vielä ne lehmänkantturat mehtälaitumelta kottiin..?
Mie piästin äsken koehuuvvon ja se lähti ihan yhtä kilakasti kun joskus sillon aekonnaan..prtui piijjat prtui kottiin prtui prtui prtuiprtuiiiiiiii!
Onneks yhttää lehmmee ei juossu tuppaan, vanaha hoijjokki asukas vuan nosti ihmmeissään piättään, liekö muistana hiännii..:))
Mie piästin äsken koehuuvvon ja se lähti ihan yhtä kilakasti kun joskus sillon aekonnaan..prtui piijjat prtui kottiin prtui prtui prtuiprtuiiiiiiii!
Onneks yhttää lehmmee ei juossu tuppaan, vanaha hoijjokki asukas vuan nosti ihmmeissään piättään, liekö muistana hiännii..:))
Vastaukset 48
Vanhimmat
Pirre yhtään sellaista oikeaa itkijänaista??
kyllä tunne...
Telkkarista vain olen nähnyt joskus heitä käsitteleviä ohjelmia...tunnetkos sie? Taitaa kyllä olla katoavaa kansanperinnettä, jossain muistaakseni virittelevät uudelleen niitä itkutaitoja..
hänen elämäkertansa,mikä kiehtova ihminen!
Sellaisia itkijänaisia ja uutena aluevaltauksena itkijäukotkin. Ne kitisee poistoista, sefuista ja kaikenmaailman asioista. Se olis sellainen nykyajan juttu kuules.
tää Jermu ;DDD
Pakkohan mun on olla siis oikeessa. Pikkuisen kun suutaan täällä meikäläinen avaa, niin johan on kuoro kitisijöitä siinä äärellä reisiään paukuttamassa ja vinkulelua matkimassa. Kyllä tästä lähtee taas eittämättä tilanne etenemään..Kjäh!
hänellä oli sitä synnynäistä ns. syvämmen sivistystä.
Luin joskus Paraskesta Anu Kaipaisen kirjan, oliko sen nimi "Hänen oli heliät hiekat"..ja siitä on jo pitkä aika, pitääkin lainata joskus uudelleen..
"jumal auta, senkin nauta. lypsä taikka perii hauta sinut, taikka reikärauta."
se on topi mahdollisuuksien paljous kannattava businus.
Olen aina tykännyt ammuista, vaikka ne onkin läheltä nähtyinä aivan liian isoja. Olen sellainen kaupunkilaiskakara, että en osaa olla luonnollisesti eläinten kanssa. Pelkään kanojakin, kun ne sillä tavalla räpiköitsevät. Ovatko ennenvanhaiset lehmät ihan oikeasti jolkutelleet takaisin navettaan niitynperältä pelkän kustsuäänen voimalla?
jolokuttelj, ihan juoksujalakkoo tulivat, utaret vuan heilu..sillon ei ollu vielä niitä rintaliiviä lehmillä..
Ilmeisesti on loukkaus lehmee kohttaan, jos meitä haukuttaan lehmäksi..lehmä on viisas elukka...:)
rintsikat, vai käyttätkö sie jo vähän entiset "figurat " niillä, ettei herätä paheksuvia katseita siellä laitumilla???
Johan nyky-ajan matkailijat ajas ojaan , tai "mettähallituksen puolel, jos "toples mansikin " näkis
.
vaan omasta puolestani..ettet vain suutu kun monikossa lehmittelin..:)
missä sie vielä lehmän niät tienvarsipellolla...ja sitäpaitsi, miun liivit ei tule täytteen lehmän utarreista..:)
tietysti näin maalaisserkuilta vaan oppia saaneena, mutta kuitenkin.
ps. siis rintapuolta. kesällä lehmiä nään aina kun meen kirkollen.
jo rokotettu eppäillyy vasttaan, että eppäile pois..
..ja savolaenen, vaikka puolikassii..tai 75 rosenttii...anttaa puheisttaan, niinku tiijjät, vasttuu kuulijalle..
ps. muattiislehmät olj pientissii..
vetimist nyhtänt, et ma vaan sanon, jotta kehut.
inkuttaja hiännii..:))
vaan tissilöist.
se jo sekkii...ai..pussijako out tiristänä siekkii joskus?
kaattu pulu, ku piha ol liukas.
miun huuvolla kantturat kottii,tul miellee
kun tonkan kokosina kahottii mite talon miehet
yritti suaha hevossii laitumelta tulemmaa jotta
töihe,vua ei ne kun kauvemmaks mänivät,tiesivät
joutuvasa töihen.Meiä miespuolisten piti männä
navetan tuakse piilloon ja naiset kun huutivat
heti tulivat,leivän kannikoita antovat ja taluttivat hevoset puommiin,pienen perästä
myö miehet tultii sitte muina miehinä ja eiku
hevoset töihe.Miun muisti mukkaa tätä tehtii
usseemma kerra kesän aikana.Elukat on viissaita
niitä pittää muanitella oikkeella tavalla,eikä
viijä aina vua töihe:))
Meiläpäin ei tulhe ees miehet kotia, jos net pölkäs töihin joutumista. Vaikka vaimoväki kuttu kunka. Ei muuta ko paarin nurkantaka lymysit.
ou hölömö elukka, koira ja hevonen on suunnilleen tasoissa niissä älynlahjoissa, jos sitä eläimen loogisuutta saa älyksi sannoo...toiset kielttäävät kokonnaan elukan kysseessä ollessa käsitteen "äly"..
Johan se nyt hevonennii tajuvvaa hyvän piälle..ja nuin narrasivat niitä..hyihyi teitä :))
helepostikkii...sokermurun kanssa se Lappalainennii on pitänä töihen usuttoo..noo jos mäyris ehkä...:)
Naapurikylässä sattu soma taphaus, jonka mie häyn sulle muistella, ko soon valehtelematon tosi.
Sieloli lehmä jääny illala methään. Soli Kielo puonu kaltiihoon, niette päätä enhään näky ko löyvethiin. Emäntä jäi piättämhään sitä lehmää turvasta, ja poika kylästä apua hakehmaan. Saathiin lehmä ylös, mutta soli aivan kontassa. Äläpä mithään, sattu tarkkailukarjakko olheen kylässä, ja se tiesi neuvoa, ette sille lehmäle piti juottaa viinaa.
Eihän talossa tieten ollu yönvanhaa viinapulloa, mutta naapurista saathiin oikhein Jaloviinapullo. Lehmä ei ensin meinanu milhään ottaa ensimäistä ryyppyä, mutta ko se pääsi makhuun, nin se meinas puoliväkisin jua koko pullon. Muttei isäntä tieten antanu.
Ja sitte se lehmän viishaus: menny viikkoakhaan, nin Kielo oli samassa kaltiossa. Niettei se lehmäkhään mikhään tyhmä elukka ole. Sitä se vain ei Kielo arvanu, ette isäntä oli keriny jo jua sen toisen puolikhaan siitä Jallupullosta.
tietennii...., pitihän se arvata..! * :) *
Oikkeesti ihan, miun sukulaesella olj semmonen ajokoira, joka jahtas aina keskarjpullon pohjjii; oikkeen pan silimät kiinni kun eno kallisti sille pulloo..ois varmmaan juonu humallaannii jos ois vuan antana niin paljo sen juuvva....niiettä isänttiisä se koirakkii...
jotta SYÖMMÄÄ,miu muisti mukkaa meiä pöyväst
ei puuttunu ruoka aikaa kukkaa,isäkii sitä
muisti aina mainostoo;)
Joo kyllä se hevonennii noppeesti oppii,kuka
hyvvee antaa ja kuka ruatammaa houkuttelloo.
Hyvä karttakkii niillä on piässä,ossoovat kymmenniin kilometriin piästä itestää kottii
tulla:))
tuo on totta..mie oun huomannu sen pätevän vielä tännäi päivänä..:))
ilimiö, vai liekö sitten että ne vain oppivat sen reitin ja sen mukkaan suunnisttaavat oikkeen....mitenkähän kävis, jos ne vietäs huppupiässä johonnii ja sieltä pitäs ossaattuu siteen kottiin..mitä luulet - löytyskö oikkee suuntima?
tuota tässä kertoo,isällä ja sen velipojalla
ol tapana talavella hiljasempana aikana reki
kelillä käyvä nuapurpitäjässä sukuloimassa.
No ne sukuloinnitha tiijettiin,ympärpäissää
kaikki.Laittovat sielä piässä ukot rekkeen
ja hevone matkaan,jotennii se hevone vua osas
kottii jolun alus pimmeyvessä ja matkoo ol
nelisen kymmentä kilometrii.Aisakello herätti
koti porukan ja eiku tiijottomatukot vyörättii sissään lämpimmään.Kyllä siitä hevosen kottii
ossoomisesta on paljo kummallisempiiki juttuja,
kai niillä elukoilla on jälellä semmonen vaisto
mikä meiltä ihmisiltä on hävinny.
kyllähän tuon kehtas julukasta...:))
Kerttoohan ne tarinat, jotta koirat ois kottiisa palannu uusilta omistajilttaan pitkiinni matkoin piästä, ja jossai ol että kissakkii ois tehnä saman tempun...mikä ettei hevosella - viissaalla elukalla ou vaistot jälellä ja tietennii koti-ikävä.
Mahottomalla vauhillahan se hevonen kottiinpäin jolokkassoo, ihan on eri tahti kun poispäin männessä..
se HekaKoo on Savo-Karjalloo oppina.., suapiko kyssyy.., vastaus ei ou välttämätön, mutta tunttuu niin tuttavalta murtteelta.. jotta oikkeen...:)?
synnyiseuvuilla savon ja karjalan rajamailla,
sieltä jottai jiäny miellee,sekamurrettaha tää
ja jo unehtunukkii paljo,mistäs sie:)?
myöhemmin vain kulukkeutuna tänne rajan pinttaan..ei ou piässy murre unehtummaan..:)
on ystävällistä ja lämminsydämistä porukkaa.
Me olimme kerran nuoruuteni päivinä automatkalla Pohjois-Karjalassa ja menimme kysymään eräästä talosta saisimmeko laittaa teltan pystyyn heidän maalleen , aika lähelle taloa.Ennen luvan myöntämistä emäntä kuitenkin ennätti kysyä, että mitähän saisi vieraille tarjota.
Uskomatonta! Ventovieraille ihmisille kahvia ja piirakoita.Sen kesän jälkeen ei ole ollut tilaisuutta käydä niissä maisemissa, mutta mieleeni tulee aina Polvijärvi nimen kuultuani lämpimät ja ystävälliset ihmiset.
olipa mukavaa kuulla.....:)
Täälläkin immeiset ja tavat ovat ehkä jo muuttuneet huonompaan suusntaan, tämän ajan mukaisesti mennään kylään vain kutsusta ja vieraat tulevat vain kutsuen...kyläilykulttuuri on muuttunut, ikävä kyllä...
Ehkä täällä kuitenkin ollaan noin yleisesti puheliaampia ja ehkä ystävällisempiäkin, hesalaiset yleensä tulkitsevat sen vain uteliaisuudeksi..:))
Sattupas mukavasti,nythä miekii piäsen sitte
vetristelemmää leukojain,miun äiti ol Karjalaisii
isä tuas Savolaissii ja kun äiti ol iänessä enimmäksee on miullekkii jiäny piällimmäiseks enempi Karjalan murre,toivottavsti suat selevvee:))
olj suunnilleen samat voimasuhtteet...:)
ja suan selevän - hyvinnii tunttuu kotoselta, ei miun kielkorva ou männy mikskkää, eikä siun kielj..näköjjään :))
Outkos sie ollu urpaanissa ympyröissä pitemppäännii...kato nyt....Savolaesen utelijaissuussii tallella - tosin miulla se on tiijjonhalluu..:/?
Koulluun jo mänin kaapuntii,siitä lähtiin
oun ollu poikkeen sieltäpäin,mitänyt
joskus kesäsi käyny.Eihä sielä ennee ou
elossakkaa niitä immeisiä,jotka mie
muistasin ja kylättii tyhjentyny meleko
tarkon.Kerrohan siekii vaihtarina jottai
itestäs:))
tavis tarina, ei ou ollu mittää klammuurrin säikettä - nyt jo mummon rupukka vuan...:/
Hätäsesti tiijjän misseepäin se Helsinkin kaapunkikkaa on...:)
hämmästyin kuinka kimakka ja iso ääni minusta lähti, kun moottoripyöräpojat sieppasivat viime keväänä lomamatkalla olkalaukkuni. Melkein pelästyin itsekin, vaikka tarkoitukseni oli huutaa mahdollisimman kovaa joko pelästyttääkseni pojat tai saadakseni apua heidän pysäyttämisekseen.
Sillä äänellä ei olisi kannattanut yrittää houkuttaa lehmiäkään - olisivat takuulla juosseet päinvastaiseen suuntaan.
Kannattaisiko muuten tallentaa tai filmata muistoksi tulevillekin sukupolvillesi tuo sinun ihastuttava kutsuhuutosi?
mites siinä ...ne ei tainna säikähttee siun iäntä kuitenkkaa..muistelen..:)
Voisin mie luikkauttoo sen, jos joku vain ilikkiis kuunella, ihan se on oikkeeoppinen elukoihen kuhtuiäni...oun mie lapsenlapsille pelleillessäni luikutellu sitä...sannoovat altakulummain - nolo ilime nuamalla, ja pikkunen naurun pilikahussii sejassa kuitennii, jotta "mummo on ihan höpsö..:))
Er paikkakunnilla on omat kuhtuiänesä, ja ihan kylittäin nuotti voipi muuttuu toisenlaiseks.
jos on hyville eväille opettanu karjansa, niin ei siinä isoja huutoja tarvi,,,yskäisy riittää,,,niin jopa ovat jonossa kaikki.
Hyvin tietävät paikkansa jokainen, on sen verran hierarkiaa lehmäporukassakin.Kaikki tietää
kuka saa parhaat rehut ja suurimmat annokset!
Muistupa vanha juttu mieleeni:
ennenvanhaan käytettiin sonnia siemennykseen, ja kerran vietiin innokasta sonnia navettaan.
Nähdessään monta kertaa poikineen lehmän olevan kyseessä, mylväisi sonni myrtyneenä; eikö ookkaan HIIIEEHO!!!
sonnikkii huuvellu, jos ois arvanna mikskä hänennii hommat muuttuu..:)
; )))
toinenki juttu olis, vaikka tietysti ne kuuluis vitsi osastolle!?
Isäntä oli rahallisesti tiukoilla ja yritti velkojan kanssa sopia mullikaupoista,
No mentiin navettaan tarkastelemaan suurinta sonnia, niin eikö tuo ruoja alakanu huutaan, että minut on jo mmmYYYYYYYty!!!
Suap kerttoo lisseekkii..:)
ja AMMUUHHH...
* :) *