Buddha vai buddha?
Dalai-Lama, dalai-lama vai Dalai-lama?
Onko väliä miten kirjoitetaan kun tuntuu että monissa kirjallisissa lähteissä (ovat kuitenkin kulkeneet kielipoliisin kautta) käytetään molempia kirjoitustapoja?
Onko buddhismissa erityismerkitystä sillä milloin buddha kirjoitetaan isolla ja milloin pienellä?
Dalai-Lama, dalai-lama vai Dalai-lama?
Onko väliä miten kirjoitetaan kun tuntuu että monissa kirjallisissa lähteissä (ovat kuitenkin kulkeneet kielipoliisin kautta) käytetään molempia kirjoitustapoja?
Onko buddhismissa erityismerkitystä sillä milloin buddha kirjoitetaan isolla ja milloin pienellä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun puhutaan nk. historiallisesta Buddhasta, käytetään isoa kirjainta: Siddharta Gautama Buddha. Samoin jos kysymys on jostain tietystä buddhasta, esim. Buddha Amitabha. Mutta sana "buddha" tarkoittaa myös yleisemmällä tasolla valaistunutta. Kun tunteva olento (sentient being) tunnistaa mielensä todellisen luonnon, hänestä tulee buddha (pienellä kirjaimella). Eli kaikki ovat potentiaalisia buddhia, ja kaikki jakavat saman buddhaluonnon.
Dalai Lama kirjoitetaan suomeksi Dalai-lama.
Mutta näissä nimissä on häilyvyyttä.
Jep - mutta toisaalta voisi olla asiallista kirjoittaa Kolme Jalokiveä isoilla alkukirjaimilla. Eli Buddha, Dharma ja Sangha.
Toki dharma, jos kyse on ilmiöistä (filosofisessa tai psykologisessa mielessä), eikä itse Dharmasta.
Ja toki sangha, jos kyse ei ole turvautumisen kohteesta vaan esim omasta mediotaatiopiiristä tai "seurakunnasta".
Sana Buddha taas viittaa aina turvan lähteeseen, joten se olisi aina isolla alkukirjaimella.
Mutta kukin rustaa tavallaan. Itse yritän käyttää tuota yllä esitettyä kirjoitussääntöä.
Kyllä, kunnioituksesta noin voi tehdä. Loppujen lopuksi jokainen voi päättää tämänkaltaiset asiat itse. Toisaalta joskus jopa englannissa tapaa pienellä kirjoitetuttuina sanat "buddha", "dharma", "sangha", kun ne viittaavat "Kolmeen Jalokiveen" tai "Kolmeen jalokiveen" tai "kolmeen jalokiveen".
Kiitoksia kielenhuollosta. Noin olin minäkin ajatellut. Todellakin, hyvin kirjaviin ilmaisutapoihin sitä on tullut törmänneeksi. Nykyisin ei enää kiinnitetä huomiota isoihin kirjaimiin vaikka ne joskus voivat muuttaa lauseen merkityksen. Oppia ikä kaikki.
Tämäkin oli hyvin mielenkiintoista. Onko tämäntapainen kirjoitussääntö myös aasian kielissä käytössä? Voisi kuvitella että esimerksi sanskriitissä on eri sana/ilmaisumuoto Buddhalle ja buddhalle?
> Onko tämäntapainen kirjoitussääntö myös aasian
> kielissä käytössä? Voisi kuvitella että esimerksi
> sanskriitissä on eri sana/ilmaisumuoto
> Buddhalle ja buddhalle?
Ei kait, sillä Aasian kielissä ei ole isoja alkukirjaimia laisinkaan. Eikä toisaalta myöskään sanavälejä tai pisteitä erottamassa lauseita! (Poikkeuksena Vietnamin kielen kirjoitusasu, joka toisaalta on ranskalaisten luoma juttu. Myös malaijissa ja bahasa indonesiassa taitaa olla sanavälejä, mutta nekin ovat synteettisiä uusia kieliä.)
Jos esimerkiksi puhutaan Gurusta eikä gurusta, eli Opettajasta eikä opettajasta, niin tällöin sanaan liitetään kohteen erinomaisuutta kuvaavia adjektiiveja, tyyliin "kallisarvoinenpyhäopettaja". Mielestäni iso alkukirjain on paljon näpsäkämpi menetelmä, ja toki Suomen kieleen sopivampi.