Joskus kirjoitin tänne säännöllisesti ja otin osaa kesketeluihin, vaan en ole enää pitkään aikaan kirjoittanut.
Olen huomannut, että bio-vanhemmat ovat vallanneet tämän palstan ja vaikka mitä kirjoittaa, niin tietää mikä se vastaus tulisi olemaan, eikös teillä ole oma palstanne, kirjoittakaa siellä ja haukkukaa meitä sijaisvanhempia siellä niinpaljon kuin huvittaa, mutta jättäkää tämä palsta rauhaan, jos ette osaa kerran muutakuin haukkua.
Kiitos.
Olen huomannut, että bio-vanhemmat ovat vallanneet tämän palstan ja vaikka mitä kirjoittaa, niin tietää mikä se vastaus tulisi olemaan, eikös teillä ole oma palstanne, kirjoittakaa siellä ja haukkukaa meitä sijaisvanhempia siellä niinpaljon kuin huvittaa, mutta jättäkää tämä palsta rauhaan, jos ette osaa kerran muutakuin haukkua.
Kiitos.
Vastaukset 17
Vanhimmat
haukuit ja nimittelit biovanhempia. Seuraa vain ja pysy hiljaa. Täällä on nyt rakentavaa keskustelua paljon enemmän!
kyllä minä olen minä, enkä ole tuota viestiä kirjoittanut.
mitä nimittelyyn ja haukkumiseen tulee, niin sitä en allekirjoita.
jos olet kommenttini kokenut haukkumisena tai syyllistämisenä, niin se on sinun oivalluksesi. ehkä se on pakottanut sinut miettimään ja aavistuksenomaisesti hipaisemaan sitä valtavaa vastuuta, jonka olet väistänyt. ja hiukkasen tuntemaan niitä tunteista joita lapsesi kokee käytöksesi takia.
enkä välittänyt lapsieni tunteista:
Seuraavasta kertomuksesta voi päätellä huostaanottojen oikeudellisuudesta ja lapsen edun tavoittelusta:
1. Minun lapseni vietiin turhaan.
Kun lapseni otettiin minulta, olin opiskellut neljä vuotta, elättänyt sekä lapseni että itseni opintolainalla.
Olin silloin aika väsynyt, sillä taloudellinen tilanteeni oli tiukka, opiskelin ja kuljetin lapsiani harrastuksissa. Itse oli lasteni koulun vanhempain yhdistyksissä aktiivisesti mukana.
Kun lapseni otettiin minulta pois, sosiaalityöntekijä kirjoitti omiin papereihinsa, että olen skitsofreenikko. Hän lähetti minut Jorvin psykiatriselle osastolle, josta minut palautettiin takaisin, koska siellä kerrottuani tarinani, he sanoivat, että paikkoja on vähän ja väsymyksen takia sisään ei oteta.
Sosiaalityöntekijä ilmoitti esimiehilleen, että olen huumeiden käyttäjä. Jopa huumepoliisi olisi tullut kertomaan oman näkemyksensä sosiaalitoimistoon, mutta sosiaalityöntekijä ei halunnut "perua päätöstään".
Esitin sosiaalityöntekijälle, että tytöilleni silloin 9-vuotta ja 10-vuotta, haettaisiin VAIN TUKIPERHE, koska
a) molemmat ovat päivisin koulussa.
b) iltaisin oli paljon harrastuksia: kaksi iltaa oli sirkuskoulua, toinen ilta oli ilmaisutaitoa, yksi ilta oli musiikkiharrastusta, kerran viikossa kävimme uimassa ja viikonloppuisin lapsille suunnatuissa urheilu, kulttuuri ja muissa tapahtumissa.
c) joka toinen viikonloppu lapset olivat isiensä luona.
Sosiaalityöntekijälle tämä ei käynyt. Espoon kaupungilla ei ollut VARAA eikä MAHDOLLISUUKSIA järjestää tukiperhettä, joten heidät otettiin huostaan ja sijoitettiin Keski-Suomeen. (Tuli varmaan halvemmaksi!)
2.Tavatessamme ensimmäisen kerran yhdessä tyttöjeni kanssa sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijä sanoi kuultemme, että "heti kun minä näin teidät, ajattelin, että nyt tuli OIKEAT vanhemmat Kirsille ja Heidille". Nuorempi tytöistäni sanoi, että "SIJAISVANHEMMAT".
Palaverissa toinen sosiaalityöntekijä kysyi, että kuinka usein olemme pohjoisessa olevan sukuni kanssa tekemisissä. Kerroin, että talvella vietämme viikon tai kaksi ja kesällä noin kuukauden pohjoisessa. Sosiaalityöntekijät sanoivat, että on parempi, ettei sukuni ole enää lasteni kanssa niin paljon yhteydesä! ?
3. Minä masennuin totaalisesti, sillä huostaanotto ja sijoitus oli huono sekä lasteni että minun vuoksi.
4. Lapseni olivat sijaisperheessä. Nuorempi oli 2,5 vuotta ja täytettyään kaksitoista hän itse ilmoitti perhehoitoon haluavansa vaihtaa perhettä. Toisessa sijaisperheessä hän oli 1,5 vuotta. Sitten hän tuli kotiin. Ja hän lopetti koulunkäynnin ja otettiin huostaan ja on nyt sijoitettuna laitokseen.
Vanhempi tytöistäni oli alkuperäisellä sijaisperheellä 3,5 puoli vuotta, mutta koska hän oli masentunut sain hänet sijoitettua uuteen sijaisperheeseen siskolleni (kaikki tehtiin selkäni takana, mutta hyvä näin) ja lapseni alkoi voida paljon paremmin.
5. Ensimmäisessä sijaisperheessä ollessaan kaikesta piti tapella. Vaatteista, kengistä ja paljon muustakin.
Nuoremman vaihdettua sijaisperhettä, emme olleet paljon yhteydessä, mutta siellä hän kuitenkin sai vaatteita. Muuten hän voi huonosti. Nyt hän on nuorisokodissa, saa vaatteet, häntä kuunnellaan, otetaan huomioon hänen toiveensa ja häntä kannustetaan, tuodaan positiiviset asiat esille. Mitään ei tehdä minun seläntakana vaan kaikesta neuvotellaa. TODELLA HYVÄ HENKILÖKUNTA!
Vanhemman siirryttyä siskolleni, hän sai vaatteet ja jatkoi harrastustaa, jonka löysi ensimmäisen sijaisperheen luona. Nyt vanhempi tyttöni asuu tuetussa jälkihoidossa yksin. Hänellä on tukiperhe, ihan tytölleni entuudestaan tuntematon.
6. Yhteydenpitoa tyttöihini ensimmäisessä sijoituspaikassa ei tuettu alussa muutoin kuin, että tytöt kävivät kerran kuukaudessa myöhemmin harvemmin luonani. Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat. Nuoremman ollessaan sijoitettuna toiseen perheeseen emme juuri olleet tekemisissä. Hyvin harvoin, mutta näinä kertoina varmistui se, että hän ei voinut oikein hyvin. Nyt kun hän on nuorisokodissa, hän on luonani joka viikonloppu, saan ruokarahat tappelematta.
Vanhempi ollessaan siskollani kävi luonani usein ehkä salaa siskoltani. Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan. Nyt kun hän on ihan ventovieraan tukiperheen kanssa tuetussa asumismuodossa meidän yhteydenpitoa ei tueta.
Ja tähän lisään, että kun lapseni olivat ensimmäisessä sijaisperheessä ja kun vaadin lapsilleni parempia olosuhteita, niin Espoon lasten erityistarpeiden johtava sosiaalityöntekijä sanoi minulle, että "miksi et jo luovu lapsistasi. Yleensä vanhemmat luopuvat paljon aikaisemmassa vaiheessa."
Olen ollut työtön koko huostaanoton ajan. Masennuin, enkä ole saanut töitä. Hakenut olen. Ennen huostaanottoa opiskelin 4 vuotta. Sitä ennen olin töissä firmassa, joka teki konkurssin.
kokonaan mutta miksi lapsiasi siirretään sijaispaikasta toiseen jos kerran mitään syytä huostaanottoon ei oikeasti ole tai ole ollut?
Silloinhan luulisi että lapset palautuvat sinulle..
Kyllä tässä hommassa nyt joku mättää.
Kysymyksestäsi näkee kuinka tyhmä sinä olet!
viisasta kuvaa itsestäsi anna kun jankutat samaa laulua täällä koko ajan.
Mitä hyötyä tuollaisesta saman asian tunkemisesta joka linkkiin on?
Asiasi kun on kaikille täällä jo varmasti tullut selväksi.
Vaikka me sijaisvanhemmat kaikkitietäviä ja hyviä ihmisiä olemmekin niin tuolle sinun lastesi huostaanotolle ja "kaltoinkohtelulle"emme mekään täällä mahda mitään.
Kannattaisi olla vaan tyytyväinen että lapsi pääsi hyvään paikkaan ja viihtyy siellä,eikö se kuitenkin ole tärkeintä?
Tyytyväinen olen!
Enimmäkseen bioäidit kirjoittaa kokemuksista, omista ja lasten. Sijaisäidit sen sijaan antavat heti kommenttinsa ettei kukaan usko tai että on pakko olla huostaanotolle perusteet, tarpeettomia huostaanottoja ei muka ole. Huostaanotot on äitien syytä joka tapauksessa ja että turha jälkeenpäin valittaa kun on ollut kuitenkin syyllinen. Voisithan itse osoittaa hiukan kiinnostusta sitäkin kohtaan, voiko tällaisiakin huostaanottoja olla mistä biot kertovat. Itse luen sijaisvanhempien kirjoituksia mielenkiinnolla jos on asiallinen kirjoitus. Heillä monella synkkä oma lapsuus, on antanut aihetta tutkiskella omaakin lapsuutta.
Minä en paljoa jaksa edes käydä lukemassa enää. Siirryin verkkiksen sivuille, mutta eikös P.P. ole tiensä sinnekin löytänyt ja jatkaa samaa juttua:( Sielä peräti kahdella nikillä, Mummoksi sopiva ja olikos se toinen Huolestunut vanhempi. Että silleen taas. Mutta hyvää Joulun valmistelu aikaa teidän porukalle:))
Totuuden nimessä on muistettava, että kyllä myös sijaisvanhemmat harrastavat toisinaan varsin provosoiviakin vierailuja biovanhempien palstalle, eli vuoroin vieraissa...
Harmillista vain, että nämä kaksi porukkaa, joiden NIMENOMAAN pitäisi vetää yhtä köyttä lasten vuoksi, ovat riitaantuneet. Sijarit eivät huostaanotoista päätä, ja kaikki biot eivät myöskään ole mitään hyväksikäyttäjä-juoppoja. Tämä puolin ja toisin leimaaminen ei tod. auta siinä pääasiassa, eli lasten hyvinvoinnissa. Etsittäköön todelliset syylliset, ja autettakoon toisiamme.
etteivät menettäisi lisätulojaan. He syyllistyvät niin törkeään manipulointiin, valehteluun ja yrittävät katkaista lapsen ja vanhemman välit. Ja sossut levittelevät vain käsiään!
sijaisvanhempia pitämään SUURET tulonsa kun eivät raitistu ja lopeta itsensä piikittämistä tai eivät hae apua mielenterveysongelmiinsa että saisivat lapsensa takaisin.Kyllä yhteistyö ja avunanto siinä ainakin toimii.
Sinullahan ei mitään noista mainitsemistani ongelmista tietenkään ole mutta kirjoitankin noin yleisellä tasolla.
Ja mitenhän voisin yrittää katkaista lapsen välit vanhempiin kun bioäitiä/isää kiinnostaa enemmän kaikki muu kuin oma lapsi.
Ennen tuli juteltua täällä ja paljon alussa varsinkin kyseltyä. Nykyään en enää jaksa. Otsikot luen, mutta suurin osa niistä on justiinsa sitä, että me varastetaan lapset ja halutaan vain rahaa.
On siinä monella ihmettelemistä. Itse olisin mieluummin työssä tienaamassa tonneja kuukaudessa, kuin kotona kaiken 350€ kuukauspalkalla. Itse olen kuitenkin kotiäitiyden valinnut ja hyvän miehen ansiosta saan kotona lasten kanssa ollakkin.
Ne jotka väittävät tuntevansa meidät kaikki ja, että me teemme tätä työtä vain kiusataksemme äitirukkia sekä rahan ahneena niin heillä ei ole mitään käsitystä lastensuojelu työstä. NE on just niitä kaikkien morkkaamia sekopäitä joilta on ollut hyvä ottaa lapset.
Asialliset vanhemmat eivät täällä vingu. HE ovat juuri niitä joiden kanssa mielellään työskentelee. Heitä on jopa kiva kutsua kahville, kun ei ensimmäisenä syljetä päin naamaa ja tulla nettiin itkemään "mikä se luulee olevansa kahviensa kanssa"...
Joten todella mukavaa lumikelien odotusta ihan oikeille vanhemmille ja sijais semmoisille :o)
Juuri tätä tarkoitinkin, tälläistä keskustelua siitä tulee, kun biot tuppaa lusikkansa joka sivuille, alaarvoista tyhjän jankuttamista, sitä samaa toistoa aina, ei yhtään järkevää sanaa, ei omasta päästä, vaan toistetaan toinen toisiaan.
Enkä minä ole reservi, vaan toinen sijaisäiti, joka todella ahkeraan kirjoitteli täällä.
Myös toivotan Hyvää Joulun odotusta ja ajatelkaa edes Joulun aikana hyvällä, eikä aina vain pahalla, turmelette ja saastutatte itsenne vihalla, jonka tartutatte lapsiinne.
Siksikö ei ole järkevää, koska tuodaan epäkohdat esille. Pitäisikö teit ylistää. Ei ole aihetta. Muuten: HAUSKAA VAPPUA 2006!
Halusin vain kertoa olevani samaa mieltä kanssasi joka keskustelun aloitit. Näistä sivustoista saattaisi olla ihan ammatillisessakin mielessä meille s.vanhemmille apua.
Mutta minkäs teet, tämä on aivan mahdotonta!:)
Jaksamista arkeen sinulle ja muille s.vanhemmille!
kaltoin. Älkää valehdelko, älkää vähätelkö, kunnioittakaa sitä laste, joka on teille uskottu. Älkää rikkoko sen lapsen elämää! Ettei käy niinkä on käynyt noille lapsiraukoille, joista PP on kirjoittanut.
Muuten oletteko huomannut. PP puolustaa lapsia ja lasten etua.