jos vaikka mitä. Tänään tippui postilaatikosta koiramme lehti ja katselin huvittuneena työsarka ilmoitusta. Ulkomuototuomarit saavat toimia kehätoimitsijoina 1.1.2006 lähtien niissä kehissä joiden rotujen arvostelu oikeuksia heillä ei ole. Poikkeuksena suurtapahtuma Hesassa ensi kuussa. Usein ennen olen ajatellut edellisen säännön olevan pöhkön. saahan ulkomuototuomari mielettömän kokemuksen kirjoittaessaan muistiin pätevän tuomarin saneluja roduista joiden arvosteluoikeutta hänellä ei vielä ole.
Toinen todella hyvä juttu oli Harto Stockmarin kirjoitus jalostuksesta ja siitä miten pitäisi olla rotukirjat avoimena ja valta kasvattajilla ,ei rotujärjestön jalostustoimikunnilla, joiden jäsenet useimmissa tapauksissa ole kasvattaneet pitkään pitkään aikaan, ja joiden kokemus on usein todella pieni verrattuna kasvattajaan.Kasvattaja itse tuntee oman materiaalinsa paljon paremmin . Vastuuhan on todellisuudessa aina ollut kasvattajan, ei rotujärjestön. Kasvattaja itse joutuu virheet kantamaan.
Toinen todella hyvä juttu oli Harto Stockmarin kirjoitus jalostuksesta ja siitä miten pitäisi olla rotukirjat avoimena ja valta kasvattajilla ,ei rotujärjestön jalostustoimikunnilla, joiden jäsenet useimmissa tapauksissa ole kasvattaneet pitkään pitkään aikaan, ja joiden kokemus on usein todella pieni verrattuna kasvattajaan.Kasvattaja itse tuntee oman materiaalinsa paljon paremmin . Vastuuhan on todellisuudessa aina ollut kasvattajan, ei rotujärjestön. Kasvattaja itse joutuu virheet kantamaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
että pidetään rotukirjat avoimina?
esim kuten tiedät, niin oma rotuni on periaatteessa kolme rotua. (meillä kyllä rotukirjat luojan kiitos auki) Kuitenkin on kyse yhdestä ja samasta rodusta. Nyt meillä on mahdollisuus astuttaa keskenään näitä muunnoksia, mitä ei olisi jos kirjat olisivat kiinni. Geenipohjamme kaventuisi uhkaavasti.
Samoin on monilla muilla roduilla jotka jaetaan värin / koon mukaan.
Jos tulee värivirheellinen koira, niin eihän maailma siihen kaadu hyvänen aika.
jalostuksessa on monta outoa ja uutta asiaa. Mitä enempi oppii, sen vähempi tajuaa tietävänsä.
Uman postilaatikosta tippuu postit. Onko laatikkosi pohja jotenkin rikki? Vai tarkoititkos postiluukkua?
on laatikko ja luukku ja laatikossa avattava pohja.
ja ovessa reikä.
minulle koiramme lehti tänään oli niin kiva yllätys,päästään het epäviralliseen penskanäyttelyyn helmikuussa helsinkiin,jipii :)
meillä ei mitkään toimikunnat puutu jalostusvalintoihin. Kasvattajat saavat ihan rauhassa tehdä valintansa ilman mitään jalostustoimikuntia,kunhan vaan pevisaehdot täyttyvät ja pentu/astutuslistalla myös jalostustarkastukset.
Kertokaahan tyhmälle,että miten se menee noissa roduissa,joissa täytyy jonkun toimikunnan pillin mukaan pomppia. Antavatko jotain uroksia,että valitse näistä vai miten?
Entä jos kasvattaja lähtee ulkomaille astuttamaan,mites sitten toimitaan?
leikkii viisaampaa kuin kana. Monessa rotujärjestössä pärstäkerroin merkkaa hirmuisesti. Poikkeusluvat ovat rotujärjestöjen taskuissa. Rotujärjestöjen puoltoja tarvitaan niin moneen asiaan. Omassa rodussani on kasvattajalla pääosa. Jalostusanomus tulee silti tehdä ja jos koirat ovat jalostusohjesäännön mukaisia puolto tulee.
Oli meillä aikoinaan sellainenkin vaihe että kaikki oli periaatteessa jalostustoimikunnan taskuissa. Vaikka koirasi täytti kriteerit mennen tullen vastaus, tuli kuin apteekin hyllyltä, emme voi suositella juuri tuota urosta, tai käytä toista narttua, sillä tuon nartun jossain pirun kaukaisessa haarassa, on ollut sitä sun tätä. Eikä sen isoäidin siskon täti tai joku muu kummin kaima ole saanut näyttely tulosta. (LIIOITTELIN)
Tällaista kuulemma joissain roduissa vieläkin on. Kentällä ja näyttelyissä kuulee.
on niin,että kasvattajat ja jalostustoimikunta on aina(lähes alusta asti)olleet niin erilinjoilla,että sitä ei taida kukaan käyttää,ehdot täyttäviä pentueita saadaan muutenkin aikaiseksi.olemme koittaneet ehdottaa toimikuntaan edes yhtä ei kasvattaja jäsentä,josko ei olisi sitten niin omista mieltymyksistä neuvoista kyse.sama se,meitä kasvattajia on tarpeeksi vetämään muuten yhtä köyttä ja auttamaan toisiamme valinnoissa ja jakamaan tärkeitä tietoja linjoista.
kuulostaa hankalalta,näin kun on tottunut siihen,että itse saa valintansa tehdä ja yhdistelmät päättää.
Liiton puolesta on ihan suoraan sanottu,että itse ne kasvattajat materiaalinsa tuntee,turha siihen on ulkopuolisten väliin mennä sorkkimaan.
Poikkeuslupiin tarvitaan toki meilläkin liiton puolto,mutta käytännössä ne poikkeusluvat meillä koskee lähes pelkästään liian tiheitä pennutuksia.
Pevisasta ei pääse lipsumaan ollenkaan,kun niitä ei puolleta.
toi tollanen pärstäkertoimen merkitys mun mielestä korostuu ainakin rotujen kohdalla, jotka ovat lukumäärältään pieniä. Olen kuullut tapauksista, joissa jalostustoimikunta myöntää erikoisluvan, mutta (onneksi) kennelliitto evää sen. Onneksi jalostustoimikunta ei voi jättää hyväksymättä yhdistelmää, jossa käytetään koiraa, josta yksi ihminen siellä ei tykkää, kunhan kaikki kriteerit täyttyvät.
jalostustoimikunta on pieni. Kaikki (kolme) jäsentä ovat itse kyseisen rodun kasvattajia, ja vielä kasvattavat edelleenkin rotua.
Varmasti riippuu siis rodusta tuo jalostustoimikunnan toteus.