Meillä on todella suloinen, pikkuotus, natalhiiri. ikää tällä tytöllä on 5kk.
Sillä on hiukan surullinen tarina joten kerron sen ensin:
Kun nämä olivat syntyneet, erotettiin ne liian aikaisin emostaan. Tämä siis myytiin eläinkaupan kautta kaverinsa kanssa uuteen kotiin. Molemmat olivat olleet stressaantuneita, eivätkä saaneet kunnollista hoitoa. Sain sitten kuulla että pienokaisia uhkaa tappotuomio, kun ei kukaan enää jaksanut hoitaa. Niinpä tulivat meille.
oli tämä toinen vain liian huonossa kunnossa, ja pieni sydän sitten eräänä yönä antoi periksi *kyynel* Tämä toinen jäi ja nyt kaipaisin apua.
Tilaa tällä on hirveästi, purtavaa on, mökkejä, paperirullia, kaikkea on. Mutta jatkuvasti yrittää ulos terrastaan, kerran jopa söi itsensä isosta muoviterrasta ulos (nyt lasisisessa).
Kaiken teen minkä vain voin, hylkää en tätä otusta, mutta kyllä sen kanssa ongelmia riittää :/ tuntuu todella pahalta, kun en tiedä mistä kiikastaa. Voisinko vielä keksiä lisää virikkeitä, vai menisikö tuo "ulos tulo vimma" ohitse ajanmittaan?
Kiitoksia kaikille!
Sillä on hiukan surullinen tarina joten kerron sen ensin:
Kun nämä olivat syntyneet, erotettiin ne liian aikaisin emostaan. Tämä siis myytiin eläinkaupan kautta kaverinsa kanssa uuteen kotiin. Molemmat olivat olleet stressaantuneita, eivätkä saaneet kunnollista hoitoa. Sain sitten kuulla että pienokaisia uhkaa tappotuomio, kun ei kukaan enää jaksanut hoitaa. Niinpä tulivat meille.
oli tämä toinen vain liian huonossa kunnossa, ja pieni sydän sitten eräänä yönä antoi periksi *kyynel* Tämä toinen jäi ja nyt kaipaisin apua.
Tilaa tällä on hirveästi, purtavaa on, mökkejä, paperirullia, kaikkea on. Mutta jatkuvasti yrittää ulos terrastaan, kerran jopa söi itsensä isosta muoviterrasta ulos (nyt lasisisessa).
Kaiken teen minkä vain voin, hylkää en tätä otusta, mutta kyllä sen kanssa ongelmia riittää :/ tuntuu todella pahalta, kun en tiedä mistä kiikastaa. Voisinko vielä keksiä lisää virikkeitä, vai menisikö tuo "ulos tulo vimma" ohitse ajanmittaan?
Kiitoksia kaikille!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onko se sinun natalhiiresi yksin? Sillä hiiret ovat (luultavasti) lauma elukoita. Hiiresi on varmaan yksinäinen! Hanki sille kamu, ellei pikku hiirulaisesi ole jo "ikäloppu".
ei sitä ikää ole kuin 5kk, mutta kaverin hankkiminen (eläinlääkärin) mukaan on jo hieman vaikeaa :/
Kaikki kyllä tehdään mutten toisten / oman natalhiiren henkeä en haluaisin alkaa vaarantamaan :(
Hmm.. Emmä sitte tajua miks sun (varamsti IHANA) hiiresi on allapäin. Jos nyt ymmärsin oikein nii oot kyl oikeessa. Siis jos sä nyt hankkisit sille kaverin, nii saattas tulla pikkasen tappelua :/ Ootko juoksuttanu sitä tarpeeks?
Kun tuntuu ettei sillä olisi tekemistä, vaikka olen kaikenlaisia virikkeitä sille laitellut.
Toivottavasti tämä nyt helpottaisi että ei olisi sitten itsellänikään aina mietittävää :/
Juttelin vielä eläinlääkärin kanssa ja sanoi että ehkä on sitten parempi hiirulainen taivaaseen laskea jos se ei rauhoitu,.. :(
Tässä linkki josta löytyy tietoa natalhiiristä. Lue tämä ennen kuin viet sen tappotuomiolle.
http://www.hiiret.fi/fin/natalit/index.html
En vie, ennekuin tilanne on toivoton.
Asiasta on keskusteltu, palstoja luettu, mutta hiiri ei rauhoitu ja kaverin ottaminen sille johtaa jomman kumman, pahimmassa tapauksessa molempien kuolemaan.
anna pikku hiirulaisesi olla rauhassa ja juttele sille n.1-1,5h päivässä ja hiiri ei tunne yksinäisyyttä. älä vain osta toista hiirtä ''kaveriksi'' toinen kyllä alistuisi pian mutta riski on suuri että toinen kuolee...pidä seuraa äläkä sääli sitä, se osaa selviytyä jos sinusta tulee hyvä ystävä eikä säälittelijä joka roudaa hiirulaista amatööri eläinlääkärillä jolla ei ole tipan tippaa kokemusta hiiristä.....