Dobermannien omistajat

Kohteliaisuudesta.
Juui sne takia, että minulla ei le koirankoulutuksesta kamalan paljoa kokemusta, käynkin dobberini kanssa ohjatuissa tottistreeneissä. Kyllähän tuo nyt ainakin seurata osaa ja istua käskystä.

Kivaa että koirani on sekoboltsi sellaisen ihmisen mielestä, joka sitä ei ole edes ikinä tavannut.

Kerroppas nyt miksei dopperi voisi olla ihan ns. kotikoirana, onhan se jo joitakin vuosia sitten saanut seurakoira statuksen. Toki on aktiivinen ja vaatii äksöniä mutta monet muutkin rodut ovat tässä suhteessa samanlaisia.

Mielestäni pahempi ongelma on kun kerrostaloon otetaan koira joka omaa kovan metsästysvietin jota ei pääse sitten ikinä toteuttamaan. Dopperi taasen vahtii asunnon koosta riippumatta ja suojelee omaa laumaansa juuri niin kuin on aikoinaan jalostettukkin tekemään. Siis normaali dopperi, jätetään ne "pilottitakkiteinien" toopet tästä pois.

Tommoset jutut lähinnä naurattaa kuten naurattaa kun kuulee ulkona huudon "Rambo HETI tänne" ja näkee alamittaisen kaljupään huutamassa koiralleen joka haluaisi olla niinkuin muutkin koirat. Kasva aikuiseksi niin voit itsekkin ottaa dopperin kaveriksi.

Niin omani lisäksi en montaakaan toopea tunne mutta ne vähät ovat ihan kotikoiria ja vieläpä hyviä sellaisia, omassa on vielä hieman kasvattamista tässä suhteessa mutta nyt jo uskon siitäkin selvittävän. Voisiko olla niin kun helposti vaaditaan toopelta olemista se urhea/pelottava ja näin ei luonnostaan käykkään niin menee pilalle kun vaaditaan hirveesti olemista "aseena tai turvana", eikä sitten olekkaan.

Mielipittensä kullakin ja surullista kuulla, että kokemuksesi ovat olleet noin huonoja. Ilmeisesti nämä kokemuksesi ovat omasta lähipiiristäsi kaltaisiltasi ihmisiltä, kun noin hyvin olet asiaa ja tilannetta päässyt seuraamaan.

Minulla on ollut dobberi kotikoirana (perhekoirana) ja tulee aina ensisijaisesti olemaankin, sillä minulle koira ei ole "harrastuskone". Sen ehdoilla edetään ja tehdään sitä, mistä koira tykkää.

Viestisi lienee provo, jonkalaiset kyllä katoavat palstalta jos valituksia kuuluu. Mielipiteen oikeus on, mutta mene vaikkapa koiranvihaajat.com:in sivuille vaahtoamaan kavereidesi kanssa.

palstan vanheta muutamaa päivää, jopa muutamaa viikkoa vanhemmaksi :-)), ennenkuin sen perusteella tuomitaan jonkun tietyn rodun omistajat sekobolseiksi...!

Kiistän jyrkästi vastuuttomana olon: vanhin dobberini kun kuitenkin ehti lähes 13 vuoden ikään, eikä koskaan kenellekään tuottanut minkäänlaista huolta.

Ei edes minulle: ja kuitenkin elin hänen kanssaan valtaosan joka päivästä tuolla pitkästi yli kymmenen vuoden taipaleella.

Ja kyllä väitän ainakin alkeet tuntevani, kun erirotuisia käyttökoiria olen vuosikymmeniä harrastanut... Vaan minkähänlaista koulua ja kokemusta pitäisi olla käynyt, jotta kelpaisi sinulle? -Ihan vain siksi kysyn, että jos vaikka jotakin lisäoppia saamaan johonkin hyvään osoitteeseen.

Oppia ikä kaikki: lisääkin mielellään kiitos!

Doppereissa on kahta "suuntausta" Nämä näyttely viritelmät joiden luonne on sitä jos tätäkin, sitten palveluskäyttöön tarkoitettuja.
Suomessa kun ei "pysty" noita käyttään palveluskoirana niin ovat sitten juuri tuota näyttely roskaa

"Palsta antaa selvityksen siihen miksi niin moni dopperi on sekoboltsi murisija ja arvaamaton toisia koiria ja ihmisia kohtaan."
Taidat elää vielä vanhassa ajassa jolloin doppereita pidettiin verikoirina! Itselläni on sellainen ja kiltti kuin mikä..ja se oli minun ensimmäinen koira joten en ole mikään maailman paras kouluttaja. Pyörin koirani kanssa monissa paikoissa joissa on mm.paljon doppereitakin pyörinyt ja en rehellisesti sanoen ole tavannut YHTÄKÄÄN vihaista dopperia ja joka olisi jotenkin arvaamaton. Toi on siis aivan hölynpölyä. Et itse vain tykkää doppereista joten otat sen kannan että dopperit on aina vihaisia yms. Mä kuule tiedän yhden collien joka on todella mielenvikainen joka kuitenkin mielletään Lassieksi eli lasten kaveriksi ja kaikkien pelastajaksi. Todella monet seefferit ovat nykypäivänä todella vihaisia ja aggressivisia vaikka niitä onkin helppo kouluttaa...johtuen varmastikin jalostuksen paljoudesta. Mutta eli vihaisempia rotuja on paljon mitä doobermanni ovat!!!

Että osaa olla raivostuttavia tällaiset tyypit, jotka puhuvat mitä sylki suuhun tuo. Sen parempaa ja fiksumpaa koiraa, kun dobberi ei maailmassa olekaan. Mistä se kokemus tulee, muuta kuin ottamalla dobberin? Kerta se on ensimmäinen kaikille, pitää vain tietää, millaisen rodun on ottamassa. Lukee ja juttelee sellaisten kanssa, joilla on dobberi.

Ensimmäinen koirani oli dobberiuros, tosi vahva- luonteinen ja aivan upea koira, jonka kanssa pystyi menemään vaikka minne ja milloin vain. Mutta niinpä sitä pennusta asti kuljettiinkin erilaisissa paikoissa, totutettiin ihmisiin ja muihin koiriin.

Kyllä sitä useammankin kerran katsottiin hiukan oudosti, kun astuin koirapuiston portista sisään kahden dobberini kanssa (uros ja sille maailman tärkein kaveri, pikkusiskonsa). Ei meillä koskaan ollut - eikä vieläkään ole ongelmia - ei ihmisten, eikä muiden koirien kanssa.

Narttuni tulee myös kaikien koirien kanssa loistavasti toimeen, päivittäin käymme koirapuistossa. Näyttelyissä ei myöskään koskaan ole ollut minkäänlaista ongelmaa kummankaan koirulini kanssa, eikä myöskään Pk -treeneissä uroksen tai Agilityssä nartun kanssa.

Sekä koulutettu urokseni - että sohva-peruna -narttudobberini ovat kyllä näyttäneet, millaisia dobberit ovat. Moni ihminen on muuttanut käsitystään julmista, raivoavista verikoirista...

Älä kuule viitsi tulla puhumaan dobberinomistajien vastuuttomuudesta!!! Jokaisesta rodusta löytyy yksilöitä, jotka jostakin syystä ovat ongelmallisia - eivät dobberit todellakaan ole sen pahempia kuin muunkaan rotuiset koirat - päinvastoin. Eivätkä dobbereiden omistajatkaan ole sen vastuuttomia kuin muut omistajat.

Sillehän me emme voi ikävä kyllä mitään, että aina joku koiraparka joutuu surkean isännän/emännän kynsiin. Sellaisen, jolle koira on vain esine ja egon jatke.

Se seurakoirajuttu sitten... Tarkoitatko siis, ettei seurakoiraa tarvitse kasvattaa/kouluttaa? Eli pikku puudeli voi huoletta räyhätä tukehtumiseen asti, silmät ulos pullistuen, omistajan silmäänsä räpäyttämättä tai sitä kieltämättä, kun me dobberini kanssa ohitamme tämän pikkupaholaisen dobberini ilmeenkään värähtämättä...

Meneekö vähän yli... Itsellä ollut 3 Dobberia, eikä ne ole muita koirarotuja kummenpia. Selkeät rajat vaan oltava ja johtajuus kunnossa. Ihan niinkuin kaikilla muillakin roduilla. ...Tehän teette rodusta ihan hirveän näillä jutuilla! D..on rotuna todella hellyyden kipeä rakastettava isäntäänsä kunnioittava ja koko perhettään rakastava rotu...Sen ei kuulukkaan pitää muista ihmisistä...sietää kyllä täytyy...

kerros sitten mistä sitä kokemusta saa?jos ei saa ottaa dobberia?

Mikähän tääkin sitten oli?! Eli niillä ei saisi olla dopperia jotka kirjoittaa tänne? Jos on jollakin ongelmia koiran kanssa joskus, ei meinaa että olisi huono kouluttaja. Kaikilla on joskus varmasti joku ongelma koiran kanssa rodusta riippumatta ja on tervettä kysyä asiasta muilta. Tuo on aika hyvä sanoo että ei kannata ottaa dopperia jos ei ole kokemusta palveluskoirista. Pakko kai sitä kokemusta jostain on saada. Miten muuten kuin ottamalla palveluskoira? tai sillainhan sitä kokemusta parhaiten saa. Ei minullakaan ole juuri doppereista kokemusta mutta aijon ottaa sellaisen ehdottomasti ja siksi olen ottanu selvää niistä täälläkin foorumilla.