Onko se niin, että täältä eikä muualtakaan löydy sellaista miestä, joka ei häiriintyisi runsaasta ylipainosta?
Olen muutaman kerran käynyt 40 ja 50 huoneissa ja kertonut rehellisesti, että olen 170/100. Suurin osa minua lähestyneistä on ollut niitä, jotka eivät ole kiinnostuneita minusta ihmisenä, vaan alkavat vääntää nettiseksiä.
Kuvittelin, että nimenomaan se puoli ei minunlaiseni kanssa kiinnosta. Minä kannan joka ikisen kiloni pää pystyssä, eikä ne häiritse minua. Mutta todellista, minut kokonaisuutena hyväksyvää miestä ei löydy.
Pitääkö minun siis laihduttaa miehen vuoksi? Muutunko eri ihmiseksi jos olen 60 kiloinen? Mielenkiintoista olisi tietää, onko joku rehevä nainen löytänyt täältä elämänsä miehen? Vai onko tämä ihan toiveajattelua, että sellaisen tätä kautta löytäisi?
Olen muutaman kerran käynyt 40 ja 50 huoneissa ja kertonut rehellisesti, että olen 170/100. Suurin osa minua lähestyneistä on ollut niitä, jotka eivät ole kiinnostuneita minusta ihmisenä, vaan alkavat vääntää nettiseksiä.
Kuvittelin, että nimenomaan se puoli ei minunlaiseni kanssa kiinnosta. Minä kannan joka ikisen kiloni pää pystyssä, eikä ne häiritse minua. Mutta todellista, minut kokonaisuutena hyväksyvää miestä ei löydy.
Pitääkö minun siis laihduttaa miehen vuoksi? Muutunko eri ihmiseksi jos olen 60 kiloinen? Mielenkiintoista olisi tietää, onko joku rehevä nainen löytänyt täältä elämänsä miehen? Vai onko tämä ihan toiveajattelua, että sellaisen tätä kautta löytäisi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sun kanssa talvella on lämmi,ja taas kesällä suuri varjo.
Sinä olet selvästi positiivisesti ajatteleva ihminen. Kiitos kauniista kommentista.
Hei!
*on kiinnostunut*
terv. KImmo
/ [email protected]
Olen laihduttanut yli 20 kiloa ja ihan vain itseni takia. Nyt 165 cm ja 54 kg - vointi parempi kuin koskaan. Mikään tosi lihava en ole ikinä ollut, mutta pyöreä kumminkin, ja vaikka kuinka väitin kantavani kiloni pystyssä päin, en kuitenkaan viihtynyt pullukkana lainkaan.
En laihduttanut miesten vuoksi - mies minulla jo on, vaan tosiaan ihan vain itseni ja oman hyvinvointini takia. Tulin kysyneeksi itseltäni, että olenko tosiaankin niin tahdoton, etten saa kutistettua itseäni normaaliin kokoon ? Nyt on hyvä mieli, kun huomasin että en aivan tahdoton ole.
Ja totuus on tämä : jos syö liikaa niin lihoo. Amen.
Olen ollut lapsesta saakka hyvin pyöreä, samoin koko elossa oleva sukuni on.
Minä viihdyn tällaisena kuin olen, olen terve kuin kuka tahansa laihempikin ihminen, ei verenpaineita eikä muitakaan sairauksia, jotka huolestuttaaa.
Mutta siitä en halua sen enempää väitellä.
Enemmän olen kiinnostunut kahdesta näkökulmasta
1. Muutunko toiseksi ihmiseksi miehen silmissä kokonaisuutena, jos olisin 60 kiloinen ? Muuttaako ulkoinen olemukseni myös henkisiä piirteitäni toisen ajatuksissa? Olenko paljon mukavampi, hauskempi, empaattisempi, älykkäämpi jne, jos olisin hoikka ?
2. Eikö netistä löydy ainuttakaan, jolle muut kuin ulkoiset arvostukset merkitsisivät enemmän?
Tahtoisin tietää, onko tämän kautta ihan oikeasti mahdollisuus löytää Se Oikea minulle? Vai turhaanko täällä joskus käyn?
HEI !
Pyysit vastauksia...tai ainakin teit kysymyksiä.
1. Muutut toisksi ihmiseksi, koska jos olet esim. 40% kevyempi, sinua on 40% vähemmän, ja riippuen miehestä mitä he katsovat/kuuntelevat, toiset näkeät 40% vähemmän nalkuttavaa akkaa ja toiset sutjakan ihmisen, jolla on itsekuria, joka ei käytä minkäänlaisia tekosyitä painoonsa "kun koko suku on, en ole livhava, mullon vaan isot luut, minä nyt olen tällainen" jne. jne.. Lisäksi, vaikket vielä olekaan sairastunut, tulet sen ajan kuluessa tekemään mm. diadetes, sydän- ja verisuonisairauden sekä erilaiet tuki- ja liikuntelinsairaudet saavuttavat sinut aikanaan, kuten kaikki riskialttiit henkilöt. Myös henkiset piirteesi muuttuvat toisten mielessä, koska voidan sinun ajattelevan muutakin kuin syömistä tai ikuista laihduttamista. Tuskin sinä sen mukavampi olisit, ehkä vähemmän kärttyisä, kun olisit tyytyväinen itseesi - myös sinä.
2. Löytyy varmasti. Ovat vain kiven takana. Tämä on sinulle samalla tavalla mahdollisuus löytää SE Oikea ihan kuin muillekin ihmisille. Pitkähkön nettituttavuuden jälkeen tosin suosittelisin tapaamaan kunkin Sen Oikean tai sellaisehdokkaan "in real life", siellähän sen sitten näkee, synkkaako vai ei ja voiko toiseen luottaa vai ei. Onnea.
Kiitoksia sinulle, varmasti valtavirta ajattelee juuri noin.
Nyt täytyy vaan Sinulle korjata, että en ole kärttyinen ihminen, enkä valita sitä, että olen ylipainoinen. Tiedän, että olen hyvin iloinen ihminen enkä tee pahaa kenellekään. Ilopilleriksi ihmiset tapaavat sanoa minua, ja niitten tsemppaajaksi, joilla ei ole voimia nousta omille jaloilleen.
Kysymyshän on siitä, mitä haluaa ja mitä ei. Minusta haksahdetaan väärille teille, jos ihmiset ajattelevat, että rehevät naiset kaikki kärsisivät heikosta itsetunnosta. Siitä olen eri mieltä.
Enkä suinkaan syyllistä tai puolustele sillä, että koko suku on samanlaisia punkeroita. Sanoin vaan sen tosiasiana.
Itseni kanssa olen ihan sinut. Mielenkiintoni lähinnä oli se, miten toiset ihmiset päässään luovat mielikuvia toisesta ulkoisen olemuksen perusteella, kun lähdetään etsimään sitä Oikeaa.
Onko niin, että erilaisuus kehossasi ohjaa ihmistä jo etukäteen luomaan omassa päässään tiettyä negatiivisuutta ihmisestä, jota ei edes tunne?
Kommenttisi viimeinen kappale osui naulankantaan. 160 senttinen mies ei ole muiden silmissä yhtä puoleensavetävä kuin 185 senttinen.
Piste.
...aika inhimillistä, että ihmiset luovat toisesta kuvan ihan ensivaikutelmasta asti ?
"Onko niin, että erilaisuus kehossasi ohjaa ihmistä jo etukäteen luomaan omassa päässään tiettyä negatiivisuutta ihmisestä, jota ei edes tunne? "
Voihan se asia/tunne olla myös positiivinen ?? En ajattele itse kenestäkään varsinaisesti mitään, ennen kuin olen jutellut ihmisen kanssa ja tutustunut häneen kunnolla, mutta ymmärrän niitä, joille myös ulkonäöllisesti asiat voivat vaikuttaa. Minulle on ihan sama, minkälainen ihminen on näöltään, minä "tuomitsen" ihmisen vasta tutustuttuani häneen ja ihan muista syistä kuin ulkonäöllisistä. Mutta onhan luonnollista, että riippuen keskustelukumppanin erilaisista ominaisuuksista, sitä miettii erilaisia asioita koskien tuota keskustelukumppania. Oli kysymys sitten lihavuudesta, vammasta tai muusta erilaisuudesta.
Itsekin lihavana, joskin jo hiukan laihduttaneena ja vakaasti itseä niskasta ottaneena voin syvällä kokemuksen rintaäänellä sanoa, että kukaan lihaa ei viihdy kehossaan, jos vaihtoehtona olisi normaalipaino. Kaikki muu selittely on syvää itsepetosta. Vaikka muuten olisi kuinka onnellinen tahansa.
Lopuksi kysymys : jos saisit olla nyk. olomuotosi tilalta normaalipainoinen - etkö tosiaankaan vaihtaisi kilojasi normaalipainoon ???? Syvällä sisimmässäsi tiedät vastauksen... ja luulenpa tietäväni minäkin, minkä olomuodon valitsisit, eikö totta ?
Hienoa, että olet "sinut itsesi kanssa" ja kaikin puolin hieno ihminen, en epäile. Tuskinpa kukaan ystäviään ulkomuodon perusteella valitsee, mutta valitettavasti (sinun kannaltasi ainakin, ilmeisesti) suuri osa ihmisistä (uskon, että osa niistäkin, jotka eivät sitä halua tunnustaa) ihastuu, rakastuu ja/tai tuntee intohimoa vain määrätyt subjektiiviset ulkomuodon raja-arvot täyttävään tyyppiin.
Itse voin sanoa rehellisesti, että minua ei lainkaan kiinnosta lihavat ja/tai lyhyet miehet. Pakkohan se on myöntää, kun niin se vaan on, enkä myöskään häpeä sitä.
Meitä ihmisiä on moneksi, jos Sinulla ei todellakaan ole mitään kriteerejä miehen ulkonäön suhteen, niin Sinunhan pitäisi olla helppo ainakin löytää ehdokkaita, kun mikä vaan kelpaa?
Kun meitä kriittisempiä on ilmeisesti maailma pullollaan, niin varmasti Sinullekin löytyy joku esim alle 160cm pitkä, ja/tai reilusti ylipainoinen mies, hengenheimolaisesi? Ja eiköhän kaiken kokoisissa miehissäkin ole niitä, jotka pitävät ns. "pullukoista".
Onnea etsintään!
Mutta 160 ja 185cm mies ovat aivan yhtä puoleensavetäviä mielestäni.
Meissä onkin se pieni ero , että minä pidän enemmän naisista.
Enemmän lyhyistä heissäkin.
Mä olen ainakin huomannut että näissä chättihuoneissa pyörii paljon isoista naisista pitäviä miehiä.
Ja jonkun verran lukenut myös näitä palstoja,kyllä niitä miehiä löytyy vaikka kuinka paljon.
Eivät kaikki pidä langanlaihoista anorektikoista.
Älä ota chattimiesten sanomisia kovin vakavasti,jotkut etsivät vain seksi seuraa.
Ole rohkeasti oma itsesi.=)
onneksi "isojen naisten" ja "langanlaihojen anorektikkojen" välissäkin on jotain.
Ja kysymykseen; Olenko paljon mukavampi, hauskempi, empaattisempi, älykkäämpi jne, jos olisin hoikka ?
-et, mutta kun on olemassa mukavia, hauskoja, empaattisia, älykkäitä ja lisäksi hoikkia...
Hei sinulle !! Olen minäkin ollut pullukka ja minulla on ilmeisesti vain hyvät ystävät ympärillä kun he eivät ole hyljänneet "kilojen vuoksi"...Mutta eräänäpäivänä se vain tapahtui poks !!! ja löysin elämäni miehen siis minä pullukka---)joka halusi vain minua...ja kaiken kukkauraksi oli kaikin puolin siisti mies..hyvä mies ihana...juu tosi on..ja arvaa rakkaus sai minut laihtumaan ilmaan kenenkään painostuksesta tai että olisin alottanut dietin..Ja nyt en ole sen onnellisempi tai muuttunut ihmisenä ,mutta olen 170/62 ja sydämmestäni se sama pullukka mikä vuosi sitten .Ruumiini on vain muuttunut !Sinulle onnea vielä se tapahtuu RAKKAUS olit laiha tai lihava !