Eräänä iltapäivänä eräs leijona katseli puutarhan aidan yli kun aurinko kiskoi mereä peitokseen...Leijona oli rikkaan keräilijän harvinainen lemmikki , joka oli unohdettu puutarhaan asumaan ,keräilijän hankittua aina vain eksoottidempia eläimiä.Leijona oli nähnyt isäntänsä seinällä useita tauluja viidakosta ja muista leijonista.Ne olivat uljaita ja komeita .Ne saivat leijonan tuntemaan olonsa hemmotelluksi ja pieneksi.Se alkoi kaivata viidakkoon.
leijona heilautti pitkää häntäänsä ja tömäytti tassuaan maahan saadakseen painotettua mietteitään.Se päätti ettei jäisi enää hetkeksikään muurien sisäpuolelle.
Leijona kipusi muurin laelle ja katseli sieltä aukenavaa maailmaa.Se otti kasvoilleen uljaan ilmeen ja karjaisi maailmalle,sitten se hypähti muurilta alas ja lähti kipittelemään kaupungin öisiä katuja.Sille tuli pian nälkä ja hetken kierreltyään se löysi puiston laidalta pienen nakkikioskin,vaikka eihän leijona ollut koskaan nakkikioskia nähnyt.Se asettui neliskulmaisen luukun eteen.Laatikon sisällä oli unisen näköinen mies joka , viittoi ja puhui pikaisesti .Kun tuli pitkään hiljaista lejona murahti hiljaa ja pöydälle sen edessä ilmestyi nakki ja muutama pihvi.Leijona murahti tyytyväisenä ja alkoi hotkia saamiaan herkkuja.Äkkiä mies kurottautui kauemas ja kiljaisi niin ,että leijonalta meinasi mennä pihvit väärään kurkkuun.Mies ryntäsi laatikosta ulos kiljuen. -Outoja nuo laatikossa kasvaneet .Tuumi leijona ja hotkaisi viimeisenkin pihvin suuhunsa.Sillä vaikka leijona oli kartanon kasvatti ,oli se kuitenkin sivistynyt ,eikä voinut ymmärtää moista kiljumista.....jatuu / jatka...
leijona heilautti pitkää häntäänsä ja tömäytti tassuaan maahan saadakseen painotettua mietteitään.Se päätti ettei jäisi enää hetkeksikään muurien sisäpuolelle.
Leijona kipusi muurin laelle ja katseli sieltä aukenavaa maailmaa.Se otti kasvoilleen uljaan ilmeen ja karjaisi maailmalle,sitten se hypähti muurilta alas ja lähti kipittelemään kaupungin öisiä katuja.Sille tuli pian nälkä ja hetken kierreltyään se löysi puiston laidalta pienen nakkikioskin,vaikka eihän leijona ollut koskaan nakkikioskia nähnyt.Se asettui neliskulmaisen luukun eteen.Laatikon sisällä oli unisen näköinen mies joka , viittoi ja puhui pikaisesti .Kun tuli pitkään hiljaista lejona murahti hiljaa ja pöydälle sen edessä ilmestyi nakki ja muutama pihvi.Leijona murahti tyytyväisenä ja alkoi hotkia saamiaan herkkuja.Äkkiä mies kurottautui kauemas ja kiljaisi niin ,että leijonalta meinasi mennä pihvit väärään kurkkuun.Mies ryntäsi laatikosta ulos kiljuen. -Outoja nuo laatikossa kasvaneet .Tuumi leijona ja hotkaisi viimeisenkin pihvin suuhunsa.Sillä vaikka leijona oli kartanon kasvatti ,oli se kuitenkin sivistynyt ,eikä voinut ymmärtää moista kiljumista.....jatuu / jatka...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Satuna ihan ok. Aika nopeeta kerrontaa ja mielikuvitukselle jää paljon tilaa ympäristön suhteen jne. Ainut asia, mikä ärsytti vaikkakin on saduille tyypillinen: aloitus on aina sama:
Eräänä päivänä.... :(
Se aloitus on tylsä ja puhkikulunut! sano vapaasti, että se kuuluu satuun, mutta musta olis kiva jos joku keksis uuden alotuksen noille!!! :)
ihana! tuosta sais tempastua todella hienon lastenkirjan :D