"Jos hallituksella ei ole mitään salattavaa, niin minkä vuoksi sitten niin lukuisia ufo-dokumentteja pidetään yhä lukkojen takana salassa?"
Näin raflaavasti alkaa tuore uutinen liittyen National Security Agencyn eli NSA:n arkistoista julkisuuteen annettua korkeimman turvaluokituksen aikoinaan saanutta dokumenttia koskien ufoja. NSA:han on Yhdysvaltojen sähköistä salakuuntelua, vieraiden kielten osaamista ja salakirjoituksen purkua harjoittava tiedusteluelin, joka kuuntelee Yhdysvaltojen ulkopuolella tapahtuvaa viestiliikennettä. Käytännössä kyse on siis elektronisesta vakoilusta.
Nyt julkisuuteen saatu v.1980 peräisin oleva dokumentti käsittelee USA:n kylmän sodana aikana ulkomaita kohtaan toteuttamaa viesti- tai kuuntelutiedustelua, sekä NSA:n joutumista mukaan ufo-soppaan. Osa aineistosta saatiin yhteistyön kautta liittolaisvaltioilta. Raportista käy ilmi, että vuosien 1958 ja 1979 välillä NSA:n arkistoihin päätyi reilusti yli 200 ufoja koskevaa dokumenttia. Useimmat näistä olivat "vihollisen" ufo-havaintoja koskevaa kaapattua viestiliikennettä; esimerkiksi jonkun maan armeijan tekemiä havaintoja koskien valopalloja, tunnistamattomia lentoaluksia tai tutkahavaintoja.
Dokumentissa kerrotaan, että NSA:n suuri heikkous on kyvyttömyys reagoida ja raportoida tämänkaltaista "yllättävää" tiedusteludataa. Keskeinen pointti dokumentissa ei ole kuitenkaan nämä lukuisat ufo-havainnot, vaan kylmän sodan aikainen Yhdysvaltain massiivinen, arveltua reilusti suurempi ja tehokkaampi elektronisen vakoilun verkosto ja vakoiluteknologia. Dokumentti toteaakin, että NSA:n ufoja koskevat tiedot ja dokumentit "tulee salata, sillä huolimatta niiden sisällön merkittävyydestä, USA:n tiedusteluverkon ja -keinojen piilossa pysyminen on tärkeämpää".
Vaikka nyt julkisuuteen tullut dokumentti koskee signaalitiedustelua ja näin uutisen mukaan "ei otakaan kantaa eikä valota itse ufo-ilmiötä", paljastuu siitä mielestäni monia mielenkiintoisia seikkoja. Erityisesti tämän 22-sivuisen dokumentin puolivälin tienoilla (noin s. 8-13) mainitaan lyhyesti erilaisia tilanteita, joita vihollisvaltioilta kaapatut viestit koskevat. Niistä käy mielestäni hyvin ilmi, miten monenlaisia tilanteet ja ilmiöt ovat olleet; kuten tulipallo, kirkkaat valoilmiöt, tutkahavainnot, lentokoneiden seuraama tunnistamaton alus tai jopa tunnistamattomaan alukseen suunnattu yhteydenottoyritys.
Lisäksi nämä tapaukset ovat tyypillisesti vihollisten valtiollisten tahojen (kuten sotilaat ja lennonjohto) tekemiä havaintoja; ei siis siviilien. Ilmiöiden ja tapahtumien skaala on epäilemättä kaapattuja viestejä koskevissa, yhä NSA:ssa lojuvissa salaisissa dokumenteissa niin laaja, että selitysmallit saadaan venyttää laajimmilleen. Epäilen vahvasti, ettei joissain niissä tule olemaan helppoa selittää ufot vakoilukoneilla tai Venus-planeetalla.
Asiaa koskeva uutinen: http://www.space.com/news/051116_nsa_ufo.html
Julkisuuteen tullut NSA:n dokumentti:
http://www.fas.org/irp/nsa/yeates-ufo.pdf
Näin raflaavasti alkaa tuore uutinen liittyen National Security Agencyn eli NSA:n arkistoista julkisuuteen annettua korkeimman turvaluokituksen aikoinaan saanutta dokumenttia koskien ufoja. NSA:han on Yhdysvaltojen sähköistä salakuuntelua, vieraiden kielten osaamista ja salakirjoituksen purkua harjoittava tiedusteluelin, joka kuuntelee Yhdysvaltojen ulkopuolella tapahtuvaa viestiliikennettä. Käytännössä kyse on siis elektronisesta vakoilusta.
Nyt julkisuuteen saatu v.1980 peräisin oleva dokumentti käsittelee USA:n kylmän sodana aikana ulkomaita kohtaan toteuttamaa viesti- tai kuuntelutiedustelua, sekä NSA:n joutumista mukaan ufo-soppaan. Osa aineistosta saatiin yhteistyön kautta liittolaisvaltioilta. Raportista käy ilmi, että vuosien 1958 ja 1979 välillä NSA:n arkistoihin päätyi reilusti yli 200 ufoja koskevaa dokumenttia. Useimmat näistä olivat "vihollisen" ufo-havaintoja koskevaa kaapattua viestiliikennettä; esimerkiksi jonkun maan armeijan tekemiä havaintoja koskien valopalloja, tunnistamattomia lentoaluksia tai tutkahavaintoja.
Dokumentissa kerrotaan, että NSA:n suuri heikkous on kyvyttömyys reagoida ja raportoida tämänkaltaista "yllättävää" tiedusteludataa. Keskeinen pointti dokumentissa ei ole kuitenkaan nämä lukuisat ufo-havainnot, vaan kylmän sodan aikainen Yhdysvaltain massiivinen, arveltua reilusti suurempi ja tehokkaampi elektronisen vakoilun verkosto ja vakoiluteknologia. Dokumentti toteaakin, että NSA:n ufoja koskevat tiedot ja dokumentit "tulee salata, sillä huolimatta niiden sisällön merkittävyydestä, USA:n tiedusteluverkon ja -keinojen piilossa pysyminen on tärkeämpää".
Vaikka nyt julkisuuteen tullut dokumentti koskee signaalitiedustelua ja näin uutisen mukaan "ei otakaan kantaa eikä valota itse ufo-ilmiötä", paljastuu siitä mielestäni monia mielenkiintoisia seikkoja. Erityisesti tämän 22-sivuisen dokumentin puolivälin tienoilla (noin s. 8-13) mainitaan lyhyesti erilaisia tilanteita, joita vihollisvaltioilta kaapatut viestit koskevat. Niistä käy mielestäni hyvin ilmi, miten monenlaisia tilanteet ja ilmiöt ovat olleet; kuten tulipallo, kirkkaat valoilmiöt, tutkahavainnot, lentokoneiden seuraama tunnistamaton alus tai jopa tunnistamattomaan alukseen suunnattu yhteydenottoyritys.
Lisäksi nämä tapaukset ovat tyypillisesti vihollisten valtiollisten tahojen (kuten sotilaat ja lennonjohto) tekemiä havaintoja; ei siis siviilien. Ilmiöiden ja tapahtumien skaala on epäilemättä kaapattuja viestejä koskevissa, yhä NSA:ssa lojuvissa salaisissa dokumenteissa niin laaja, että selitysmallit saadaan venyttää laajimmilleen. Epäilen vahvasti, ettei joissain niissä tule olemaan helppoa selittää ufot vakoilukoneilla tai Venus-planeetalla.
Asiaa koskeva uutinen: http://www.space.com/news/051116_nsa_ufo.html
Julkisuuteen tullut NSA:n dokumentti:
http://www.fas.org/irp/nsa/yeates-ufo.pdf
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko Echelon tuttu sana teille? (kuukelilla löytyy vaikka kuinka), itse hypistelen työkseni laitteita joissa kyseistä piiriä käytetään. NSA:n huhutaan myös käyttävän tätä piiriä näissä vakoilu hommissa. Echelon siis valmistaa piirejä joilla voidaan lähettää tietoa yksilöityä tietoa verkkoon, tällöin voidaan selvittää missä laitteessa tämä yksi piiri on. Myös mm.Ison-Britannian,Australian,Uuden-Seelannin huhutaan käyttävän järjestelmää joilla näitä echelon tieotja voidaan purkaa. Myös sähköverkkoon lähettäminen onnistuu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/ECHELON
Niin tuli taas tästä jotenkin mieleen Yhdysvaltojen IsoVeli-meininki
Historiasta olemme "lukeneet", kun valtio alkaa seuraamaan ja "vakoilemaan" kansalaisiaan ja muiden kansalaisia... sellainen valtiomahti kukistuu todennäköisesti. Mallina käy natsihallinto ja neukkula, ettei nyt kävis samoin...
Jotta maassa olisi "rauha ja hyvä tahto" pitäisi olla kansalla peruslähtökohdat kunnossa. Kuten ruoka,asunto sekä työ, viimeksi mainittu enenemässä määrin vähenee...Valtioiden hallitusten pitää hoitaa nuo asiat kuntoon, muutoin kansa reakoi näihin puutteisiin.
Toivottavasti "yläkerran väki" ei liitoudu sellaisten hallitusten kanssa, jotka pitävät kiinni nykyisistä "rakenteista"...
Totalitaaristen järjestelmien valvonta perustui siihen, että kansalainen valvoi kansalaista ja valtion ylintä valvontaa pelkäsivät kaikki. USA:n isovelijärjestelmä on osittain transparentti, mutta tietyiltä osin hyvinkin etäällä kohteestaan, esim. paikannusjärjestelmät ja kehittyneimmät satelliittivakoilusysteemit.
Mutta sosialismin ja kapitalismin ero lienee edelleen sama: "Kapitalismissa ihminen riistää ihmistä, sosialismissa asia on täsmälleen toisin päin." :)
vilkaisin NSA salaista dokumenttia,etten löytänyt valokuvia mistään.Mielenkiinto sammuikin sitten siihen.
No eipä näistä julkisuuteen saatavista ex-salaisista dokumenteista taida kannattaa kuvia odotella oikein jatkossakaan.
Ensinnäkin lienee syytä täsmentää, että tässä esitetyssä NSA:n dokumentin tapauksessa kyse on eräänlaisesta vastineesta oikeudelle. Tuolloin noin 25 vuotta sitten on hallituksen ufo-salailua vastustava kansalaisryhmä vaatinut NSA:n arkistoja julkisiksi, minkä vuoksi osasto on kirjoittanut oikeudelle yhteenveto-tasolla tiedon siitä, mitä arkistoista löytyy ja miksi niitä ei tule julkistaa. Syynähän on tuo tuttu "USA:n yleisen turvallisuuden takaaminen" ja balttiarallaa niinpäin pois, joka tässä dokumentissa tarkoittaa mm. tehokkaan tiedusteluverkon toiminnan varmistamisen ja salassapysymisen. Perustelut ovat olleet ilmeisen hyviä, koska arkistot pysyivät kiinni tuolloin ja tämäkin dokumentti päätyi huippusalaisten hyllyyn.
Toiseksi tulee huomata, että tiedustelutoiminnan luonteesta johtuen NSA:n aineisto on todennäköisesti enimmäkseen kaapattuja vihollisen radio- ja puhelinkeskusteluja, ehkä jotain muutakin löytyy. Joka tapauksessa epäilen, ettei aineistossa ole paljonkaan valokuvia, vaan enemmänkin litteroitua viestiaineistoa. Joka tapauksessa tämä nyt julkaistu dokumentti on vain yhteenvetoa, joka kertoo ainakin reilusta 200 NSA:n arkistoimasta ufo-liitännäisestä tapauksesta; nämä varsinaiset tapaukset ja niitä koskeva aineisto on edelleen jossain arkistojen kätköissä.
Kolmanneksi tulee ymmärtää, ettei näiden virallisten tahojen arkistojen avautuminen ole sama asia kuin kirjaston avointen ovien päivät. Sikäli kuin miten minä olen sen ymmärtänyt, aineistoa voi vaatia julkisuuteen muutama vuosi sitten tulleen tiedonjulkistusta koskevan lain perusteella. Halukkaiden pitää kuitenkin käytännössä tietää, mitä pyytää ja se ei ole helppoa. Sitten pyyntö prosessoidaan ja tekstistä poistetaan sellaiset tiedot (kuten nimet yms.) jotka voisivat "vaarantaa" armeijan toimintaa. Kuka tietää mitä muuta siitä poistetaan, ennenkuin aineisto lopulta päätyy julkisuuteen.
Suuri "haluttomuus" vaivaa edelleenkin virallisten tahojen aineistojen julkistamista. Vapaaehtoisesti julkisuuteen tuodaan täysin nolladokumentaatiota, josta tosin siitäkin on leikattu tai mustattu puolet tekstistä pois. Muutamassa tapauksessa on eräät tunnetummat tutkijat päässeet selaamaan tarkemmin arkistoja, mutta käytännössä tarkat ja tapauskohtaiset raportit ja dokumentit jäävät edelleenkin enimmäkseen arkistojen kätköihin. Olen esimerkiksi seurannut tarkemmin brittien puolustusministeriön ufo-arkistojen aukenemista ja sitä koskevaa kommunikaatiota, jossa voidaan sanoa olevan jopa kohtuullisen hyvää yhteistyötä. Kuitenkin halukkaat ufo-tutkijat muserretaan kertomalla suhteellisen vaikeasta, aikaa vievästä ja ennenkaikkea kalliista prosessista koskien arkistojen kätköihin hautautuneiden ufo-aineistojen vähintään satojen tai tuhansien sivujen etsimistä. Osa on myös jo tuhottu ajat sitten "silloin vallitsevan aineiston säilyttämistä koskevan käytännön mukaan"; harmi vain, että samalla on tuhottu mittavia määriä mielenkiintoista aineistoa vilkkaimpien ufo-havaintojen aikakausilta.