Mua hävettää ihan älyttömästi, mä olin aivan kännissä...siis ihan tukossa ja noloilin kylällä juttelin kaikille tutuille ja tuntemattomille kaikkee ihan sairasta sitten oksensin jonkun päälle haisin ihan oksennukselle, kaikki jätkät kiersi varmasti mut kaukaa...en enään kehtaa lähteä meiän talosta ulos!!!En enään ikinä juo mitään jos tästä lähetään...ihan oikeesti hävettää!!Kai muillekkin on sattunu jotain tällästä joskus, mutta ei enään kehtaa mennä mihinkään kaikki kattoo, että toi on ihan pelle or something...mä nyt ryven itsesäälissä, piristäkää vähän...älkääkä tekin naurako mulle =(
sekoilin...
aino*
9440
0Äänestä
Vastaukset 9
Vanhimmat
sattuu vahinkoja niin olen minäkin sekoillut joskus nuorena viinan kanssa,mutta kyllä se siitä älä tosta masennu elämä voittaa :)
sadan vuoden kuluttua ei kukaan välitä näistä tuon taivaallista
joo ei niitä munkaan sekoiluja ketään muista kun oli aikaa kulunut hetki siitä ;)
Toivottavasti mulla ei menny mahollisuudet kaikkiin mies sukupuolen edustajiin...kun mä haisin niin yrjölle ja varmaan kaveritkin kaikkos=)!Se ei olis mukavaa...
varmaa mene kyllä se siitä ei se mullakaan ole mennyt vaikka pikkasen samoja mokia mullekin sattui silloin aikoinaan,kunhan et jatka samaan malliin eihän sitä ketään katsele jos noita sattuu usein ;)
mulle kävi viel astetta pahemmin 2 kertaa syksyllä ja nyt alkukesäst kerran. pahin oli todennäkösesti ku sammuin joukkueeni saunailta/päättäjäisiin syksyllä. pikkasen on tullut kuultua, kun näen jätkia about 6kertaa viikossa läpi vuoden... olin kuulemma dipannut päätäni oksennusämpärissä, uhannut tappaa kaikki ja jokainenhan voi käyttää mielikuvitustaan keksimään loput... ainut vaan kun satuin olemaan 16v... kaikista nolointa kyseisessä oli kun aamulla heräsinkin kotoa ja kuulin mutsilta tiettyjä faktoja illasta kuten se oli sit hakenu mut himaan 50km pääst...
eikä tää valitettavast ollu eka tai vika kerta, mut ei näit kukaan muista loputtomiin (no joo, saan kuulla tost kyseisest viel 10kk jälkeenki...)
(lähes) jokaiselle on sattunut kuitenkin jotain todella noloa ja kyllä porukka yleensä ymmärtää
muista myös, että todelliset ystävät eivät hylkää tuollaisen takia. Jos hylkäävät, pistää mietityttämään olivatko he "todellisia" (ja tarpeellisia) kavereita...
koskaan ei sais sanoo ei koskaan, sanot nyt ettet enää koskaan mitään, mut et varmaan usko tota itekkää (no ehkä nyt mut 1kk pääst...). no ehkä opit kuitenki alkoholinsäätelyst jotain (no joo, mä en kyl oppinu)
mut joo koitappa jaksaa elää normaaliin malliin, ei tollast kannata loputtomiin murehtii...
On tää olo jo vähän helpottunu, uskalsin jopa lähtee käymään yhen kaverin luona...joka muuten kerto mulle taas uusia noloiluja mitä mä en muistanu...mutta kiitos rohkasusta :)
Se on se kännääminen mikä ei kannata ... Kun on selvinpäin, niin tajuaa, mitä voi sanoa/tehdä häpeämättä (sekin yksilöllistä, joku ei häpeä paljoa mitään, joku montaa montaa asiaa (kuten minä :P))...
elämä olisi paljon tylsempää ilman alkoholia. ei voisi niinä ihanina krapula-aamuina muistella edellisillan sekoiluja =) kyllä mäkin joskus teininä olin dokaamista vastaan, mutta kun tulin täysi-ikäiseksi ymmärsin mistä olin jäänyt paitsi ;) sori, jos mä nyt hehkutan kaikille teineille kännäämisen ihanuutta :) mutta omat rajat on kuitenkin tunnettava, itselläni on periaate "se mikä juodaan pidetään myös sisällä".