vuosi sitten, taisin olla jotain kolmentoista, tuli naapuri meille iltaa viettämään. Siinä sitten otettiin alkoholi esille, jota vanhempani ja naapurin mies tietenkin ottivat.
Koska en itse välittänyt moisesta, menin omaan huoneeseeni lukemaan, mutta jätin oven auki, koska sellainen tapa meillä kotona oli.
No, joskus yöllä, kun vanhempani olivat keittiössä, tuli tämä naapurin mies huoneeseeni. En ensin ajatellut asiaa, koska oli ihan mukava yleensä ja aina kohtelias. Silloin hän kuitenkin tuli istumaan sängylleni, jossa luin kirjaani. Sitten hän laittoi toisen kätensä lantiolleni aivan kuin tukea ottaakseen. Minä tietenkin jähmetyin ja se tuntui jollakin tavalla loukkaavalta ja väärältä. Varsinkin kun hän samalla kyseli, että oliko hyvä kirja ja olenpas minä kasvanut ja sen sellaista. Ja se oli viimeinen pisara, kun mies liikutti kätensä pakaralleni. Silloin työnsin sen pois ja vedin peiton päälleni.
Mies kai tajusi silloin menneensä liian pitkälle ja karkasi paikalta nopeasti.
En ole koskaan kenellekään puhunut asiasta, koska aina kun ajattelen sitä, minulle tulee jotenkin syyllinen olo ja tuntuisi häpeälliseltä kertoa siitä. Enkä ole edes varma oliko se lähentelyä vai mitä, mutta kamala olo siitä ainakin tuli?
Sen jälkeen jotenkin lukittauduin. Tuntui vaivautuneelta, kun joku ystävä tms. tuli halaamaan ihan vain onnitellaakseen synttäreinä tms. Mutta nyt olen jo parikymppinen ja tavannut todella ihanan miehen, joka on saanut minut avautumaan taas. On oikein hellä ja hauska ja pitää minusta uskomattoman hyvää huolta. Ja olen vain kiitollinen ettei naapurin mies mennyt pitemmälle. Tuntuu pieneltä tapaukselta, mutta minulle sillä oli iso vaikutus. Ehkä sen takia, että olin niin nuori ja vasta kehittymässä jonkin tyyppiseksi naiseksi.
Halusin vain kertoa tämän tarinani, koska se auttaa minua itseäni käsittelemään tapausta. Kun saa sen kaiken ulos.
Koska en itse välittänyt moisesta, menin omaan huoneeseeni lukemaan, mutta jätin oven auki, koska sellainen tapa meillä kotona oli.
No, joskus yöllä, kun vanhempani olivat keittiössä, tuli tämä naapurin mies huoneeseeni. En ensin ajatellut asiaa, koska oli ihan mukava yleensä ja aina kohtelias. Silloin hän kuitenkin tuli istumaan sängylleni, jossa luin kirjaani. Sitten hän laittoi toisen kätensä lantiolleni aivan kuin tukea ottaakseen. Minä tietenkin jähmetyin ja se tuntui jollakin tavalla loukkaavalta ja väärältä. Varsinkin kun hän samalla kyseli, että oliko hyvä kirja ja olenpas minä kasvanut ja sen sellaista. Ja se oli viimeinen pisara, kun mies liikutti kätensä pakaralleni. Silloin työnsin sen pois ja vedin peiton päälleni.
Mies kai tajusi silloin menneensä liian pitkälle ja karkasi paikalta nopeasti.
En ole koskaan kenellekään puhunut asiasta, koska aina kun ajattelen sitä, minulle tulee jotenkin syyllinen olo ja tuntuisi häpeälliseltä kertoa siitä. Enkä ole edes varma oliko se lähentelyä vai mitä, mutta kamala olo siitä ainakin tuli?
Sen jälkeen jotenkin lukittauduin. Tuntui vaivautuneelta, kun joku ystävä tms. tuli halaamaan ihan vain onnitellaakseen synttäreinä tms. Mutta nyt olen jo parikymppinen ja tavannut todella ihanan miehen, joka on saanut minut avautumaan taas. On oikein hellä ja hauska ja pitää minusta uskomattoman hyvää huolta. Ja olen vain kiitollinen ettei naapurin mies mennyt pitemmälle. Tuntuu pieneltä tapaukselta, mutta minulle sillä oli iso vaikutus. Ehkä sen takia, että olin niin nuori ja vasta kehittymässä jonkin tyyppiseksi naiseksi.
Halusin vain kertoa tämän tarinani, koska se auttaa minua itseäni käsittelemään tapausta. Kun saa sen kaiken ulos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
etkä edes mulkkua saanut?! on se niin väärin.
vuosi sitten olit jotain kolmentoista ja nyt sit oot joku parikymppinen???? hmm...aika outoo, et ensin on JOTAIN 13 ja vuoden päästä siitä onkin jo kaksikymppinen... vittu mikä tarina!!
oudot silmälasit sinulla. Otsikolla alkaa "muutama" ja jatkuu "...vuosi sitten...".
Ensin kannattaa hätäillä ja sitten meloa!
Muutama vuosi on epämääräinen käsite ja riippuu ihan ihmisestä. Minusta aika on mennyt todella nopsaan ja voin siksi sanoa, että muutama vuosi sitten, koska se tuntui muutamalta vuodelta... Ja ikäni ei ollut kylläkään tarinani pääpointti eikä ollut satu ollenkaan. Ihan tositapahtuma, joka tapahtui.
Sinulle se on ehkä vain toisen tarina, viihdyttävä taikka hölynpölyä, minulle se oli ahdistusta.
Oma olo on mittari jonka mukaan ihmiset maailmassa toimivat.
Kellään ei ole oikeutta koskea toiseen tavalla joka aiheuttaa pahaa oloa ja jota toinen ei halua.
Lisäksi juuri noin toimii lasta-ahdisteleva tuttu henkilö, vaivihkaa ja "normaaliin" koskettelun verhoutuneena edetään kokoajan pidemmälle.
Ja jokainen terve aikuinen tajuaa ettei toisen lapsia-varsinkaan sängyssään makaavia-mennä koskettelemaan, saatikka laittamaan kättä pakaralle.
Silloin yleensä on jotain vikana kun itsestä ei tunnu hyvältä. Siis lapsen ollessa kyseessä.Aikuinen yleensä on varmepi ja myös tietää normaalin soveliaisuuden rajat.
Onneksi ei pahempaa sattunut. Onnittele itseäsi toiminnasta. Ja opeta lapsesi kertomaan heti aikuisille...
Tsemppiä!!!!!!!!!!!!!!
Hei. Harmi kun sinulle ei käynyt tällä tavalla: http://www.flurl.com/uploaded/boreli_tortura_2533.html