Hei!
Olen jo vuosia kärsinyt unettomuudesta ja aika ajoin olen saanut lääkehoitoa Zopinox. Nyt olen yrittänyt olla ilman muutaman kuukauden. Nukkumaan meno pelottaa aivan kamalasti. Yritän rentoutua, mutta juuri kun olen nukahtamaisillani, niin saan valtavan sätkyn. Sydän tuntuu hakkaavan hillittömästi, tuntuu kun jokin möykky olisi rinnan alla, haukon henkeäni, olen hiestä märkä, aivan lamaantunut, huudankin joskus... Välillä päässä tuntuu, kun siellä pamahtaisi jokin. Aivan hirvittäviä tuntemuksia. Ajatukset laukkaa laidasta laitaan, on pelottava ja jännittynyt olo...Kohtaukset eivät kestä kauan ajallisesti, mutta niitä tulee nykyisin joka ilta ja useita useita Kun vihdoin saa unesta kiinni, aamulla on usein "krapulainen" olo, vaikka ei olisi juonut mitään moneen päivään.
Pelkään sairaasti nukkumaanmenoa. Lääkkeiden aikana ei noita kokemuksia paljon ollut. Haluan päästä lääkkeistä eroon ja lääkärini ei edes halua uusia reseptejäni, eikä oikein haluakaan ymmärtää todella pahaa ja raskasta ongelmaani. Taukoa on pidettävä ja pitkään. En pysty rentoutumaan ollenkaan sängyssä, vaikka olisin kuinka väsynyt. Välillä tuntuu, että pää sekoaa kokonaan. Kaljan voimalla ei viitsisi unta saada, mutta valitettavasti niinkin olen usein tehnyt epätoivossani.
Elämäni on on ollut rempallaan muutamia vuosia. Ero, työttömyys, rahaongelmat, ihmissuhteet, alkoholikin, mutta olen kuitenkin aina yrittänyt tsempata eteenpäin, jotenkuten. Aloittanut aikuisopiskelun yms.
Jos jollakulla on on ollut samankaltaisia kokemuksia, niin kertokaa niistä!!! Olenko ainoa tässä maailmassa? Neurologille, psykiatrille? Onko mitään tehokkaaksi todettua ei reseptilääkettä saatavana tai jotain muuta keinoa mikä hiukan helpottaisi oloa? Mä en jaksa enää..:(
onneton tyttö vm. -64
Olen jo vuosia kärsinyt unettomuudesta ja aika ajoin olen saanut lääkehoitoa Zopinox. Nyt olen yrittänyt olla ilman muutaman kuukauden. Nukkumaan meno pelottaa aivan kamalasti. Yritän rentoutua, mutta juuri kun olen nukahtamaisillani, niin saan valtavan sätkyn. Sydän tuntuu hakkaavan hillittömästi, tuntuu kun jokin möykky olisi rinnan alla, haukon henkeäni, olen hiestä märkä, aivan lamaantunut, huudankin joskus... Välillä päässä tuntuu, kun siellä pamahtaisi jokin. Aivan hirvittäviä tuntemuksia. Ajatukset laukkaa laidasta laitaan, on pelottava ja jännittynyt olo...Kohtaukset eivät kestä kauan ajallisesti, mutta niitä tulee nykyisin joka ilta ja useita useita Kun vihdoin saa unesta kiinni, aamulla on usein "krapulainen" olo, vaikka ei olisi juonut mitään moneen päivään.
Pelkään sairaasti nukkumaanmenoa. Lääkkeiden aikana ei noita kokemuksia paljon ollut. Haluan päästä lääkkeistä eroon ja lääkärini ei edes halua uusia reseptejäni, eikä oikein haluakaan ymmärtää todella pahaa ja raskasta ongelmaani. Taukoa on pidettävä ja pitkään. En pysty rentoutumaan ollenkaan sängyssä, vaikka olisin kuinka väsynyt. Välillä tuntuu, että pää sekoaa kokonaan. Kaljan voimalla ei viitsisi unta saada, mutta valitettavasti niinkin olen usein tehnyt epätoivossani.
Elämäni on on ollut rempallaan muutamia vuosia. Ero, työttömyys, rahaongelmat, ihmissuhteet, alkoholikin, mutta olen kuitenkin aina yrittänyt tsempata eteenpäin, jotenkuten. Aloittanut aikuisopiskelun yms.
Jos jollakulla on on ollut samankaltaisia kokemuksia, niin kertokaa niistä!!! Olenko ainoa tässä maailmassa? Neurologille, psykiatrille? Onko mitään tehokkaaksi todettua ei reseptilääkettä saatavana tai jotain muuta keinoa mikä hiukan helpottaisi oloa? Mä en jaksa enää..:(
onneton tyttö vm. -64
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä se on kuule tuo sun elämäntilantees joka noi oireet saa aikaan.Kokemusta on!
Hirveetä ja kauheeta toi tommonen mutta voin vakuuttaa että pikkuhiljaa helpottaa kun ymmärrät että se ei ole vaarallista.Varmaan sulla on paniikkioireitakin seassa.
Älä missään nimessä kaljaan turvaa,ojasta allikkon menee!
Ittelläni helpotti ja oireet hissukseen hävisi kun:Kohtauksen tullessa annoin sille luvan olla ja mennä,tiesin ettei siihen kuole.Rauhallinen hengitys on tärkeää.Nousin ylös vähän "verryttelemään" ja menin uudelleen sänkyyn.Jos ei uni tullut niin haaveilin kaikenlaista.
Ennen kaikkea sun täytyy saada elämä järjestykseen,hae vaikka keskusteluapua!Kaikenlaiset kriisit ja murheet kuuluu elämään mutta niistä selviää.Senkin sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Tee selväksi ittelles että haluat selvitä ja etsi ja kysele mistä saisit tukea.
Uskon varmasti että elämäsi selkiintyy ja aurinko paistelee täysillä joku päivä.