Sitäpä minä täältä palstalta tulin kysymään, että johtuuko tapaamieni saksanpaimenkoirien aggressiivisuus koirista vai heidän omistajistaan? Niin monta tämän rotuista koiraa on yrittänyt omani päälle hyökätä, ja sen yhden kerran jopa irti pääsi... Pelottavaa tämä tällainen. Onko vika rodussa vai omistajissa?
sakemannista
Utelias
9883
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun eivät osaa kouluttaa koiriansa jota sakemanni ehdottomasti tarvii.
Se ei ole kotikoira jota ei kouluteta vaan tarvitsee virikkeitä, ettei turhaudu.
Mulla 3 sakemannia ollut ja eivät huomanneet edes vastaantulijoita ja ihmetyttää , että jotkut tipsujen omistajat väkisin yrittivät tulla tekemään tuttavuutta , kun mun koira NÄYTTI niin kiltiltä.
Kyllä munki koirat koulutusta tarvitsi muuten olisivat kamalia olleet.
Kuten yleensä aina, vika on hihnan "toisessa päässä".
Kyllähän monesta koirasta, kokemukseni mukaan erityisesti sakemannista, saa tehtyä "mitä vain"
Saksanpaimenkoirien omistajista löytyy varmasti monia "viisaita" , mutta ikävä kyllä, yleensä saa kyseenalaisen kunnian tutustua näihin "omistajien muokkaamiin", mistä koituu varmasti monelle kyseisen rodun omistajille silkkaa harmia.
Varmasti hieno koira, oikeissa käsissä!
Että niillä on jossain määrin sisäänrakennettuna tuo pelottelutaipumus eikä tämä kukkatippameininki välttämättä sovi ison koiran kanssa ollenkaan yhteen, rotua kun muutenkin ollaan jalostamassa työkoiraominaisuuksia silmälläpitäen ja niitä pentuja sitten tahtoo mennä aivan sitä wanhanajan leppoisaa koiraa haaveilevillekin jotka ei todellakaan ymmärrä mihin päänsä panevat sitä palleroista sieltä pentulaatikosta valitessaan, sakemanni sen olla pitää.
Monesti on tullut kaipailtua tuollaisen pennunomistajakurssin perään niinkuin rottisporukoilla on, olisi parempi jos ne vaatimukset ja omat resurssit näkisi jo ennen sen pennun ottamista selville kuin sitten sen vuosikkaan remmirähjän kanssa jolta on jo paljon vaikeampi tapaa karsia pois kuin jos sen ei olisi ollenkaan sallittu kehittyäkään koirassa.
Olen tavannut arkoja, pelokkaita ja agressiivia pentusakuja. Ne on jalostettu pain persettä. Hermorakenne on perinnöllinen ! Ihminen kun tulee lähelle, alkavat rähjätä ja piiloutuvat omistajansa selän taakse ja säkä pystyssä peruuttavat. Ja ellei omistaja ole lähimaastossa pentua turvaamassa, niin häntä koipien välissä juostaan piiloon!!! Vieras ei tee muuta kuin seisoo, eikä ole välittävinäänkään koirasta. Kun yrittää ottaa kontaktia tai olla välinpitämätön, tilanne sama. LISÄKSI: olen tuntenut mainitun ja tavannut monesti ja se on jopa uskaltanut joskus omistajan läsnäollessa ottamaan namua minulta pennun ja vielä narttu !!!
Itse jouduin smanlaisesta luopumaan. Ensin se otti vieraalta namun ja kohta koun vieras käänsi selän, tarttui ranteeseen ja yritti hyökkäillä lasten päälle, rähisi ja irvisteli !! Ikää oli 1/2 v. kun lopetin. Kasvattaja sanoi vain, että vaihdetaan pentu toiseen ! Aikaisempi sakuni oli TODELLLA kiltti ja sellainen kuin sakun kuuluu ollakkin rotumääritelmän mukaan, sen syntymävuosi oli kuitenki 1976 !! Että tämmöstä v. 2005 !!Aikamoista jalostusta !
tuollaisia pentuja nähnyt vaikka yli 20 vuotta olen sakemannitouhuissa ollut mukana eli tällaiset pennut ei sakemanneissa kovin yleisiä ole.
Minulle on tuttuja saksanpaimenkoirien parista sekä nuo pelokkaat pennut, että tosi hyvähermoiset. Eräs tuttava teetti pentuja epäluuloisella nartulla ja yksi pentu jätettiin kotiin. Siitä tuli ihan samanlainen "karvat pystyssä" kuin emosta. Koiria pidettiin silti hyvin, ei moittimista. Eli perinnöllisyys varmasti vaikuttaa hermorakenteeseen mutta toisaalta myös emon antama esimerkki. Nartun luonne on todella tärkeä kun pentuja suunnitellaan. Arka narttu "tartuttaa" arkuuden jälkeläisiin.
mikä saak... kymysys toi oli sakemanni on todella kiltti koira se täytyy vaan koulutta minulla on saksanpaimenkoira ja se on todella lapsi rakas se ei tekisi niille ikinä mitään pahaa muista sinä:utelias!! kaikki sakemannit eivät ole agressiivisiä se täytyy koulutta niinkuin muutkin koirat !!!!!!!!!!!!!!!
Mullakin oli yksi hermopää. Sukulaisella tällä haavaa toinen sekopolla. Käy kato näyttelykehässä, miten sakut ovat "rauhallisa" eivätkä hermoile ja volise ja voulaa ees taas.....Hieno koira, jos terve pää ja etenkin RAKENNE, ja oikealla omistajalla.
TIEDÄN itsekkin ihan äskettäin tapahtuneen vakavan purematapauksen kun nuori saku haastoi vanhemman ja syntyi tosi pahaa jälkeä. Muutenkin tämä yksilö on ihmisarka, räyhää ja huutaa, levoton jne... Etes pentukouua ei ole käytetty. Mitähön seuraavaksi ??
Jalostuslinjat ovat ihan päin persettä ja väärät ihmiset ostavat näitä koiria vääsristä syistä ! Saku on munan jatke, kuten mersukin !! Tosi kamalaa ! Lisäksi, käykäähän koiranäyttelyissä ja sakujen kehässä. Mikä voulaaminen ja hermostuneisuus !! Viime kerralla ainoastaan YKSI saku oli rauhallinen ja kölli omistajan jalan vieressä ja muotokin oli ok, eikä luiskaperse, liian laiha, köyryselkä, entäs takajalat, hyi olkoon, mikä näky ! IOtselläni oli v. 1975 syntynyt saku, ja se oli ihan kuin eri koira nykyisiin verrattuna !! HALOO KASVATTAJAT !! OMISTAJAT:Suojelukoiraa ei tule TEKEMÄTTÄ TYÖTÄ !!!