Olen miettinyt että opiskelisin matematiikan opettajaksi. Minua vain mietityttää pari asiaa kyseisestä ammatista.
1) paljonko keskimääräinen työpäiva kestää? mukaanlukien kotona tehtävä suunnittelutyö,kokeiden korjaus jne.
2) Paljonko on esimerkiksi lukion opettajan alkupalkka ja kuinka korkeaksi se voi nousta? Paljonkohan tulee tuntipalkaksi?
3) Onko työ mukavaa? Stressaavaa? tylsää?
4) mitä hyviä ja huonoja puolia työssä on ja suosittelisitteko opettajaksi ryhtymistä?
1) paljonko keskimääräinen työpäiva kestää? mukaanlukien kotona tehtävä suunnittelutyö,kokeiden korjaus jne.
2) Paljonko on esimerkiksi lukion opettajan alkupalkka ja kuinka korkeaksi se voi nousta? Paljonkohan tulee tuntipalkaksi?
3) Onko työ mukavaa? Stressaavaa? tylsää?
4) mitä hyviä ja huonoja puolia työssä on ja suosittelisitteko opettajaksi ryhtymistä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
1) paljonko keskimääräinen työpäiva kestää? mukaanlukien kotona tehtävä suunnittelutyö,kokeiden korjaus jne.
Itse opiskelen opettajaksi (tosin en matikan vaan äikänopeksi) ja olen huomannut, että opettajan työ on tosi työllistävää ja aikaa vievää. Varsinkin aloittelevan opettajan työ, koska kaikki materiaalit pitää haalia itse, jos ei halua mennä koko ajan oppikirjan ehdoilla. Matikanopella tilanne on varmaan vähän toinen, koska oppikirjassa on paljon valmista ja käyttökelpoista materiaalia. Samoin kokeiden tarkistus on varmaankin (?) aika paljon nopeampaa matikanopeilla, kun ei tarvitse lukea sivutolkulla aineita, kuten äikässä. Tuntimäärä vaihtelee ihan kurssien määrän mukaan, esim. omalla ohjaavalla opettajallani on tässä jaksossa n. 30 tuntia opetusta, ensi jaksossa vain kuusi. Valmistautumiseen menee ihan niin paljon aikaa kuin haluaa itse siihen panostaa. Jos haluat tehdä mielenkiintoisia ja toiminnallisia tunteja, ei siis vain frontaaliopetusta ja kalvosulkeisia, valmistautuminen vie aina huomattavasti enemmän aikaa.
2) Paljonko on esimerkiksi lukion opettajan alkupalkka ja kuinka korkeaksi se voi nousta? Paljonkohan tulee tuntipalkaksi?
Kokeile tätä linkkiä, sieltä löytyi vähän infoa palkka-asioista. http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/ope/oaj-ym.html
3) Onko työ mukavaa? Stressaavaa? tylsää?
Se voi olla kaikkea tuota. On paljolti kiinni oppilaista, omasta asenteesta ja toki oppiaineestakin. Tunnen pari matikistia ja olen ymmärtänyt, että on aika turhauttavaa opettaa sellaisia asioita, jotka itse on osannut jo lukion lopulla. Yliopistomatikka kun on aika toisenlaista kuin peruskoulun ja lukion palikkamatikka. Äikässä tilanne on hieman toinen, koska kirjallisuus on jatkuvassa muutostilassa ja kaikki uusi (esim. mediakasvatus) ympätään aina äidinkieleen. Matikka saattaa sikäli olla hieman tylsä opetettava, että asiat pysyvät samoina vuodesta toiseen. Haasteita pitää etsiä jostain muualta.
4) mitä hyviä ja huonoja puolia työssä on ja suosittelisitteko opettajaksi ryhtymistä?
Nuorten kanssa on kiva olla ja pysyy varmasti ainakin uusimpien nuorisoalakulttuurien kehityksessä kärryillä. Oppilaiden innostus on palkitsevaa, toisaalta huonoja puolia voivat olla hankalat tapaukset ja se, että opettajan työ on työläämpää, kuin miltä se näyttää ulkopuolisen silmin. Voithan aina pätevöityä opettajaksi, kokeilla miltä se tuntuu ja jos ei tunnu hyvältä, hakea muita haasteita. Opettajan papereilla on aina melko varma ammatti tiedossa, varsinkin matikanopettajan. Heistä on käsittääkseni kova pula.
olisi? Meidänkin pikkukuntaan kaukana kaikista yliopistopaikoista haettiin matikanopettajaa, niin hakemuksia tuli useampi kymmenen. Tunnen useita päteviä matikanopettajia, joilla on pätkätöitä eikä edes joka vuosi.
Niin että turha on uskoa mitään puheita matikanopettajapulasta, sellaista ei ole.
Ajatellaan, että pulaa voisi tulevaisuudessa tulla. Kuntauudistuksessa pannaan pienemmät koulut kiinni ja tehdään suuria kouluja, joissa on maksimikokoiset opetusryhmät. Se takaa sen, että kaikille valmistuville opettajille ei millään löydy töitä.
"Yliopistomatikka kun on aika toisenlaista kuin peruskoulun ja lukion palikkamatikka."
Olet tainnut käydä lukiossa peruspalikka lyhyen matematiikan? Lukion pitkä matematiikka kun ei todellakaan ole mitään palikkamatikkaa!
sitä, että yliopistossa opetettavalla matikalla ja peruskoulussa opetettavalla ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Itse olen matematiikan opiskelija, ja se mitä meille yliopistossa opetetaan on kaukana perinteisestä peruskoulun ja lukion matikasta.
Oma mielipiteeni on se ettei yliopisto matematiikka palvele hirveästi aineenopettajaksi opiskelevia. Useat vasta valmistuneet matikan opettajat sanovatkin, että kun aloittaa opettajan työt, niin joutuu itse kertaamaan asioita, koska opiskeluaikana ei ole kajottu näihin asioihin.
Siitä mitä yo:ssa opetetaan, et todellakaan tule käyttämään opettajan työssä paljoakaan. Todennäköisyyslaskennan kurssi on melkein ainoita kursseja, mistä koen oikeasti olevan hyötyä opettajan työssä.
En nyt tietenkän väitä , että matematiikan opiskelu yo:ssa on ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä tottahan toki opettajan tulisi tietää syvällisemmin asioista kuin mitä peruskoulussa opetetaan. Ikävää vain on se, että nämä peruskoulussa ja lukiossa pyörivät tehtävä tyypit jäävät yo:ssa unholaan.
Itse olen täysin samaa mieltä. Itse opiskelen YO:ssa pääaineena fysiikkaa, mutta sama ongelma niin fysiikassa kuin matematiikassakin. Turhauttavaa lukea asioita joista tietää että näitä ei ikinä opetustehtävissä tarvita. Ja vielä kun minullakin on sellainen olo että en muista enää niistä lukiomatikan asioista mitään. Tietysti varmasti sen varaan lasketaan että jos yliopistossa pärjää, niin ne lukioasiat sisäistää aika nopeasti uudelleen kirjaa vilkuilemalla.
Mutta välillä silti hieman turhauttavaa käydä jotain kvanttimekaniikan kursseja kun olisin varmasti lukiofysiikkaa voinut opettaa suoraan lukion jälkeen. Eikä pitkä matematiikkakaan nyt kovin vaikeaa ole jos vähänkään lahjakkuutta löytyy.
Itseäni todella myös kiinnostaa tämä matemaattisten opettajien työllisyystilanne. Linjaa valitessani ajattelin ja minulle uskoteltiin että työnsaanti olisi varma, nyt en kyllä tiedä onko se niin varmaa. Olen kuullut että sijaisuuksia kyllä saa vaikka kuinka, mutta vakituista lehtorin virkaa vaikka lukioon ei ihan niin helpolla saa. On aika ällistyttävää jos yliopistolla "kusetetaan" opiskelijoita lupaamalla varmoja työpaikkoja joillain linjoilla. Mutta niinhän se taitaa olla lähes kaikilla tiedekunnilla että luvataan liikoja, saahan yliopisto aika tukun tuohta jokaisesta valmiista maisterista.
Sitä en usko että koulujen yhdistämiset koskevat kovinkaan paljoa aineopettajia. Kysehän on useimmiten kuitenkin alakouluista.
Ai niin ja niistä palkoista vielä jotain. Aineopen peruspalkka on aika surkea noin 2300e/kk, mutta nythän palkkakatto poistetaan. Toisaalta tiedän että esimerkiksi vanhan lukioni opettajat tienaavat jo nyt melko mukavasti, yli 4000e/kk, eivätkä he tietääkseni tee mitään järisyttävän pitkiä päiviä, noin 5h keksimäärin luullakseni.
Totta on, että luin lukiossa lyhyttä matikkaa, mutta uskallan silti väittää, että jopa lukion pitkä matikka on aika helppoa palikkamatikkaa yliopiston matikkaan verrattuna. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten pitkää tai lyhyttä matikkaa minä olen lukiossa lukenut. Jotkut muut sen jo tajusivat ja korjasivatkin, mutta ainahan jostakin sanavalinnasta voi alkaa saivarrella...
Opiskelen mat. opettajaksi, enkä koe aihetta mitenkään TYLSÄNÄ, vaan erityisen haastavana..
Valmistuin 84 ja olin 2 kuukautta huonolla palkalla mat.opena.Siirryin muihin hommiin ja lama tuli 1991.1996 auskultoin ja jatkoin työttömänä.Nyt 2005 suoritin kemiasta cum. joka puuttui uusien vaatimuksien takia.Kas kummaa olen työttömänä edelleen.Enkä ainoa tällä alalla.Tohtoritason kaverit saavat puolen vuoden keikkoja jossakin peräkylillä.
Paska homma mutta enää 50-vuotiaana ei voi perua väärää valintaansa joskus 70-luvulla.