Olen 15, mulla ei oo ketään tyttöö, kavereita, ei ketään. Aina yksin, koulu on pelkkää helvettiä ja en oo koskaan pitänyt koulusta. Siellä kiusataan, haukutaan, ilveillään, nolataan, potkitaan, vähätellään jne.. Koko kylä tietää minkalainen tollo nolla mä oon :( Mä tiedän ettei mulle VOI tulla ystävii, tyttöö, kavereita, koska olen helvetin ruma ja ei osaava (mitään), nörtti ja mamis ! :
:( huoh..
:( huoh..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin se on nyky-yhteiskunnassakin, heikot eivät välttämättä aina selviydy. Kaikilla on kuitenkin oikeus ja valmius päättää onko heikko vai ei. Sitä kutsutaan asenteeksi ja asenteen muutokseksi. On turha porata huonoja asioita, eivät ne sillä parane.
Edes meille nykyisille pullamössönuorille ei kaikki tipu valmiina, ja sitten vasta huuto syntyy kun sen huomaamme.
Ihminen on sellainen millaisen hän itsestään tekee. Jos tiedät jo nyt että et tule saamaan ikinä mitään jne., et varmasti tulekaan ja ongelmat senkun pahenevat. Itse voit päättää haluatko asialle jotain tehdä vai jäätkö itkemään ja odottamaan että joku ihme olento tuo sinulle vastaukset valmiina.
puoliksi valhetta.
Elämässä ei voi kaikkia asioita yksinkertaisesti päättää, vaikka kuinka haluaisi. Esim. minä haluaisin pysyä suurinpiirtein terveenä koko lopun elämääni, mutta en voisi sille mitään, jos joku HIV-positiivinen raiskaisikin minut yllättäen kadulla. Samoiten en voi myöskään päättää sitä, tulenko törmäämään Sopivaan elämänkumppaniin, vaikka kuinka etsisin! Voisinhan useiden etsimisten jälkeen päätyä kuta kuinkin sopivaan, mutta en välttämättä juuri sellaiseen, jonka minä olisin suunnitellut saavani. Joten sekin menee aika lailla tuurilla, tapaako elämässään itselleen sopivia ihmisiä vai ei.
Tiedän, että tarkoitit asiaa suurinpiirteisemmin, etkä näin yksityiskohtaisesti. Mutta toisaalta, jos ihminen ajattelee esim. mainettaan koulussa, niin saako sitä takaisin (vaikka kuinka yrittäisi), jos joku olisi onnistunut sen jo vuosien varrella pilaamaan?
tuskin nyt sentään... älä ajattele niin negatiivisesti... ei kaverei valita sen perusteel et onks se luuseri tai jotai tollast kaverit valitaan sen perusteel et millanen se henkilö on sisimmästään!!! tuskin sä ees "ei mitään osaava" tyyppi oot... oon ite 16 ei mullakaan ketään jätkää oo kaverei kyl löytyy mut ne on toisist kaupungeist ku ite... mut voimii sulle!!!
Millä perusteella olet RUMA? Minun on tietenkin vähän vaikea ottaa kantaa, kun en ole koskaan sinua nähnytkään, mutta epäilen kyllä kykyäsi arvioida itseäsi. Eikö niin, että päättelet sen siitä, kun sinulla ei ole kavereita eikä tyttöystävää, että olet aivan pakosti ruma? Mutta hyvä mies, eihän tuo vielä mitään todista! Täytyy ensinnäkin sanoa, että tyttöystävän saaminen on ihan helppoa. Kuka tahansa siihen pystyy. Kunhan on vain liikkeellä etsimässä :)
Ja toinen asia: kavereita voi saada itselleen ihan koska tahansa. Jos ei sinulla nyt ole oikein kavereita, se ei tarkoita sitä, että olisit tuomittu yksinäisyyteen lopun elämääsi. Ei tietenkään tarkoita!! HALOO :D :D
"Mä tiedän ettei mulle VOI tulla ystävii, tyttöö, kavereita, koska olen helvetin ruma ja ei osaava (mitään), nörtti ja mamis"
Lauseen alku on valheellinen (JOKAINEN voi saada ystäviä tai jopa tyttöystävänkin jostain) ja perustelut väitteelle ovat todella hatarat. Kenen mielestä olet muka ruma?? Et ainakaan voi olla kaikkien, koska 'kauneushan on katsojan silmässä'. Olet "ei mitään osaava"? Millä peruustella, jos voin kysyä. Jos mennään ihan pilkunviilaamis-tasolle, niin ainakin osaat lukea ja kirjoittaa, joten et voi olla "mitään osaava". Ja auta armias, kuinka paljon maailmassa onkaan ihmisiä, jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa ja joilla ei ole siihen edes mahdollisuuttakaan :o
Sitten nuo sanat "nörtti" ja "mamis". Et kai usko kaikkea, mitä sinulle sanotaan? ;) Joku voi ihan hyvin projisoida omat huonot puolensa sinuun. Tai sitten ei vain keksi parempia haukkumasanoja... Nuo ovat nimittäin AIKA lieviä sanoja. Mutta turhaan tunnet itseäsi sellaiseksikaan. Jos kierit päivästä toiseen itsesäälissä, et tule silloin ainakaan tehneeksi yhtäkään todellista arviota itsestäsi. Istu hetki alas ja mieti, minkälainen oikeasti olet. Et ole tuollainen kuin kirjoitit. Tuosta tekstistä näkee selvästi, että se on kirjoitettu tietynlaisessa mielentilassa. Jos olisit oikeasti tuota mieltä, et varmaan edes kirjoittaisi tänne. Mitä se muka enää auttaisi, jos olisit oikeasti tuollainen? Mutta kun et ole.Minä en ainakaan usko sitä!