ja taas olin törkytynnyrinä,saan viestejä tutulta jolla jos jonkilaista vaivaa.Itse hän ei soita vaan odottaa että sais narista minun laskuun mutta en soita.Miten sais viestit tyrmättyä hienotunteisesti.
viikonloppu meni
olis joskun hyvääkin
13887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
se viikonloppu. Ei kukaan soittanut, turhaan on 2 puhelinta ja Skype. Ei kukaan käynyt, en ketään ulkona nähnyt. Kaikki naapuritkin olivat jossakin kyläilemässä.
Aivan tavallinen viikonloppu tavalliselle yksinäiselle isälle. Tätä se aina on.
toivon että saat soittoja ja tuo on eri juttu.Itse tarkotin sitä kun minäkin elän yksin ja jotkut luulee näköjään että minun päälle saa kipata omat parisuhde ongelmat ym.Vaikka elän yksin odotan mielummin välillä että tulee jotain keveämpää viestiä eli että on kaikki ihan jees!En ole mikään kriisikeskus olen jo sanonut mutta ei mene perille,itse ei kyllä kuuntele minua vaan toteaa,kaikilla on murheita ja jatkaa kuinka vaikeaa hänellä on.Se siitä.
ne lapsesi olivat,ei kai yh-isä ole yksinäinen?
Juu turhaan on puhelimet sun muut vempelee, jos niitä ei käytä!!!!!
Olisit varmaan voinut itse soittaa jollekin tutullesi. Olisit kysellyt kuulumisia ja pyytänyt vaikka lenkkikaveriksi, tai uimaan.....
mitä tahansa.
Koeta nyt ryhdistäytyä ja lopeta itsesääli!!!!
Ei ulkona sula, jos ei ole sokerista.
Yrittänyttä ei laiteta sanoo sananparsi.
Terveisin Lyyli
niin ettei isän pidä kerjätä jälkikasvunsa seuraa, ne muistavat jos ovat lainkaan yhteiskuntakelpoiseksi kasvaneet. Femakkojen läävässä kasvaneet tuskin ovat.
niin välinpitämättömiksi etteivät välitä isästään?
Et itse tainnut lukea viestiä kunnolla!!!!????
Alunperin oli kysymys ystävistä, tuttavista.
Toisaalta taas sitä voi, kerjätä niinkuin sinä ilmaisit, olla se rakentavampi puoli ja ehdottaa tapaamista.
Muutoin pysyn kyllä kannassani, että jokainen on oman onnensa seppä ja ei kannata kätkeä kynttiläänsä vakan alle.
Hyvää jatkoa t: Lyyli
niin kuin halusit. Isänpäivänä odotetaan tavallisesti ihan tietyn tyyppistä seuraa.
puoli ja toisin
siis itsekin josku tullut soiteltua murheitaan jollekin ( = liiankin kanssa )
sitä on joskus niiiiiiiiin ahdistunut,,,ja tuntuu hyvältä jos on joku tuttu.
Perheneuvolat ym ovat toki hyviä,,mutta sinne on vaikea päästä ja nämä kriisipuhelimet..eipä ole tullut kokeiltua
mutta niissä on varmaan se kun on aivan vieras ihminen ja tosissaan ei voi muuta apua antaa kuin neuvoa soittamaan jollekin ammattiauttajalle.
Kriisiapua tietenkin saa ettei "hyppää kaivoon"..mutta ei niistä ole pitkäaikaiseen apuun sellaisenaan.
mitenkähän saisit tosiaan sanottua ystävällesi ettei Sinulla ole voimavaroja eikä keinoja auttaa? samallahan Sinä joudut ikäänkuin ottamaan vastuun hänekin jaksamisestaan???
Eikö ystävälläsi ole ketään muuta?
suuttuu ja alkaa soimata syyllistämällä tai iskee luurin korvaan jos vihjaankaan etten jaksa.Hänellä on muita mutta sanoo että olen ainoa jolle voi puhua suoraan kaikesta.Mutta kun en meinaa jaksaa.Jospa sanon seuraavan kerran jos soittaa niin mutta kun iskee luurin ,soitan kohta itse ja pahoittelen kun en jaksa ja taas kaikki jatkuu.Kyllä sitä haluaa kuunnella ja auttaa mutta ei ole voimavaroja aina ja siksi voikin olla parasta että vihellän pelin poikki!
on siinä, että he jaksavat...vaikka avuntarve pitkittyisikin
ja osaavat käsitellä avun tarvitsijaa niin, että hän ITSE löytää ongelmiinsa ratkaisun...
joka kaikille osapuolille parasta!
paremmin sanoa,kiitos!
ollenkaan siihen puhelimeen tai viestiin, silloin kun et jaksa.
Aina sen puhelimen on voinut "unohtaa" jonnekin, vaikka auki olisikin.
Tai että sun piti kyllä soittaa takaisin, mutta tuli muuta väliin ja sitten vain unohdit..