elämä

ajattelin kirjoitella kun olen lukenut näitä keskusteluja ja etsinyt syvästi totuutta vuosia. nyt olen vihdoin havahtunut huomaamaan kuinka elämä on tässä päivässä elämän tarkoitus elää syvästi tässä hetkessä. tämä kaikki on meissä itsessämme enkä nyt väitä tätä ainoaksi totuudeksi tms. mutta olen syvästi rakastunut elämään ja tähän suureen illuusioon jota koko elämämme on kaiketi. kuinka ihana onkaan vihdoin myöntää itselleen ettei tarvitse tietää kaikkea olla aina oikeassa ja elää oikein. kuinka ihanaa on lähteä seikkailulle vaikka en ole varma mihin se vie. kuinka syvästi toivonkaan että saan säilyttää tämän yksinkertaisuuden ja kuinka syvästi toivon että myös me kaikki voisimme luottaa siihen eikä meidän tarvitsisi ruveta jumalaksi jumalan paikalle. kuitenkin olemme vain pieniä, toisaalta suuria,pieniä paloja suuresta olevasta. meidän totuutemme on pieni suuresta totuudesta ja niin olkoon , kyllä rakas kaikkeutemme rakastaa itseänsä eikä varmasti anna itseään tuhota. pieni luottamuksen hiven ja sen toivon säilyvän. elämä on, elämä on hetkessä. kiitos tästä oivalluksesta ja sen voimasta.

kauniita ja lumisia päiviä!