TUKEVATKO OMAISET?

on hauskaa? Mitä tarkoitat? Onko mielestäsi Gustafssonin tähän astinen elämä ollut "hauskaa"? Menettänyt parhaan ystävänsä ja tyttöystävänsä 18-vuotiaana järkyttävällä ja traagisella tavalla ja ollut itsekin hengenvaarassa. Lisäksi joutunut läpikäymään äärimmäisen raskaan ja Suomessa ennen näkemätöntä mediajulkisuutta saaneen oikeudenkäynnin, todennäköisesti syyttömänä. Ja syyttömänä häntä ainakin tulee pitää, koska se oli tuomioistuimen päätös.Oikeushan totesi syyttäjän(kin) esittämän todistusaineiston ennemminkin toteennäyttävän/vahvistavan Gustafssonin syyttömyyden kuin syyllisyyden . Gustafsson on joka sentin, mitä korvauksia tulee saamaan, "ansainnut".

Alunperinkin olin itse sitä mieltä, ettei sillä aineistolla, mitä syyttäjällä oli syytteensä perusteiksi esittää, olisi pitänyt syytettä nostaa ja tuollaista "oikeusfarssia" aloittaa. Näyttö oli mielestäni liian epäselvä.

Monet ovat olleet sitä mieltä, että oikeudenkäynti oli aivan oikeutettu, koska uhrien omaisilla on "oikeus saada oikeutta" ja syyllinen vastaamaan teoistaan. Ymmärrettävää onkin, että omaisilla on voimakas tarve saada tuntemalleen vihalle kasvot ja joku maksamaan tuosta hirvittävästä teosta. Tämä voimakas tarve aiheuttaa sen, että uhrin omainen ei pysty näkemään tapausta ja siihen liittyvää todistusaineistoa objektiivisesti. Ei ollut olemassa (tiedossa) ketään muutakaan (elossaolevaa) , ketä syyttää, kuin Gustafsson. Niinpä omaiset helposti kallistuivat pitämään Nilsiä syyllisenä.

Tiedän mistä puhun, koska olen itse menettänyt isoveljeni henkirikoksen kautta. Veli oli kuollessaan vain 28-vuotias perheellinen mies. Syyllinen saatiin kyllä kiinni nopeasti, mutta hän sai vain 3 vuoden ehdottoman tuomion (josta lusi siis 1,5 vuotta!). Katsos, hänen tarkoituksensa ei kertomansa mukaan kun ei ollut tappaa, vaikka selkään ampuikin veljeäni laittomasti hankkimallaan käsiaseella. Aina ei saa oikeutta, ja uhrin omainen tai uhri itse harvoin pitää tuomiota, jonka syyllinen saa, tarpeeksi "kovana" tai riittävänä. Eikä se annettu ja kärsitty tuomio juurikaan vähennä surevan omaisen menetyksen tunnetta, vihaa, katkeruutta, surua ja ikävää. Nämä tunteet kulkevat omaisen mukana koko elämän läpi.