Pidättekö suhdetta ikuisena?

voi muuta kuin toivoa parasta ja tehdä parhaansa avioliiton eteen. Olen aika optimistinen koska olemme olleet yhdessä jo 10.v nyt vasta menimme naimisiin. Lapset on tehty ja kaikkein rankin vauva-aika on onnellisesti ohitse. Lapset jos mikä oikeasti koettelee suhdetta ja sitä rakkautta.

Toisaalta ennenkin on nähty että mitä vain voi tapahtua joten eipä tässä auta kauhean ehdoton olla.

Toisia häitä tuskin haluan koskaan vaikka eroasinkin. Häät on minun mielestäni aina olleet se "one's in a lifetime" juttu.

Yhä edelleen elää se käsitys että puolet liitoista päätyy eroon.
Näin ei suinkaan ole, tilastoja on vaan luettu väärin.
Mutta liikaa silti liittoja päätyy eroon ja miten moni aivan turhaan. Kun alkuhuuma haihtuu, niin otetaan ero - "kun tunteet ovat kuolleet"
anteeksi katkeruuteni, minut lempattiin liitosta juuri tuon takia.

Jokainen avioliitto päättyy; joko kuolemaan tai eroon. Itse halusimme vihkikaavassa mainittavan sanat "kunnes kuolema teidät erottaa" ja suhtaudumme siihen erittäin vakavasti. Mielestäni on tyhmää mennä rakkauden huumassa naimisiin; kysymyksessä on paljon suurempi asia ja rakastajaa enemmän jokainen elämän karikoissa tarpova aviopuoliso tarvitsee ennenkaikkea luotettavaa kumppania, tarkoitti se sitten mitä vain. On myös jo ennen avioliittoa pystyttävä kohtaamaan elämän realiteetit; toinen voi sairastua tai vammautua pahimmassa tapauksessa jo hyvin muorena, eteen voi tulla lapsettomuutta, läheisten kuolemia, taloudellisia karikkoja ja vähintäänkin myrskyisiä vaihdevuosia ym. On pystyttävä jo ennen avioliiton solmimista tunnustamaan, lähinnä itselleen, pystyykö tämän kumppanin kanssa vanhenemiseen sitoutumaan ja tullaanko em ongelmista tämän ihmisen kanssa selviämään, tuntuuko siltä että hänen takiaan kuolisi tai jäisi ainakin häntä vammautuneena hoitamaan.

Itse koen menneeni täysissä järjissäni naimisiin, oikeista syistä ja oikean ihmisen kanssa. Monista läheisistä ei voi sanoa samaa; rakkauden huuman lisäksi naimisiin mennään mitä ihmeellisimmistä syistä.. ja sitten ikävä kyllä niitetään sitä mitä on kylvetty.

kyllä me ollaan tosissamme luvattu ja siitä kiinni pidetään yhä. avioliitto on pyhä asia, jota ihminen ei saa rikkoa. Tietty esim väkivalta tms on syy erota, mutta sellanen suhde, jossa ei tollasta vakavaa ongelmaa ole, voidaan kyllä avoimuudella ja keskustelulla saada toimimaan ja kestämään. me ainakin ollaan tosi onnellisia, jutellaan päivittäin jne.