ekaluokkalaisen nukkumaanmenoaika?

Kyllähän lapsi unta tarvitsee, ja se on vanhempien tehtävä valvoa että niin käy (nukkumaan ei kylläkään voi ketään pakottaa, ainoastaan tilaan pyörimään, kuten omakohtaisesti tiedän). Mutta joku klo 20 nukkumaan laittaminen on jo kyllä melkein lapsen kidutusta, sanoisin... ;-) Varsinkin kouluikäisille.

Omat vanhempani huolehtivat siitä, että ala-asteikäisenä jouduin sänkyyn suht aikaisin, tarkkaa kellonaikaa ei kai ollut mutta luulen että yleensä joskus 22 aikoihin kouluaamuina, viikonloppuisin luonnollisesti myöhempään.

Mitä tästä seurasi? No, olihan se varmaan kasvun kannalta hyvä, mutta henkisesti seurauksena oli se, että rupesin vihaamaan nukkumista. "Aikuiset saavat valvoa 04:ään, miksi minä en saa?" Ymmärsin kyllä miksi, mutta silti se oli katkeraa. Seurauksena oli se, että kun kasvoin, halusin valvoa yhä enemmän ja enemmän. Joskus 14-vuotiaana valvoin jo joskus koko yön nukkumatta sekuntiakaan, ja äiti oli vieläkin vihainen tästä. Sen jälkeen olenkin vain valvonut entistä enemmän.

Vihaan edelleen, 26-vuotiaana nukkumista yli kaiken. En haluaisi nukkua ollenkaan, mutta väsymyksen takia 2-3 tuntia joutuu nukkumaan. Aivan sama onko aamulla mikä meno, vaikkapa automatka 500 km päähän, en nuku enempää.

Halveksun myös muita, jotka käyvät mahdollisesti nukkumaan jo joskus 23 aikoihin. Se ei ole mielestäni aikuisen nukkumaankäyntiaika, ei ollenkaan.

Voi olla että kyse on vain siitä, että en tarvitse unta - osa ihmisistähän pärjää huomattavasti vähemmällä tuntimäärällä kuin joku 8, mikä on mielestäni hiton paljon. Mutta ehkä alitajuisesti kyse on siitäkin, että minut pienenä pakotettiin nukkumaan liian aikaisin. Aivan kuten viinankin kanssa - jos ei kotona anneta viinaa maistella, niin sitten siitä tulee helposti ongelma myöhemmin.

No, tämä on vain tällaista osittain leikkimielistä pohdintaa, mutta sen verran tosissani olen, että mietin kyllä tarkkaan omien lasteni kohdalla, milloin he saavat jo vähän vapaammin päättää itse siitä, väsyttääkö vai ei.

Mies.79 kirjoitti:

Kyllähän lapsi unta tarvitsee, ja se on vanhempien tehtävä valvoa että niin käy (nukkumaan ei kylläkään voi ketään pakottaa, ainoastaan tilaan pyörimään, kuten omakohtaisesti tiedän). Mutta joku klo 20 nukkumaan laittaminen on jo kyllä melkein lapsen kidutusta, sanoisin... ;-) Varsinkin kouluikäisille.

Omat vanhempani huolehtivat siitä, että ala-asteikäisenä jouduin sänkyyn suht aikaisin, tarkkaa kellonaikaa ei kai ollut mutta luulen että yleensä joskus 22 aikoihin kouluaamuina, viikonloppuisin luonnollisesti myöhempään.

Mitä tästä seurasi? No, olihan se varmaan kasvun kannalta hyvä, mutta henkisesti seurauksena oli se, että rupesin vihaamaan nukkumista. "Aikuiset saavat valvoa 04:ään, miksi minä en saa?" Ymmärsin kyllä miksi, mutta silti se oli katkeraa. Seurauksena oli se, että kun kasvoin, halusin valvoa yhä enemmän ja enemmän. Joskus 14-vuotiaana valvoin jo joskus koko yön nukkumatta sekuntiakaan, ja äiti oli vieläkin vihainen tästä. Sen jälkeen olenkin vain valvonut entistä enemmän.

Vihaan edelleen, 26-vuotiaana nukkumista yli kaiken. En haluaisi nukkua ollenkaan, mutta väsymyksen takia 2-3 tuntia joutuu nukkumaan. Aivan sama onko aamulla mikä meno, vaikkapa automatka 500 km päähän, en nuku enempää.

Halveksun myös muita, jotka käyvät mahdollisesti nukkumaan jo joskus 23 aikoihin. Se ei ole mielestäni aikuisen nukkumaankäyntiaika, ei ollenkaan.

Voi olla että kyse on vain siitä, että en tarvitse unta - osa ihmisistähän pärjää huomattavasti vähemmällä tuntimäärällä kuin joku 8, mikä on mielestäni hiton paljon. Mutta ehkä alitajuisesti kyse on siitäkin, että minut pienenä pakotettiin nukkumaan liian aikaisin. Aivan kuten viinankin kanssa - jos ei kotona anneta viinaa maistella, niin sitten siitä tulee helposti ongelma myöhemmin.

No, tämä on vain tällaista osittain leikkimielistä pohdintaa, mutta sen verran tosissani olen, että mietin kyllä tarkkaan omien lasteni kohdalla, milloin he saavat jo vähän vapaammin päättää itse siitä, väsyttääkö vai ei.

Lue lisää

Minulla nimittäin vähän sama juttu:) En sentään kuitenkaan halveksu niitä, jotka nukkuvat enemmän, oikeastaan päinvastoin. Kadehdin ihmisiä, jotka osaavat nukkua ja nauttia siitä. Minulla myös aika kummallinen suhtautuminen nukkumisen.. valvon ja valvon niin, että tipahdan. Jos nukun liian paljon, tulen todella pahantuuliseksi ja poden huonoa omaatuntoa vielä sen lisäksi. Viimeyönä, tai no oikeastaan tänä aamuna menin nukkumaan vähän ennen kuutta.. ja heräsin kahdeksalta. Nyt väsyttää kyllä, mutta en tietenkään nuku. Pidemmänpäälle se saattaa kyllä koitua kohtalokkaaksi, mutta minkäs teet. En kyllä tarvitsekkaan paljon unta ja yleensä en edes pysy unessa viittä tuntia pidempää.. 3-4 tuntia on ihan riittävä.

Olen sinua muutaman vuoden vanhempi naisihminen ja aika samantapaiset muistot lapsuudesta. Koin hirveänä vääryytenä nukkumaanpakottamisen ja kapinoin vastaan. yläasteella oli jo sellaista, että valvoin sitten yöt. Päiväsaikaan joskus sitten nukahdin koulunjälkeen ja sitä seurasi hirveä huuto, että päivällä ei nukuta. Eli ei ollut mitään päätösvaltaa oman nukkumisen suhteen.. ihmekö tuo, kun siihen ei osaa vieläkään suhtautua järkevästi.

Minulla itsellä on pieni lapsi ja en todella pakota nukkumaan jos selvästi on virkeä, koska nukkumisen ja nukkumaanmenon ei ole tarkoitus olla epämukava kokemus.. teen kyllä kaikkeni, etten siirrä samaa vaivaa omille lapsilleni.

jänskä.. kirjoitti:

Minulla nimittäin vähän sama juttu:) En sentään kuitenkaan halveksu niitä, jotka nukkuvat enemmän, oikeastaan päinvastoin. Kadehdin ihmisiä, jotka osaavat nukkua ja nauttia siitä. Minulla myös aika kummallinen suhtautuminen nukkumisen.. valvon ja valvon niin, että tipahdan. Jos nukun liian paljon, tulen todella pahantuuliseksi ja poden huonoa omaatuntoa vielä sen lisäksi. Viimeyönä, tai no oikeastaan tänä aamuna menin nukkumaan vähän ennen kuutta.. ja heräsin kahdeksalta. Nyt väsyttää kyllä, mutta en tietenkään nuku. Pidemmänpäälle se saattaa kyllä koitua kohtalokkaaksi, mutta minkäs teet. En kyllä tarvitsekkaan paljon unta ja yleensä en edes pysy unessa viittä tuntia pidempää.. 3-4 tuntia on ihan riittävä.

Olen sinua muutaman vuoden vanhempi naisihminen ja aika samantapaiset muistot lapsuudesta. Koin hirveänä vääryytenä nukkumaanpakottamisen ja kapinoin vastaan. yläasteella oli jo sellaista, että valvoin sitten yöt. Päiväsaikaan joskus sitten nukahdin koulunjälkeen ja sitä seurasi hirveä huuto, että päivällä ei nukuta. Eli ei ollut mitään päätösvaltaa oman nukkumisen suhteen.. ihmekö tuo, kun siihen ei osaa vieläkään suhtautua järkevästi.

Minulla itsellä on pieni lapsi ja en todella pakota nukkumaan jos selvästi on virkeä, koska nukkumisen ja nukkumaanmenon ei ole tarkoitus olla epämukava kokemus.. teen kyllä kaikkeni, etten siirrä samaa vaivaa omille lapsilleni.

Lue lisää

kyllä vanhemman kuuluu huolehtia että lapsi saa tarpeeksi unta. eihän ketään voi pakottaa nukkumaan, mutta jos itse kukkuu kaiket yöt, kai lapsikin oppii samat tavat.

jänskä.. kirjoitti:

Minulla nimittäin vähän sama juttu:) En sentään kuitenkaan halveksu niitä, jotka nukkuvat enemmän, oikeastaan päinvastoin. Kadehdin ihmisiä, jotka osaavat nukkua ja nauttia siitä. Minulla myös aika kummallinen suhtautuminen nukkumisen.. valvon ja valvon niin, että tipahdan. Jos nukun liian paljon, tulen todella pahantuuliseksi ja poden huonoa omaatuntoa vielä sen lisäksi. Viimeyönä, tai no oikeastaan tänä aamuna menin nukkumaan vähän ennen kuutta.. ja heräsin kahdeksalta. Nyt väsyttää kyllä, mutta en tietenkään nuku. Pidemmänpäälle se saattaa kyllä koitua kohtalokkaaksi, mutta minkäs teet. En kyllä tarvitsekkaan paljon unta ja yleensä en edes pysy unessa viittä tuntia pidempää.. 3-4 tuntia on ihan riittävä.

Olen sinua muutaman vuoden vanhempi naisihminen ja aika samantapaiset muistot lapsuudesta. Koin hirveänä vääryytenä nukkumaanpakottamisen ja kapinoin vastaan. yläasteella oli jo sellaista, että valvoin sitten yöt. Päiväsaikaan joskus sitten nukahdin koulunjälkeen ja sitä seurasi hirveä huuto, että päivällä ei nukuta. Eli ei ollut mitään päätösvaltaa oman nukkumisen suhteen.. ihmekö tuo, kun siihen ei osaa vieläkään suhtautua järkevästi.

Minulla itsellä on pieni lapsi ja en todella pakota nukkumaan jos selvästi on virkeä, koska nukkumisen ja nukkumaanmenon ei ole tarkoitus olla epämukava kokemus.. teen kyllä kaikkeni, etten siirrä samaa vaivaa omille lapsilleni.

Lue lisää

Kiitos tekstistäsi, mukava kuulla samanlaisesta yökukkujasta. Joo, kuten viestini ajankohdasta näki niin viime yökin meni hereillä ja tarkalleen ottaen kävin nukkumaan 07.00 ja nousin 10.00. Ja olen täysin virkeä...
Sama juttu käy minulle, jos nukun liian paljon.

Ja sinun tekstiisi vastanneelle nimimerkille tiedoksi, että itse ainakin olen hyvin jaksanut mm. koulut ja työt tällä tahdilla, vanhemmalla iällä voi sitten olla hankalampaa, mutta toistaiseksi...

töissä et jaksaisi kirjoitti:

kyllä vanhemman kuuluu huolehtia että lapsi saa tarpeeksi unta. eihän ketään voi pakottaa nukkumaan, mutta jos itse kukkuu kaiket yöt, kai lapsikin oppii samat tavat.

varmasti enemmän, kuin moni "normaalissa" päivätyössä käyvä, koska monesti kulutan yöni sitten tekemällä työjuttuja.

Lapseni kyllä menee nukkumaan 21-21.30 aikaan, joskus myöhemmin, joskus aiemmin, riippuu väsymyksestä.

Mies.79 kirjoitti:

Kyllähän lapsi unta tarvitsee, ja se on vanhempien tehtävä valvoa että niin käy (nukkumaan ei kylläkään voi ketään pakottaa, ainoastaan tilaan pyörimään, kuten omakohtaisesti tiedän). Mutta joku klo 20 nukkumaan laittaminen on jo kyllä melkein lapsen kidutusta, sanoisin... ;-) Varsinkin kouluikäisille.

Omat vanhempani huolehtivat siitä, että ala-asteikäisenä jouduin sänkyyn suht aikaisin, tarkkaa kellonaikaa ei kai ollut mutta luulen että yleensä joskus 22 aikoihin kouluaamuina, viikonloppuisin luonnollisesti myöhempään.

Mitä tästä seurasi? No, olihan se varmaan kasvun kannalta hyvä, mutta henkisesti seurauksena oli se, että rupesin vihaamaan nukkumista. "Aikuiset saavat valvoa 04:ään, miksi minä en saa?" Ymmärsin kyllä miksi, mutta silti se oli katkeraa. Seurauksena oli se, että kun kasvoin, halusin valvoa yhä enemmän ja enemmän. Joskus 14-vuotiaana valvoin jo joskus koko yön nukkumatta sekuntiakaan, ja äiti oli vieläkin vihainen tästä. Sen jälkeen olenkin vain valvonut entistä enemmän.

Vihaan edelleen, 26-vuotiaana nukkumista yli kaiken. En haluaisi nukkua ollenkaan, mutta väsymyksen takia 2-3 tuntia joutuu nukkumaan. Aivan sama onko aamulla mikä meno, vaikkapa automatka 500 km päähän, en nuku enempää.

Halveksun myös muita, jotka käyvät mahdollisesti nukkumaan jo joskus 23 aikoihin. Se ei ole mielestäni aikuisen nukkumaankäyntiaika, ei ollenkaan.

Voi olla että kyse on vain siitä, että en tarvitse unta - osa ihmisistähän pärjää huomattavasti vähemmällä tuntimäärällä kuin joku 8, mikä on mielestäni hiton paljon. Mutta ehkä alitajuisesti kyse on siitäkin, että minut pienenä pakotettiin nukkumaan liian aikaisin. Aivan kuten viinankin kanssa - jos ei kotona anneta viinaa maistella, niin sitten siitä tulee helposti ongelma myöhemmin.

No, tämä on vain tällaista osittain leikkimielistä pohdintaa, mutta sen verran tosissani olen, että mietin kyllä tarkkaan omien lasteni kohdalla, milloin he saavat jo vähän vapaammin päättää itse siitä, väsyttääkö vai ei.

Lue lisää

Kyllä kouluikäisen laittaminen kahdeksalta nukkumaan on mielestäni todellakin aika älytöntä, yhdeksän tuntuu normaalimmalta. Kouluikäinen lapsi ei ole enää mikään vauva, jonka pitää nukkua jo klo 8...

Tietysti jos pitää herätä jo klo 5

Ihan turhaa määritellä yleispätevää nukkumaanmenoaikaa, koska heräämisajat vaihtelevat. Oleellista on, että saa riittävästi unta. Unitutkija Partosen mukaan ekaluokkalaiset tarvitsevat keskimäärin 10,5 tuntia unta vuorokaudessa. Tässä toki yksilöllistä vaihtelua. Jos lapsi herää aamulla virkeänä, siitä voi päätellä, että hän on saanut riittävästi unta. Jos lapsi herää tyypillisesti väsyneenä, täytyy ryhtyä menemään aikaisemmin nukkumaan. Illan parin viimeisen tunnin rauhoittaminenkin voi auttaa. Tietokonepelit, videot ja muu ruutuviihde tai muu kiihdyttävä toiminta on syytä lopettaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Iltapalaksi ei kannata tarjota ruokaa, jonka glykeeminen indeksi on korkea eli ruokaa, joka nostaa nopeasti verensokeria, koska korkea verensokeri tekee levottomaksi ja korkeasta verensokerista seuraa helposti ylikompensaationa liian matala verensokeri ja nälkä, jolloin uni ei myöskään tule. Lasi maitoa, viipale ruisleipää ja hedelmä on hyvä vaihtoehto.

oma poikani ei saanut enää unta kun alkoi lukemaan Harry pottereita. Hän on nyt myös tokalla ja kirjat kiellettiin. Nykyään nukahtaa kuten ennenkin.

jos alkaa kello 8 koulu mennään nukkumaan kello 8 aamulla ja jos alkaa 9 niin silloin mennään nukkumaan 9. viikonloppuisin mennään 9, herää aamuisin pirteänä kuin peipponen

Edelliseen tekstiin korjaus: herätys siis joka aamu klo 6:30, myös viikonloppuisin ja lomilla.