Joitakin sänkipeltoja on kuin iso kissa raapinut sieltätäältä, mitä se tarkoittaa?
Tahtooko se sanoa että siinä peltoa pidetään "viljelykunnossa" ja tuet nostetaan?
Eikö ne tarkastajat katso kaikkia peltoja vaikka satelliitissa saattaa näkyä muokatulta.
Tahtooko se sanoa että siinä peltoa pidetään "viljelykunnossa" ja tuet nostetaan?
Eikö ne tarkastajat katso kaikkia peltoja vaikka satelliitissa saattaa näkyä muokatulta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyseessä on lautasmuokkaimella muokattu maa.Eli taas yksi pirun kallis muoti-ilmiö kynnön korvaajaksi.
halvempi se on ku vastaavat aurat!
ja paljon nopeemmat
koska 30% ei saa kyntää. Jankkurilla, lautasmuokkaimella, miniauroilla, lautasäkeellä yms. saa sitten tehdä vaikka 100% pinta-alasta.
Tämä on yksi ympäristötuen ehto, josta saa tukea.
Siis vielä kerran. 30 % pitää olla kyntämättä,kasvamassa heinää,tai syysviljaa, sänkenä, tai raavittu jollain virkavallan hyväksymällä äkeellä.
taitaa toi kultivointi loppua kun uudet ym- tukiehdot vahvistetaan.
kun kultivoitu pelto täytä kasvipeitteisyys vaatimusta...
Asiallisesta vastauksesta nimim "takia"
niin tehdään? Onneksi et kysynyt sitä!
Olisinhan minä sen virallisen selityksen tiennyt, mutta jos kertoisin sen pokkana toisille, niin korvat heiluisivat.
Kohta saadaan taas varmaankin uudet säännöt.
tämä raapiminen tuli, kun tarkoitus oli, ettei vesien mukana valuisi vesistöön maahiukkasia.
Maahiukkasissa on sitä fosforia.
Kyntöä pidettiin valumia edesauttavana pahana asiana, raapimista parempana menetelmänä.
Nyt kuitenkin taisi käydä niin, että kun kyntäminen pehmentää maan, niin vesi imeytyy paikalleen paremmin maaperään, eikä kuljeta niitä hiukkasia.
Raavitussa pellossa on ne urat, joita pitkin muodostuu puroja. Kun maa on muualta kovaa, purot ovat isompia ja kuljettavat maata pellolta pois.
Lisäksi joudutaan kasvitauteja enemmän torjumaan, koska tautiset oljet jäävät pellon pintaan muhimaan.
Uskon, että muokkaamaton viljely on tulevaisuudessa ainut oikea tapa pitää maaperä viljavana ja pienentää maatalouden ympäristöpäästöjä.
Muokatessa maan hiili vähenee ja hiilidioksidipäästöt ovat mittavat, pahimmillaan lähes 3 tonnia/ha vuodessa. Muokkaus lisää pintavesien, sedimentin ja kasvinsuojeluaineiden valumia ainakin 60% ja altistaa maata eroosiolle. Muokkaus isoine koneineen tiivistää maata, ravinteiden pidätyskyky heikkenee.
Amerikan mantereella täysin muokkaamaton viljely on yleistynyt nopeasti. Brasialiassa taidetaan kylvää näin jo yli puolet kasvinviljelystä. Tutkimusten mukaan 5 ensimmäistä vuotta maa sopeutuu eikä satotaso edes laske. Lopullisen viljavuutensa maa saavuttaa 20 vuoden aikana.
Aiheesta on runsaasti tutkittua tietoa maailmalla, Suomessa vähemmän. Euroopassa aatetta edistää säästävän viljelyn organisaatio ECAF.
olen nähnyt ohjelman 30-luvun Amerikasta, jossa tuuli vei talvella mullat niin, ettei aurinko paistanut kuukauteen, ja taloja hautautui puoliksi mullan alle. Siellä kyntämättömyys on pakko.
Kanadassa oli 99% pelloista sängellä, kun siellä talvella ajeltiin.
Oma kokemus: Viisitoista vuotta sitten ostettiin sen ajan paras jankkuri kierrekärjillä. Uutuudenviehätyksestä ajoimme sillä lähes kaikki sänget. Työ oli nopeaampaa kuin kyntäminen. Kuitenkin aina työn jälkeen tuli vähän juosten k-ten tehdyn työn maku. Jälki oli rumaa.
Kasvu oli kuitenkin ihan ok.
Mutta kun viisikin vuotta oli peräkkäin jankkuroitu, niin viljapellot alkoivat muistuttaa nurmipeltoja. Kaikenlainen viherrys peitti sängen.
Nykyään olemme palanneet normaaliin kyntöön. 30 % ajetaan keväällä. Myrkyissä säästää sen, minkä työssä häviää. Samalla saa pientä maisemallista tyydytystä huolellisemmasta jäljestä.
Aika näyttää, jääkö kevytäestys henkiin. Mielestäni nykyään kynnetään enemmän kevytäestyksen alkuhuuman mentyä ohi.
olisi ilmastollisesti hyvä vertailukohta Suomelle hankkia kokemusta. Viljelyalasta on siellä muistaakseni 20% suoraviljeltyä ja valtaosa kevytmuokattua.
Kokemuksesi on mielenkiintoinen. Olettaisin että viljelytavassasi koneen osuus näytteli jonkinmoista osaa. Kasvipeite on eduksi olla tasainen ja kylvösyvyys tarkka. Sänkikylvöön siirtyneet ovat joskus kevytmuokanneet peltojaan aluksi, ainakin muotoillakseen profiilia hieman uuteen uskoon. Täysin muokkaamaton systeemi olisi tietysti kulujen kannalta ihanteellinen. 1 traktori, 1 suorakylvökone ja 1 kuski. Nykyisillä viljan hinnoilla monet ovat päättäneet kokeilla uusia menetelmiä, kun konehankinnat ovat tulleet ajankohtaisiksi.
Eräs pulma on varmasti se, että peltojen maalajit ovat täällä melko poikkeavia toisistaan. Kone, joka soveltuu savimaille ei välttämättä pelaa yhtä hyvin pehmeämmillä alustoilla.
Voi olla viittäkin erilaista maalajia samalla 1-3 hehtaaarin lohkolla.