olette opiskelleet/opiskelette kaikki te kirjailijoiksi haluavat? Kirjallista alaa? (vistintää) Mulla on sellanen pieni ongelma ettei oikein mikään muu kiinnosta kuin kirjottaminen ja kuitenkin jotain pitäis tehdä ohella. Miten teillä muilla?
mitä
ninjax
5217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...
tykkään kirjoitella satuja, novelleja, näytelmiä ja lyhärikäsikirjoituksia. Olisi aika unelma, jos minusta tulisi joskus ihan oikea kirjailija, mutten tiedä, onko minulla vaadittavia lahjoja siihen. Minä kun haluaisin olla enemmän kuin Tuija Lehtinen (ei mitään vikaa hänessä!). Jos minusta joskus kirjailija tulisi, niin haluaisin joko Atwoodin kaltainen mestarikirjoittaja tai sitten en mitään. En haluaisi olla "ihan hyvä" kynäilijä. Sen takia taitaa jäädä kirjailijanura vain kaukaiseksi haaveeksi :) Luultavasti jatkan ihan hissukseni pöytälaatikkokirjailijana, julkaisematta koskaan mitään.
Olen sen verran nuori, etten ole valmistunut vielä mistään (muusta kuin lukiosta nyt jouluna). En lähde opiskelemaan viestintää, vaan (luultavasti) biokemiaa. Tai sitten matikkaa (tai kemiaa). Hehe, en osaa oikein päättää.
En halua jättää mitään kirjoittamisen varaan, vaikka joskus jotain saisinkin julkaistua. Jos kirjoittamisesta tulee työ, se ei enää olisi sitä samaa.
Tällä hetkellä opiskelen tradenomiksi, suuntautumisvaihtoehtona olisi viestintä, mutta näillä näkymin valitsen varmaankin hallinnon. Tämän koulun jälkeen on harkinnassa joko KTM tai sitten menen yliopistoon lukemaan suomea tai venäjää, tai kumpaakin. Jotenkin hurahdin nyt amk:n äidinkielen tunneilla kielioppiin, rakenteisiin ja kielten historiaan. Opettajan ammatti olisi myös kiinnostava. Saas nähdä, mihin sitä lopulta joutuu :)
Tuntuu jotenkin ahdistavalta opiskella kirjoittamista, vähän niin kuin joku asettaisi kehykset, joiden mukaan pitäisi tuottaa tekstiä. Haluan mieluummin oppia itse, keksiä itse, miettiä itse. Sillon se on paljon mielekäämpää. Olin niin täynnä itseäni jo silloin, kun kehittelin lukiossa itse fysiikan laskukaavat (vaikka ne olisi löytynyt valmiina kirjasta), että haluan sen tunteen säilyvän ja selvittää asiat itse. Missään ei ole mitään iloa, jos joku tulee ja kertoo vastauksen. Ja vaikka suoraa vastausta ei tulisikaan, haluan kehittää myös kaavat itse.
"Tuntuu jotenkin ahdistavalta opiskella kirjoittamista, vähän niin kuin joku asettaisi kehykset, joiden mukaan pitäisi tuottaa tekstiä. Haluan mieluummin oppia itse, keksiä itse, miettiä itse. Sillon se on paljon mielekäämpää."
Öhöm, tuota noin... Kukaan ei aseta sinulle minkäänlaisia kehyksiä, eikä pakota sinua kirjoittamaan minkään muotin mukaisesti. Se, että lähtee opiskelemaan kirjoittamista ei tarkoita sitä, että lähtee kopioimaan opettajien tekstiä opettajien ehdoilla. Kyllähän lukiossakin opetetaan kirjoittamaan ja silti saa olla aivan niin creative kuin haluaa (riippuen kurssista).
Kirjallisuutta tutkimalla ja kirjoittamista harjoittamalla ja oppimalla ihminen hio itseään ja lopulta jäljelle jää vain se kaunis sisältö.
On hassua, että vähättelet viestintää. Ihmisen täytyy olla aika lahjakas, että lähtee kirjoittamaan ilman mitään alan opiskelua (sanoo joku, joka ei aio opiskella viestintää, hehe.. toisaalta eihän minusta mitään kirjailijaakaan tule, haaveilla saa.)
Kehittelit itse fysiikan kaavoja??? Tarkoitat kai, että tehtävän edessä kävit läpi kaavoja päässäsi ja sovelsit niitä kuhunkin tehtävään, ilman kirjan apua? Niin minäkin tein aina matematiikassa ja kemiassa :) Vaatii tosin melkoisen muistin.
On tullut opiskeltua elämää. Yötä päivää, selvinpäin ja humalassa, alasti ja vaatteet niskassa, ulkona ja sisällä. Joten kirjoitusvirheitä tulee, mutta tarinoita riittää.
T. ®Sherlokki © 2005