksi 100-1000 koodaria kohti. Osa koodareista ja projektihenkilöistä tekevät jollakin tavalla käytettävyyteen liittyvää työtäkin, mutta pääasiallisesti työaika koostuu ihan muusta toiminnasta. Riippuu miten "käytettävyyshenkilö" määritellään.
Oma mielikuvani on tällainen: Käytettävyys on sanana yrityksen etusivulla, toiminnassa sitä harrastetaan siinä sivussa kantapään kautta opittuna taiteena jos on aikaa ja lähes kukaan isoissakaan yrityksissä ei tee pääosaa työajastaan "käytettävyyden" alan töitä.
Käytettävyyttä ja tuotteistamista tehdään kuitenkin jonkin verran erikoistuneissa konsulttifirmoissa. Taustalla voi olla erilaisia tutkintoja taideaineista psykologiaan tai kauppatieteisiin. Riippuu kai hieman firman erikoisalastakin. Käytettävyys ei kuitenkaan välttämättä ole sana, jolla nämä firmat löytää webistä.
En ole varsinaisesti käytettävyyden alalla, mutta teen tuon alan ihmisten hommiakin muun työn ohessa. Jos työnkuvaan kuuluu toimia aktiivisesti yhdessä "asiakkaiden" ja "tietotekniikan" kanssa niin osa työstä menee väkisinkin päällekkäin sen kaiken kanssa, mitä löydät googlella, kun pistät sanoiksi korkeakoulu ja käytettävyys. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Riippuu tuotteiden räätälöinnin asteesta. Mutta sitä ennen lähes kaikki ovat aloittaneet työnsä jostain testauksen, koodauksen tai muun projektityön kautta...
Jos joku on yli 90% työajastaan käytettävyystehtävissä ja varsinainen käytettävyyden asiantuntija niin minuakin kiinnostaisi tietää tarkemmin, onko sellaisia työntekijöitä ja millä taustalla sellaiseksi on päätynyt.
"Jos joku on yli 90% työajastaan käytettävyystehtävissä ja varsinainen käytettävyyden asiantuntija niin minuakin kiinnostaisi tietää tarkemmin, onko sellaisia työntekijöitä ja millä taustalla sellaiseksi on päätynyt."
Kyllähän näitä löytyy, mm. Nokialla on useampiakin henkilöitä kyseisissä hommissa.
Tuota hieman tarkoitinkin viestissäni. Nokialla on Suomessa yli 20 000 henkilöä töissä ja käytettävyysasiantuntijoita pikemminkin nuo muutama kuin muutama sata.
Toisaalta varmaan huomattavan monikin tekee Nokialla muun työnsä ohessa osittain käytettävyyden alalle kuuluvia tehtäviä. Täysin asialle omistautuneita taida olla kovinkaan paljon, ainakaan sellaisia, joilla on todella valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa ratkaisuihin, eivätkä ainoastaan tuota dataa varsinaisille käytettävyyssuunnittelijoille.
Sitten on oma lukunsa nuo mainitsemani konsulttifirmat. Eiköhän Nokiakin käytä niitä erittäin paljon käytettävyyden ja tuotekonseptien kehittelyssä. Tämän vuoksi he eivät välttämättä tarvitsekaan kovinkaan montaa käytettävyysasiantuntijaa omassa organisaatiossaan.
Vai että Nokialla muutama käytettävyysasiantuntija? Nokian menestykseen vaikuttaa erittäin paljon se, että niiden kännykät ovat olleet aina käytettävyydeltään kilpailijoitaan parempia. Nokialla on oma käytettävyysosasto, mutta tämän lisäksi eri yksiköissä työskentelee käytettävyysasiantuntijoita. Nokialla on töissä käytettävyyden parissa varmasti satoja ihmisiä.
Nokian lisäksi suomessa on useita käytettävyyspalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden koko liiketoiminta tai ainakin iso siitä on käytettävyyskonsultaatiota, kuten Adage, Idean, Etnoteam, Movial, Satama jne. Tämän lisäksi käytettävyysasiantuntijoita työskentelee paljon softafirmoissa, ja myös firmoissa joissa nyt ei heti uskoisi käytettävyysasiantuntijoita tarvittavan, kuten Työterveyslaitos, Outokumpu, ABB, KONE jne.
Alan yleisestä työtilanteesta kertoo jotain ehkä se, että firmoista joihin jätin viime keväänä nettihakemuksen kesäduunia hakiessani, sain yli kymmenen työhaastattelukutsua. Tärppäysprosentti oli reippaasti yli 50, jota voidaan pitää uskomattoman hyvänä verrattuna esim. ystävieni saldoon. Käytettävyysosaajia valmistuu Suomessa vuosittain reilusti vähemmän mitä tarve olisi, ja käyettävyyden merkitys on koko ajan kasvamassa, joten töitä riittää varmasti.