Kysely 16-24-vuotiaille

Hei,

kiitän huomautuksistasi ja pahoittelen puutteellista tiedonantoa. Kyseessä on vasta kandidaatintutkielma, eli vanhan tutkinnon mukaan "harjoitustutkielma" ja uuden tutkinnon mukaan alemman korkeakoulututkinnon vaatimusten mukainen pienimuotoinen tutkielma. Päätin laittaa postin tälle palstalle, koska kyse on kuitenkin tutkimuksesta ja soveltuu siksi mielestäni myös tänne.

En ole tahallisesti jättänyt nimeäni mainitsematta, vaan koska olen suomi24.fi:ssä uusi jäsen, erehdyin luulemaan, että nimeni näkyisi kokonaisuudessaan, kun sen galleriassa sallin näkyvän. Seison kyllä täysin kyselyn perusteella tulevaisuudessa saamieni tulosten takana, joten korjaan asian hetimiten.

Kysymysten suppeus johtuu siitä, etten ole tällä hetkellä tutkimassa sitä, millaista sähköisissä viestimissä käytetty kieli on, vaan tarkastelen asiaa lähinnä eri murteiden näkökulmasta. Tarkoituksenani on selvittää, käytetäänkö joillain murrealueilla enemmän omaa murretta myös sähköisissä viestimissä vai onko yleispuhekieli levinnyt ensisijaiseksi kieleksi koko suomeen myös kirjallisessa käytössä. Pyrin myös selvittämään, mikä on kyseisen ikäryhmän suhtautuminen kirjakieliseen ilmaisutapaan epämuodollisissa yhteyksissä.

Vastausvaihtoehtoihin en lukenut mukaan slangia ja sosiaalisia murteita (nuorisopuhekieli, eri harrastusryhmien käyttämä kieli ym.) siksi, että ne kuuluvat yleensä jollekin tietylle porukalle, jonka ulkopuolinen ei niitä ymmärrä. Niiden ja aluemurteiden välinen ero ei ole suuri, mutta katson aluemurteita ymmärtävän useamman ihmisryhmän, kuin erikoissanastoa sisältäviä kieliä.

En ole kysynyt henkilökunnalta tukea projektiin, koska en ole tiennyt, että näin tulee täällä toimia. En myöskään löytänyt suomi24.fi:n sivustolta sähköpostiosoitetta, josta olisin voinut kysyä, saanko pistää viestini useaan paikkaan. Puhelinnumeron kyllä löysin, mutta opiskelijana en kovin mielelläni maksa kiinteiden maksujen lisäksi puhelusta 1,23EUR/min. Jos asiasta kuitenkin koituu ongelmia, pyydän että minuun otetaan yhteyttä.

Terveisin,
Hanna Hukkanen

hanhuk kirjoitti:

Hei,

kiitän huomautuksistasi ja pahoittelen puutteellista tiedonantoa. Kyseessä on vasta kandidaatintutkielma, eli vanhan tutkinnon mukaan "harjoitustutkielma" ja uuden tutkinnon mukaan alemman korkeakoulututkinnon vaatimusten mukainen pienimuotoinen tutkielma. Päätin laittaa postin tälle palstalle, koska kyse on kuitenkin tutkimuksesta ja soveltuu siksi mielestäni myös tänne.

En ole tahallisesti jättänyt nimeäni mainitsematta, vaan koska olen suomi24.fi:ssä uusi jäsen, erehdyin luulemaan, että nimeni näkyisi kokonaisuudessaan, kun sen galleriassa sallin näkyvän. Seison kyllä täysin kyselyn perusteella tulevaisuudessa saamieni tulosten takana, joten korjaan asian hetimiten.

Kysymysten suppeus johtuu siitä, etten ole tällä hetkellä tutkimassa sitä, millaista sähköisissä viestimissä käytetty kieli on, vaan tarkastelen asiaa lähinnä eri murteiden näkökulmasta. Tarkoituksenani on selvittää, käytetäänkö joillain murrealueilla enemmän omaa murretta myös sähköisissä viestimissä vai onko yleispuhekieli levinnyt ensisijaiseksi kieleksi koko suomeen myös kirjallisessa käytössä. Pyrin myös selvittämään, mikä on kyseisen ikäryhmän suhtautuminen kirjakieliseen ilmaisutapaan epämuodollisissa yhteyksissä.

Vastausvaihtoehtoihin en lukenut mukaan slangia ja sosiaalisia murteita (nuorisopuhekieli, eri harrastusryhmien käyttämä kieli ym.) siksi, että ne kuuluvat yleensä jollekin tietylle porukalle, jonka ulkopuolinen ei niitä ymmärrä. Niiden ja aluemurteiden välinen ero ei ole suuri, mutta katson aluemurteita ymmärtävän useamman ihmisryhmän, kuin erikoissanastoa sisältäviä kieliä.

En ole kysynyt henkilökunnalta tukea projektiin, koska en ole tiennyt, että näin tulee täällä toimia. En myöskään löytänyt suomi24.fi:n sivustolta sähköpostiosoitetta, josta olisin voinut kysyä, saanko pistää viestini useaan paikkaan. Puhelinnumeron kyllä löysin, mutta opiskelijana en kovin mielelläni maksa kiinteiden maksujen lisäksi puhelusta 1,23EUR/min. Jos asiasta kuitenkin koituu ongelmia, pyydän että minuun otetaan yhteyttä.

Terveisin,
Hanna Hukkanen

Asia OK, Kiitos.

Kandin tutkielmaksi kysymykset varmasti hyvät.

Henkilökunnan tuella tarkoitin juurikin koulusi henkilökuntaa, ts. onko kukaan katsonut kyssäreitä läpi kokonaisuutena. Mutta eivätköhän nuo ole OK.

Ei täällä tarvii kysellä. Toi on ihan OK. Ainoa pieni bugi on ehkä jsut toi massapostitusm mut sikäli perusteltavissa et mahd. moni löytäis sen.

Hieman vain mietin sitä et vastaajien ikää ei pysty kontrolloimaan...mutta valtaosa käyttäjistä mahtunee tuohon.

Anteeksi oma epäselvyyteni.

terv. tekn. yo Lauri Parkkonen

Hei,

tiedän että kysely on suppea ja niin on tarkoituskin. Ymmärtänet, että aihe oli kuitenkin rajattava jotenkin ja tällainen aihe helposti ryöstäytyy käsistä, koska erilaisia puhekielen muotoja on suomessa varmasti satoja, ellei tuhansia, jos lasketaan mukaan kaikkien eri sosiaalisten ammatti- ja harrastusryhmien omat puhekielet.

Moni varmasti kirjoittaakin eri tavalla perheenjäsenilleen, kuin puolitutuille, mutta toivon silti, että jokainen pystyisi miettimään kielenkäyttöään sen verran, että tunnistaisi, onko kyseessä joku erityinen murre, kirjakieli vai kolmanneksi vaihtoehdoksi mainitsemani yleispuhekieli. Muutkin puhekielet nimittäin perustuvat kuitenkin pääosin johonkin näistä, vaikka sanasto olisikin erityistä.

Mietin yhdeksi vaihtoehdoksi myös slangia (jonka jotkut ovatkin jo ilmoittaneet puhekielekseen), mutta slangin kohdalla tulisi taas ottaa huomioon se, että se vaihtelee kaupungeittain, jolloin johtopäätösten vetäminen ja vastausten saaminen jonkinlaiseen taulukkoon vaikeutuisivat entisestään.

Pahoittelen siis kaikille kyselyn puutteita ja toivon, että ymmärrätte, että asia on melko vaikea käsiteltävä. Sähköisissä viestimissä käytettäviä kieliä ei myöskään ole tutkittu aikaisemmin hirveästi, joten pohjatiedot perustuvat lähinnä puhekielten tutkimuksiin.

Terveisin,
Hanna Hukkanen

hanhuk kirjoitti:

Hei,

tiedän että kysely on suppea ja niin on tarkoituskin. Ymmärtänet, että aihe oli kuitenkin rajattava jotenkin ja tällainen aihe helposti ryöstäytyy käsistä, koska erilaisia puhekielen muotoja on suomessa varmasti satoja, ellei tuhansia, jos lasketaan mukaan kaikkien eri sosiaalisten ammatti- ja harrastusryhmien omat puhekielet.

Moni varmasti kirjoittaakin eri tavalla perheenjäsenilleen, kuin puolitutuille, mutta toivon silti, että jokainen pystyisi miettimään kielenkäyttöään sen verran, että tunnistaisi, onko kyseessä joku erityinen murre, kirjakieli vai kolmanneksi vaihtoehdoksi mainitsemani yleispuhekieli. Muutkin puhekielet nimittäin perustuvat kuitenkin pääosin johonkin näistä, vaikka sanasto olisikin erityistä.

Mietin yhdeksi vaihtoehdoksi myös slangia (jonka jotkut ovatkin jo ilmoittaneet puhekielekseen), mutta slangin kohdalla tulisi taas ottaa huomioon se, että se vaihtelee kaupungeittain, jolloin johtopäätösten vetäminen ja vastausten saaminen jonkinlaiseen taulukkoon vaikeutuisivat entisestään.

Pahoittelen siis kaikille kyselyn puutteita ja toivon, että ymmärrätte, että asia on melko vaikea käsiteltävä. Sähköisissä viestimissä käytettäviä kieliä ei myöskään ole tutkittu aikaisemmin hirveästi, joten pohjatiedot perustuvat lähinnä puhekielten tutkimuksiin.

Terveisin,
Hanna Hukkanen

Tosiaan, vastoin useimpien käsitystä, slangi ei tarkoita pelkästään pääkaupunkiseudun enimmäkseen ruotsista lainattua mongerrusta, vaan yleensä jotain tiettyä, esim. jonkun ammattialan murretta.
Eli slangi ei välttämättä ole "hesaa" tai "stadia".

ATC kirjoitti:

Tosiaan, vastoin useimpien käsitystä, slangi ei tarkoita pelkästään pääkaupunkiseudun enimmäkseen ruotsista lainattua mongerrusta, vaan yleensä jotain tiettyä, esim. jonkun ammattialan murretta.
Eli slangi ei välttämättä ole "hesaa" tai "stadia".

Slangi on kyllä alkujaan lähtöisin Helsingistä ja se kehittyi 1800-luvun lopulla työläiskortteleissa suomen- ja ruotsinkielisten poikien yhteiseksi kieleksi. Lisäksi alkuperäisessä slangissa on piirteitä venäjän kielestä. Siksi en pidä alkuperäistä slangia varsinaisena suomen kielen muotona, vaan sekakielenä.

Kuitenkin kielet muuttuvat koko ajan ja kuten murteetkin ovat alkaneet tasoittua, myös "stadin slangi" on saanut uusia muotoja. Nykyään slangi-sanaa käytetään aika usein rinnakkain käsitteen sosiaalinen murre kanssa, jolloin puhutaan olevan ammattislangeja ja harrastusslangeja ym. Jotkut ovat kuitenkin edelleen sitä mieltä, että slangia on vain alkuperäinen helsinkiläinen slangi.

hanhuk kirjoitti:

Hei,

tiedän että kysely on suppea ja niin on tarkoituskin. Ymmärtänet, että aihe oli kuitenkin rajattava jotenkin ja tällainen aihe helposti ryöstäytyy käsistä, koska erilaisia puhekielen muotoja on suomessa varmasti satoja, ellei tuhansia, jos lasketaan mukaan kaikkien eri sosiaalisten ammatti- ja harrastusryhmien omat puhekielet.

Moni varmasti kirjoittaakin eri tavalla perheenjäsenilleen, kuin puolitutuille, mutta toivon silti, että jokainen pystyisi miettimään kielenkäyttöään sen verran, että tunnistaisi, onko kyseessä joku erityinen murre, kirjakieli vai kolmanneksi vaihtoehdoksi mainitsemani yleispuhekieli. Muutkin puhekielet nimittäin perustuvat kuitenkin pääosin johonkin näistä, vaikka sanasto olisikin erityistä.

Mietin yhdeksi vaihtoehdoksi myös slangia (jonka jotkut ovatkin jo ilmoittaneet puhekielekseen), mutta slangin kohdalla tulisi taas ottaa huomioon se, että se vaihtelee kaupungeittain, jolloin johtopäätösten vetäminen ja vastausten saaminen jonkinlaiseen taulukkoon vaikeutuisivat entisestään.

Pahoittelen siis kaikille kyselyn puutteita ja toivon, että ymmärrätte, että asia on melko vaikea käsiteltävä. Sähköisissä viestimissä käytettäviä kieliä ei myöskään ole tutkittu aikaisemmin hirveästi, joten pohjatiedot perustuvat lähinnä puhekielten tutkimuksiin.

Terveisin,
Hanna Hukkanen

Sellainen tuli mieleen noihin kysymyksiin ja vastausvaihtoehtoihin liittyen, että "En osaa sanoa" -vaihtoehto olisi aina hyvä olla kyselyissä mukana. Noin lyhyessä kyselyssä sillä ei muutoin varmaan olisi väliä, mutta jos mikään vaihtoehto ei tunnu sopivalta, ei tuossa pysty jättämään kyseistä kysymystä tyhjäksi. (Niin kuin tavallisissa, käsin paperille täytettävissä voi tehdä ja usein tehdään, jos mikään vaihtoehto ei tunnut hyvältä). EOS-vaihtoehto voisi lisätä vastaajien määrää, ja saisit niidenkin osalta tietoa ainakin jostakin kysymyksestäsi. Ei mikään valtava ongelma, mutta tuli itselläni ekana mieleen, kun katsoin kysymyksiäsi.

Onnea tutkielman tekoon!

EOS kirjoitti:

Sellainen tuli mieleen noihin kysymyksiin ja vastausvaihtoehtoihin liittyen, että "En osaa sanoa" -vaihtoehto olisi aina hyvä olla kyselyissä mukana. Noin lyhyessä kyselyssä sillä ei muutoin varmaan olisi väliä, mutta jos mikään vaihtoehto ei tunnu sopivalta, ei tuossa pysty jättämään kyseistä kysymystä tyhjäksi. (Niin kuin tavallisissa, käsin paperille täytettävissä voi tehdä ja usein tehdään, jos mikään vaihtoehto ei tunnut hyvältä). EOS-vaihtoehto voisi lisätä vastaajien määrää, ja saisit niidenkin osalta tietoa ainakin jostakin kysymyksestäsi. Ei mikään valtava ongelma, mutta tuli itselläni ekana mieleen, kun katsoin kysymyksiäsi.

Onnea tutkielman tekoon!

Täytyy huomioida asia, jos jatkan aihetta gradussa. Harkitsin kyllä myös vaihtoehtoa "Muu, mikä?", mutta pelkäsin, että mikäli annan ihmisille sellaisen vaihtoehdon, en saa itse lajiteltua niitä tilastointia varten sopiviin ryhmiin. Pelkät "en osaa sanoa -vastaukset" taas eivät välttämättä hyödytä tämän tutkielman näkökulmassa, jonka on tarkoitus olla vertaileva. Täytyy katsoa, mitä tällä saa aikaan ja kokeilla tulevaisuudessa uudestaan, jos ei onnistu. :)

Hanna Hukkanen