Kylmää ja julmaa?

ja rakkautta:)

Muuten ei tuu mitään ja voi suunnistaa vaikkapa valamon luostariin, lopulliseen selibaattiin :)

Vuosia sitten olin eräässä suhteessani sillä toisella puolella, eli tyttöni koki etten halua häntä, tai luulen niin. Hän ei minun kokemukseni mukaan yrittänyt keskustella siitä kanssani tai ainakaan sanani eivät häntä rauhoittaneet. Minun näkökulmastani tilanne oli se että olisin tarvinnut enemmän aikaa ja tilaa ja rauhaa ja luottamusta.

Et ole kylmä tai julma kaivatessasi seksiä mutta KESKUSTELKAA ja jos tyttösi tarvii aikaa ANNA SITÄ. tai mitä ikinä hän tarviikaan.

...tai sitten olette vain epäsopivat toisillenne...

ja emme seurustele enää. Hmm..mistähän johtui.
Kaipasin läheisyyttä ja kunnon suudelmia, jotka
tosiaan kaataa jalat alta, en mitään *s--nan*
pikkupusuja. Ja silti hän rakasti. Mutta ei sellaisessa suhteessa voi elää.

vastat että anna ajan kulua ja koittakaa saada liekki syttymään.

Kauan olette seurustelleet? Jos se on vain se vaihe joka jossain vaiheessa iskee, että on vähemän seksiä.

Tai sitten hän on arempi seksin suhteen tai yms yms yms.

Voihan sitä tiettyyn pisteeseen asti ymmärtää sitä toistakin mutta suhde ilman seksiä ja kunnon suudelmia jne on sama kuin seukkaisi parhaan ystävänsä kanssa.

Joten ei sun pidä vain tyytyä tilanteeseen ja vain haaveilla kunnon sessioista, vaan puhut hänele asiasta. Ja jos tuntuu sille että hän on ihan tyytyväinen pikku pusutteluun ja johonkin pakolliseen seksiin niin sun on aika nostaa kytkintä.

Kauniita asioita on ystävyyskin, mutta se jos seurustellaan tarvitsee muutakin kuin sen että vain toinen on tyytyväinen.

Ei tuossa siis muuta kuin puhumaan asiasta ja sen jälkeen mietit mitä sä haluat, ja kohtaako se tämän pusuttelijan kanssa.

häntä joku asia, entä sinua itseäsi? Jotain mikä estää antautumasta varauksitta joka tilanteessa suhteellenne ja toisillenne. Voiko tyttöystäväsi toiminta kahdenkeskisissä hetkissänne olla häneltä huomaavaisuutta ja sinun varovaista kohtelua, mikä kääntyykin sitten epätyydyttäväksi sinun kannalta. Ihanasti kohtelu ja kevyt pussailu kuulostaa hellältä ja että haluaa pitää sinua hyvänä, antaa tilaa ja aikaa, yksinkertaisesti kunnioittaa sinua. Sitähän me useimmat haluamme. Tai varovaisuutta ettei tilanteessa menisi jotain pieleen. Vanha kokemus, muisto menneistä tai teidän aikaisempi kokemus. Pohdintaa nämä vain ovat, tiedät tilanteen parhaiten toistenne tuntemisen pohjalta. Etkä ole ollenkaan outo! Tutustukaa edelleen toisiinne, kyllä aika yleensä auttaa asiaan, kun myös aktiivisesti selvittää ja pyrkii hyvään.

Yksi vaihtoehto. Jos hän ei oikeasti rakastakkaan sinua vaan on ihmisriippuvainen.

vielä se, että suhteisiin yleensä muodostuu dynamiikka, joka vaikuttaa siihen miten osapuolet käyttäytyvät toisiaan kohtaan. Esim. jos itse olet hyvin aktiivinen ja voimakas suhteessanne saattaa se saada toisen vetäytymään ja jotenkin lukkiutumaan.

Jos tuo on tilanne, niin sit voisit kokeilla mitä tapahtuisi, jos itse et olisi niin aktiivinen seksin suhteen, vaan muilla tavoin osoittaisit tunteitasi (jotta hän ei sitten tulkitsisi passiivisuuttasi niin ettet enää halua häntä).

Tai sitten voi olla että jos olet sisäistänyt ajatuksen siitä, ettei hän halua sinua, niin se toimii ikään kuin itseään toteuttavana ennustuksena ja ehkä huomaamattasikin vaikuttaa siihen miten käyttäydyt. Jos esimerkiksi osoitat jotenkin tyytymättömyyttäsi, voi olla että se saa tyttösi epävarmaksi eikä hän sitten uskalla lähestyä sinua.

Ja oletko muuten varma että itse tiedät mitä tyttösi seksin suhteen haluaa? Oletteko keskustelleet asiasta avoimesti? Ehkäpä hänkin on tyytymätön?

Elän samanlaisessa suhteessa, jossa on rakkautta muttei seksiä kuin korkeintaan satunnaisesti. Jotenkin voisin kestää vielä seksittömyyden mutta vaikeampaa on käsitellä sitä että tyttöystäväni ei halua minua vaan on mieluummin itsekin ilman. Satuttaa ja suututtaa.
En tiedä sitten mikä olisi molempia tyydyttävä ratkaisu, kompromissi? Muttei kai sekään ole oikein että toinen kärsii jatkuvasti.