Silmin onnellisin,
minulle kerroit sen:
olit löytänyt vierellesi
rakkaan ihmisen,
jakamaan arkes ja juhlas,
tyynet ja tuulisäät,
ja kerroit ett` kielojen aikaan
aiotte viettää häät.
Salasin kyyneleeni.
Onnea toivotin.
Kipuni rintaani kätkin.
Huulillain hymyilin.
Yksinäisessä yössä
suruni vuodatin
kuumissa kyynelissä
- tuskaani nukahdin.
Viiltävimmät haavat,
joita elämä tuo,
niiden arpien kautta
sydän herkimmän sävelen luo.
Aika hellii ja hoitaa
sydämen särkyneen.
Sirpaleiks pirstoutuneen
kokoaa ennalleen.
minulle kerroit sen:
olit löytänyt vierellesi
rakkaan ihmisen,
jakamaan arkes ja juhlas,
tyynet ja tuulisäät,
ja kerroit ett` kielojen aikaan
aiotte viettää häät.
Salasin kyyneleeni.
Onnea toivotin.
Kipuni rintaani kätkin.
Huulillain hymyilin.
Yksinäisessä yössä
suruni vuodatin
kuumissa kyynelissä
- tuskaani nukahdin.
Viiltävimmät haavat,
joita elämä tuo,
niiden arpien kautta
sydän herkimmän sävelen luo.
Aika hellii ja hoitaa
sydämen särkyneen.
Sirpaleiks pirstoutuneen
kokoaa ennalleen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ihana runo rakkaudesta :)
Kiitos vastauksestasi, Aikuinen nainen.Rakkaus on niin moninaista; suloista,kaipavaa,kipeää ...
tässä runossa jälkimmäistä.
Kauniisti ja ilman katkeruutta runosi kertoo kipeästä muistosta. Runojen kirjoittaminen myös auttaa selviytymisessä.
Niinpä niin, aveliina. Kirjoittaminen selkeyttää ajatuksia ja tunteita ja tuo kirjoittajalle mielenrauhaa ja mielihyvää.