Olen 18-vuotias lukiolaistyttö ja kiinnostuin hirveästi biologian genetiikan kurssista.
Sekä isäni että siskoni ovat punavihersokeita, mutta minä ja äitini ei olla. Lakeskelin tuossa koulussa oppimallani tavalla, että tästä päätellen sekä minä että äitini olemme taudinkantajia... Oletteko samaa mieltä tästä?
Olenko oikeassa?
Taudinkantajako?
21
3965
Vastaukset
- jjani
oikein on...perustelut ovat kai tarpeettomia ku olet tullu oikeaan tulokseen :)
jostakin lukeneeni joskus, että tämä värisokeus ilmenee vain miehissä tai enimmäkseen vain miehissä.
- RNA
sitroen kirjoitti:
jostakin lukeneeni joskus, että tämä värisokeus ilmenee vain miehissä tai enimmäkseen vain miehissä.
Samoin, ja perusteluksi olen muistaakseni lukenut seuraavaa: naiset, jotka hoitavat ja imettävät lapsia pienellä alueella samalla keräten esim. hedelmiä joutuvat tarkasti määrittelemään hedelmän kypsyysasteen ja erottelemaan myrkylliset hedelmät pääasiassa värin perusteella. Värinäkö olisi siis eritytisen tärkeä naisille. Miehet taas metsästävät suurriistaa, siis isoja liikkuvia objekteja, joiden värillä ei niin ole väliä. Niinpä valintapaine värinäölle ei ole ollut evoluutiohistoriassa niin voimakas miehille kuin naisille.
Nykyään noita isoja liikkuvia objekteja edustavat luultavasti miehiä ja poikia kiinnostavat kaivinkoneet, rekka-autot jne... sitemminkin kun suurriistan metsästys on melkoisen harvinaista, mutta vietin sanelemaa. RNA kirjoitti:
Samoin, ja perusteluksi olen muistaakseni lukenut seuraavaa: naiset, jotka hoitavat ja imettävät lapsia pienellä alueella samalla keräten esim. hedelmiä joutuvat tarkasti määrittelemään hedelmän kypsyysasteen ja erottelemaan myrkylliset hedelmät pääasiassa värin perusteella. Värinäkö olisi siis eritytisen tärkeä naisille. Miehet taas metsästävät suurriistaa, siis isoja liikkuvia objekteja, joiden värillä ei niin ole väliä. Niinpä valintapaine värinäölle ei ole ollut evoluutiohistoriassa niin voimakas miehille kuin naisille.
Nykyään noita isoja liikkuvia objekteja edustavat luultavasti miehiä ja poikia kiinnostavat kaivinkoneet, rekka-autot jne... sitemminkin kun suurriistan metsästys on melkoisen harvinaista, mutta vietin sanelemaa.Värisokeus geeni on X kromosomissa.
miehillä on vain yksi X kromosomi naisilla kaksi.
jos yksi on terve niin ei ole värisokea..
jotta mies olisi värisokea vain yhden täytyy olla defekti (siis x kromosomi).
jotta nainen olisi värisokea täytyy molempien olla defektejä...- RNA
filosofia kirjoitti:
Värisokeus geeni on X kromosomissa.
miehillä on vain yksi X kromosomi naisilla kaksi.
jos yksi on terve niin ei ole värisokea..
jotta mies olisi värisokea vain yhden täytyy olla defekti (siis x kromosomi).
jotta nainen olisi värisokea täytyy molempien olla defektejä...Tuo ei selitä ongelmaa kuin osittain: yleisyys miehillä oli muistaakseni noin 70 kertainen naisiin nähden. Tuolla kromosomilaskukaavalla ei tulisi kuin kaksinkertainen yleisyys.
Miten selität tämän? RNA kirjoitti:
Tuo ei selitä ongelmaa kuin osittain: yleisyys miehillä oli muistaakseni noin 70 kertainen naisiin nähden. Tuolla kromosomilaskukaavalla ei tulisi kuin kaksinkertainen yleisyys.
Miten selität tämän?en muista miten monella procentilla miehistä on värisokeus mutta sanotaan esim 8% eli 0.08
jotta nainen olisi värisokea niin 0.08^2=0.0064
eli 0.64% (todennäköisyyslaskentaa jos jonkun todennäköisyys on 0.08 nin kahden samanlaisen todennäköisyys on 0.08^2=0.0064) ja tuossa on miesten värisokeusprosentti huomattavasti enemmän kuin kuin kaksinkertainen.- Makuaisti käsittelyssä
RNA kirjoitti:
Samoin, ja perusteluksi olen muistaakseni lukenut seuraavaa: naiset, jotka hoitavat ja imettävät lapsia pienellä alueella samalla keräten esim. hedelmiä joutuvat tarkasti määrittelemään hedelmän kypsyysasteen ja erottelemaan myrkylliset hedelmät pääasiassa värin perusteella. Värinäkö olisi siis eritytisen tärkeä naisille. Miehet taas metsästävät suurriistaa, siis isoja liikkuvia objekteja, joiden värillä ei niin ole väliä. Niinpä valintapaine värinäölle ei ole ollut evoluutiohistoriassa niin voimakas miehille kuin naisille.
Nykyään noita isoja liikkuvia objekteja edustavat luultavasti miehiä ja poikia kiinnostavat kaivinkoneet, rekka-autot jne... sitemminkin kun suurriistan metsästys on melkoisen harvinaista, mutta vietin sanelemaa. - RNA
filosofia kirjoitti:
en muista miten monella procentilla miehistä on värisokeus mutta sanotaan esim 8% eli 0.08
jotta nainen olisi värisokea niin 0.08^2=0.0064
eli 0.64% (todennäköisyyslaskentaa jos jonkun todennäköisyys on 0.08 nin kahden samanlaisen todennäköisyys on 0.08^2=0.0064) ja tuossa on miesten värisokeusprosentti huomattavasti enemmän kuin kuin kaksinkertainen.Et ilmeisesti pitänyt tuota evoluutioteoreettista näkökulmaa kovin mielenkiintoisena. Harmi, sillä tarkastelu tätä taustaa vasten voi muodostua antoisaksi ja joskus tuo valoa eriskummallisuuksiin.
- RNA
Makuaisti käsittelyssä kirjoitti:
Voitko tarkentaa?
- Ei toimi tai ei käytetä enää
RNA kirjoitti:
Voitko tarkentaa?
- ddhm
RNA kirjoitti:
Tuo ei selitä ongelmaa kuin osittain: yleisyys miehillä oli muistaakseni noin 70 kertainen naisiin nähden. Tuolla kromosomilaskukaavalla ei tulisi kuin kaksinkertainen yleisyys.
Miten selität tämän?Kuten edellä jo selitettiin, punavihersokeuden kytkeytyminen x-kromosomiin selittää täysin sukupuolten välisen eron. Evoluutionäkökulmasi on myöskin toimaton: luonnonvalinta vaikuttaa samoin kummankin sukupuolen alleelikoostumukseen, ts. valintapaineet eivät voi kehittää naisia ja miehiä eri suuntiin.
Ajattele asiaa näin: jos naisille ominaisuudesta on haittaa, pärjäävät värisokeat naiset huonommin ja saavat vähemmän lapsia. Näin ollen he siirtävät eteenpäin vähemmän geenejään. Seuraavassa sukupolvessa punavihersokeita on vähemmän sekä naisissa että miehissä jne. Sekä naiset että miehet ammentavat samasta geenipoolista ja siksi valinta ei voi eriyttää sukupuolten kehitystä toisistaan. Miehillä on suurempi riski olla punavihersokeita, sillä heillä tauti ilmenee heti kun he saavat yhden alleelin, joka sille altistaa. Naiset tarvitsevat kaksi. Eikö niin, että on epätodennäköistä voittaa lotossa, mutta vielä paaaljon epätodennäköisempää on voittaa kahdella peräkkäisellä viikolla ;)
Tu evoluutionäkökulma voi kyllä teoriassa selittää sen, miksi punavihersokeus ei ole kokonaan hävinnyt: miehet, joilla riski on iso, eivät siitä juurikaan kärsi -> ei valintapainetta. Tiedä sitten onko noin... - taudinkantajako?
sitroen kirjoitti:
jostakin lukeneeni joskus, että tämä värisokeus ilmenee vain miehissä tai enimmäkseen vain miehissä.
Joo... itsekkin olen lukenut, että punavihersokeus on paljon yleisempää miehillä kuin naisilla. Kun siskoni kävi terveydenhoitajan tarkastuksessa yläasteella, terkkari ei meinannut ensin uskoa ettei siskoni nähnyt sitä vihreää numeroa punaisten pilkkujen seasta, koska ei ollut kertaakaan vielä uransa aikana törmännyt tyttöön, joka ei niitä näkisi. Aika uniikki tapaus mun sisko siis... :)
Eihän tää "sairaus" mun siskoa oikeastaan millään lailla haittaa arkipäivässä, mutta sen hän on huomannut että puolukoita ja mansikoita poimiessa on vaikeaa erottaa marjoja vihreistä puskista. RNA kirjoitti:
Et ilmeisesti pitänyt tuota evoluutioteoreettista näkökulmaa kovin mielenkiintoisena. Harmi, sillä tarkastelu tätä taustaa vasten voi muodostua antoisaksi ja joskus tuo valoa eriskummallisuuksiin.
niin ei värisokeuteen kuole :D
- Molekyylibiologi
RNA kirjoitti:
Et ilmeisesti pitänyt tuota evoluutioteoreettista näkökulmaa kovin mielenkiintoisena. Harmi, sillä tarkastelu tätä taustaa vasten voi muodostua antoisaksi ja joskus tuo valoa eriskummallisuuksiin.
Ei siina ole mitaan eriskummallista. Punavihersokeus noudattaa tasmallisesti hardy-Weinbergin klassisen genetiikan lakia.
Toinen asia on sitten miten alleelin yleisyys on muuttunut. Aloita tutkimuksesi vaikka tasta:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=9893842&query_hl=5 - RNA
Molekyylibiologi kirjoitti:
Ei siina ole mitaan eriskummallista. Punavihersokeus noudattaa tasmallisesti hardy-Weinbergin klassisen genetiikan lakia.
Toinen asia on sitten miten alleelin yleisyys on muuttunut. Aloita tutkimuksesi vaikka tasta:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=9893842&query_hl=5Hyvä, että joku ottaa huomioon sekä ultimaattiset sekä proksimaattiset syyt.
- Ultimatum
RNA kirjoitti:
Hyvä, että joku ottaa huomioon sekä ultimaattiset sekä proksimaattiset syyt.
Mita tarkoittaa ultimaattinen ja proksimaattinen ?
- RNA
Ultimatum kirjoitti:
Mita tarkoittaa ultimaattinen ja proksimaattinen ?
En nyt jaksa tarkistaa, miten päin se oli, mutta, jos esimerkiksi laji kuolee sukupuuttoon, niin sen proksimaattine syy on esim. se että viimeinen ötökkäparka jää auton alle ja ultimaattinen syy taas se, että jokin isommalla mittakaavalla toimiva ilmiö (ilmastonmuutos tms.) on ajanut populaatiokoon alas.
- Molekyylibiologi
RNA kirjoitti:
En nyt jaksa tarkistaa, miten päin se oli, mutta, jos esimerkiksi laji kuolee sukupuuttoon, niin sen proksimaattine syy on esim. se että viimeinen ötökkäparka jää auton alle ja ultimaattinen syy taas se, että jokin isommalla mittakaavalla toimiva ilmiö (ilmastonmuutos tms.) on ajanut populaatiokoon alas.
Mutta mika yhteys on alleelilla ja populaatiokoolla ? Onko niilla mitaan yhteytta ?
Nykyisella tieteen rahoituksella useimmat lajit ovat kuolleet sukupuuttoon ennenkuin saamme mitaan selville.
Talla hetkella suurin osa geeneista tunnetaan, mutta epigenetiikasta ei tiedeta mitaan. Suurin osa proteiineista on taysin mysteeri tutkijoille ja vuorovaikutuksia ei metaboliareittien ulkopuolelta paljoakaan tunneta.
Mutta pop-idolit on kivat, niiston niinku hyotyy.
- Molekyylibiologi
Olet aivan oikeassa:
Fenotyyppin osuus miehissa on 5% (0.05). Muistakaa etta miehet ovat haploideja X-kromosomin suhteen. Siten yleisyys on suoraan verrannollinen alleelin yleisyyteen populaatiossa, joka on siis 0.05.
Hardy-Weinbergin mukaan: heterozygootti 2pq = 2 * 0.05 * (1 - 0.05) josta saadaan 0.095.
Homozygootti resessiivinen on samalla logiikalla
q2 = 0.052 = 0.0025.
Asian linkage-puolesta, joka oli alkuperainen kysymys, on Arizonan yliopisto tehnyt hyvan summaryn:
http://www.biology.arizona.edu/human_bio/problem_sets/color_blindness/color_blindness.html
Jos haluat opiskella taalla ulkomailla genetiikkaa niin laita mulle postia. Saatan pystya jarjestamaan opiskelupaikan kun kerran kiinnostusta ja kykya riittaa.- Molekyylibiologi
Käsissä on kohtalomme kirjoitti:
Tuo onkin jo vaikeampaa, tietoa ei nimittain paljon ole.
Ellet sitten tarkoittanut annostusta josta mulla ei ole hajuakaan ja kliinisen kemian kirjat ovat himassa. Siella lukis ainakin USAn ohjeet.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli275324Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm123885Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403197IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm512810Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.2851312Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas861308- 601193
- 791139
Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.
Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul3961112Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2141091