Jos 100 ha metsää Etelä-Suomessa on kasvanut 80 vuotta paljonko metsästä on tuona aikana jouduttu maksamaan erilaisia veroja ja maksuja;pinta-ala vero,manttaalimaksu,metsänhoitomaksu,metsävakuutus jne. Mikä on kokonaissumma jos kaikki on pitänyt lainata pankista ja lasketaan vuosittain myös korkoa korolle? Esitin kysymyksen Maaseudun Tulevaisuuden toimittajalle kaksi vuotta sitten ja hän lupasi laskea ja tehdä jutun.Eipä ole juttua näkynyt. Ilmeisesti metsästä nyt saatu tulo jos kaikki hakattaisiin ei riittäisi maksuihin vuosien varrella.
osaako kukaan
laskea
201992
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
riitäkkään,jos tilaa ei ole hoidettu ollenkaan.Silloin ei ole saanut mitään vähennyksiä,jotka ovat perustuneet metsänhoitoon ja uudistamiseen.
ketään joka osaisi laskea paljonko metsään on joutunut eri sukupolvet laittamaan rahaa? Oletetaan että metsästä ei ole saatu myyntituloja,on hoidettu ja käytetty poltto ja kotitarvepuuna,jolle ei lasketa arvoa. Metsässä on puutavaraa nyt 280 kiintoa hehtaari,tukkia 70% loput kuitua,puolet mäntyä puolet kuusta. Oma käsitykseni on, että jos kaikki myytäisiin nyt ja istutetaan tai kylvetään uusi puusukupolvi niin velka pankkiin ei tulisi maksettua. Metsätalouden kannattavuus perustunee edellisten sukupolvien uhrauksiin. Tässä valossa puheet tukin korkeasta hinnasta tuntuvat omituisilta.
Tukin hinnan määrä jalostetusta lopputuotteesta saatava hinta. Lopputuotteesta saatavaan hintaa taas vaikuttaa mm. kilpailu, suhdanteet,laatu jne.
Puuntuottamisen kustannuksista voidaan tehdä monenlaisia laskelmia.Jopa niin, että laskelmalle asetetaan tavoite ja se toteutetaan valitsemalla
"sopiva" korkotaso, puun keskihinta jne.
Tietty määrä tukkia syntyy metsiin ilman minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä ja toisaalta valtaosa nyt hakattavista päätehakkuista tehdään luonnon synnyttämiin metsiin, joita ainakaan kiertoajan alkuvaiheessa ei ole juuri hoidettu.
Mikäli tukin hinta ei tulevina vuosina jousta markkinatilanteen mukaan, joudutaan tilanteeseen jossa Suomessa sahataan vain tuo luontaisesti metsiimme syntyvä tukkikertymä. Näin ei juuri synny metsänhoidon kustannuksia, mutta myöskään kantohinta ei ole korkea.
pelto tuottaa paremmin kuin metsä!
että pari sukupolvea on joutunut maksamaan perintöveroa ja tämä tulee laskelmassa myös huomioida. Koska Maaseudun Tulevaisuus ei lupauksista huolimatta ole joko kyennyt tai halunnut tehdä laskelmaa ja juttua aiheesta niin lienee selvää, että laskelmat puun tuottamisen kannattavuudesta 4-5% tuotolla ei voi pitää paikkaansa. Taitaa homma olla vahvasti tappiollista jos kaikki kulut ja maksut huomioidaan.
Muistathan, että tuet eivät liity tuottavuuteen.
Muutama viikko sitten tällä palstalla käytiin keskustelua metsästä sijoituskohteena.
Esittämäni pessimistinen arvio metsästä sijoituskohteena kohtasi aika paljon arvostelua.
Myytäväksi tulevat tilat ovat pääosin taimikoita
ja nuoria kasvatusmetsiä. Kunnolliset tuotot ovat kymmenien vuosien päässä tulevaisuudessa. Kun arvioidaan tulevaa pääoman tuottoa voidaan pitää todennäköisenä, että puun reaalihinnat jatkavat laskuaan.
Kuten aikaisemmin totesin pienten ja keskisuurten metsätilojen hintaan vaikuttavat usein myös muut kuin puhtaasti puuntuottoon perustuvat arvot.
Nykyisenä aikana, jolloin metsäteollisuus on voimakkaan muutoksen kourissa, uusinvestoinnit suuntautuvat ulkomaille ja suurimman metsäteollisuusyrityksemme ylin johto antaa synkeitä lausuntoja tulevaisuudesta, niin ainakin minä miettisin tarkkaan kannattaako rahojaan metsään laittaa.
Metsämiehet ovat perinteisesti metsän puolesta henkeen ja vereen joka tilanteessa.
Todellisuudentaju kannattaa kuitenkin säilyttää, ainakin silloin kun puhutaan rahasta
Näyttää vain metsänomistajissa, tämänkin palstan tarinoijissa olevan paljon niitä, jotka latelevat toista erilaisen veron nimeä, ja pyytävät muitakin kauhistelemaan miten hirveän verotettu on metsänomistaja. Varmasti näin onkin, mutta yleensä vain tuotosta verotetaan, eikä metsänomistajalla ole muita erityisiä veroja kuin mh-maksu. Monelta jää näkemättä se tulonhankinnallinen puoli ja sijoitustoiminta.
Olisiko tuo ihme, jos ajaudutaan tilanteeseen, että puunhinta ei enää saa metsänomistajia myymään puitaan. Valtio vie ensivuonna päältä kunnon siivun ja kaikki kiireelliset hakkuut on jo myyty.
Jospa teollisuus ei saakaan puuta enää ensivuonna tarpeeksi ja valtio joutuu maksamaan tukea myös puunhintaan vaikkava n. veron verran.
Samahan se on maataloudessakin, myyjä ei pysty myymään sillähintaa, minkä ostaja pystyy maksamaan joten valtio maksaa osan hinnasta syöntikorvausta. Saattaapi ensivuonna puukaupassa olla jotain ihmeteltävää.
Ensivuoden ongelmia on jo pitkään pohjustettu noilla maksukyvyttömyys puheilla. Se on sellaista, että jos ei pysty maksamaan niin sitten pitää olla ilman.
Älkää nyt hyvät ihmiset vaan ryssikö tätä tilannetta. Teollisuus yrittää saada puun hinnan alenemaan vielä veronkin lisäksi. Ollaan hetki myymättä jos käteen jäävä puun hinta ei ala vähän nousta. Kyllä se maksuhalu sieltä löytyy. Puun hintaa alentamalla emme pysty paperiteollisuutta täällä pitämään jos se on lähteäkseen. Pian alkaa energia olemaan sillä tasolla, että sellupuut kannattaa kaikki hakettaa lämmöksi.
mutta kun vähentää saa vain myyntivuoden kulut ja kuluja on ollut 80 vuoden aikana niin missä ne vähennät?
ole kiitollinen menneille sukupolville,jotka kulut ovat rahoittaneet. He eivät tule pyytämään tulojakaan myynneistäsi!
kuluja on 80 vuodessa korkoa korolle laskien mennyt enemmän kuin koskaan metsästä tulet saamaan. Ei sellaista laskelmaa mikään kansantaloudesta vastuullinen taho julkaise. Sellaiset laskelmat missä ei ole totuuden häivääkään kyllä julkistetaan näyttävasti. Eli vertaillaan vuoden kuluja vuoden myyntituottoihin!!!!
Sen 80 vuoden aikana 100 ha:n metsätila on vaihtanut 2-3 tai jopa 4 kertaa omistajaa. Joka kerta on metsästä otettava kauppahinta, jos kauppa. Lahja- tai perintöveroa varten on myös hakattava. Lisäksi varainsiirtoverot on maksettava. Erilaiset palkkiot ja maksut. Kiinteistövero uhkaa myös joka vuosi tulla rasitteeksi. E-Suomessa on uhkana myös kuusikoiden maannousemasienen lahottava vaikutus (metsikön riski). Nyt tuli mieleen nämä, jotka on myöskin kirjoittamiesi lisäksi otettava huomioon. Lisäksi ota huomioon istutuskulut (taimet, työ, muut kulut), raivauskulut jopa kaksi kertaa kuviota kohti ennenkuin oikea valtapuusto saavutetaan, lisäksi laske sijoitetulle metsän pääomalle korko.
Turha siinä on voivotella. Tämä on vapaa maa. Toimittaja kirjoittaa tai toimittaja ei kirjoita. Toimittajakin on ihminen. Soitapa sille toimittajalle muistuta asiasta. Saattapi olla, että toimittaja on jutun aiheen jo unohtanut. On niitä nimittäin muitakin aiheita ollut.
Kyllä se taitaa olla viisainta, että Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat ja tohtoooorit tekisivät ne laskelmat. Ei olisi kellään nokan koputtamista, että puolueellinen taho ne teki. Vai pitäiskö siihen perustaa peräti komitea miettimään...
jossa olen muistuttanut asiasta.Odottelen mielenkiinnolla saanko mitään vastausta ja julkaisevatko laskelmansa. Alun esimerkkini on muuten todellinen. Saattaa muuten olla että eivät julkaise mitään laskelmaa puun tuottamisen todellisista kuluista 80 vuoden ajalta. Puun ostajilla on kaikki valta.
16.11.2005 hesarissa oli laskelma, jossa väitettiin, että taimetuksesta alkaen kasvatettu metsä tuottaa hoidettuna käteen 60v aikana kulut vähennettynä 25150€/ha ja sata hehtaaria tietysti satakertaa enemmän?
Ei niin mitään järkeä Hesarin laskelmissa! Kaikki ne kustannukset mitä esitin viestiketjun alussa ovat huomioimatta. Kaiken lisäksi jutussa oli puun määrä 500 mottia tukkipuuta,näkispä tuollaisen metsän. Mielestäni on täysin vastuutonta esitellä tuollaisia laskelmia, joissa ei ole totuuden häivääkään! Kaiken lisäksi esittäjät saavat palkkansa veronmaksajilta.
Hesarin jutun tarkoitus oli johtaa harhaan suurta yleisöä metsänkasvatuksen kuluista ja tuloista.Näillä jutuilla VALMISTELLAAN METSÄN KIINTEISTÖVEROA!! Asiahan on päivänselvä.
Naulan kantaan osuit!
Demarit saavat lisää uskoa, että jostakin voi vielä kerätä "heidän" menoihin lisää rahaa??