Tarina sijoittuu Sims 2-maailmaan ja kertoo Yade Gregorystä, nuoresta aikuisesta.
Kaikkea ei voi tapahtua pelissä.
Yade Gregory astui ulos taksista asuntolan pihaan. Hänestä tuntui hyvin tyhjältä, sillä hän oli elänyt koko elämänsä parhaan ystävänsä Magdan kanssa. He olivat aina jakaneet uudet ja oudot asiat, mutta nyt Magda ei ollut Yaden mukana: hän ei ollut valinnut yliopistokoulutusta, toisin kuin Yade.
Yade asteli sisään asuntolaan. Se oli suuri ja vielä aivan tyhjä. Yade kierteli asuntolassa ja varasi itselleen yhden huoneen. Hän oli laskenut huoneet ja niitä oli kahdeksan.
Pian asuntolaan tuli jos jonkinlaista porukkaa: gootteja, nörttejä, ujoja ja rohkeita. Yade itse oli istuutunut asuntolan olohuoneen sohvalle ja tutkiskeli ihmisiä, joita vain lappoi sisään.
Yade haistoi ruuan tuoksun ja löysi tiensä keittiöön. "Hei!" tervehti keittiössä ollut keittäjätär. "Hei..." Yade vastasi, hymyili hermostuneesti ja otti lautasellisen juustopastaa. Keittiö oli melkein täynnä opiskelijoita. Yade näki vain yhden tyhjän paikan. Hän käveli pöydän luo ja kysyi siinä istuvalta pojalta, saisiko siihen tulla. "No istu vaan", poika vastasi välinpitämättömän oloisena. Yade istahti hiljaa paikoilleen ja alkoi syödä.
Yaden luento valtio-opista alkoi pian. Hän huomasi tallustavansa yliopistolle saman pojan kanssa, jonka pöydässä oli istunut syödessään ruokaa. Hän päätti tutustua poikaan lähemmin. "Hei!" Yade tervehti poikaa. "Moi", poika sanoi ja hidasti hiukan vauhtiaan, että Yade pysyisi tahdissa. "Opiskeletko sinäkin valtio-oppia?" Yade kysyi toiveikkaasti. "En. Opiskelen taidetta", poika vastasi arvokkaasti. "Ai... Minä olen Yade Gregory", Yade kertoi. "Jaa.. No minä olen Danny Oxford", poika esiteli itsensä. "Kiva tutustua", hän jatkoi.
Nuoret aikuiset tutustuivat paremmin ja heistä tuli parhaat ystävät pian. Yade pystyi kertomaan kaikki murheensa pojalle. Ensimmäinen vuosi läheni loppuaan.
Eräänä iltana Danny koputti Yaden huoneen oveen. Yade avasi oven varovasti. Danny pujahti sisään hiljaa ja paiskasi oven kiinni. "Mitä nyt?" Yade hämmästeli. Danny istahti Yaden sängylle. "Istu minun viereeni", poika kehotti ja Yade istui kuuliaisesti pojan viereen. Danny kuiskasi Yadelle jotakin, mikä sai Yaden silmät selälleen.
No siinähän se. Jatkanko?
Kaikkea ei voi tapahtua pelissä.
Yade Gregory astui ulos taksista asuntolan pihaan. Hänestä tuntui hyvin tyhjältä, sillä hän oli elänyt koko elämänsä parhaan ystävänsä Magdan kanssa. He olivat aina jakaneet uudet ja oudot asiat, mutta nyt Magda ei ollut Yaden mukana: hän ei ollut valinnut yliopistokoulutusta, toisin kuin Yade.
Yade asteli sisään asuntolaan. Se oli suuri ja vielä aivan tyhjä. Yade kierteli asuntolassa ja varasi itselleen yhden huoneen. Hän oli laskenut huoneet ja niitä oli kahdeksan.
Pian asuntolaan tuli jos jonkinlaista porukkaa: gootteja, nörttejä, ujoja ja rohkeita. Yade itse oli istuutunut asuntolan olohuoneen sohvalle ja tutkiskeli ihmisiä, joita vain lappoi sisään.
Yade haistoi ruuan tuoksun ja löysi tiensä keittiöön. "Hei!" tervehti keittiössä ollut keittäjätär. "Hei..." Yade vastasi, hymyili hermostuneesti ja otti lautasellisen juustopastaa. Keittiö oli melkein täynnä opiskelijoita. Yade näki vain yhden tyhjän paikan. Hän käveli pöydän luo ja kysyi siinä istuvalta pojalta, saisiko siihen tulla. "No istu vaan", poika vastasi välinpitämättömän oloisena. Yade istahti hiljaa paikoilleen ja alkoi syödä.
Yaden luento valtio-opista alkoi pian. Hän huomasi tallustavansa yliopistolle saman pojan kanssa, jonka pöydässä oli istunut syödessään ruokaa. Hän päätti tutustua poikaan lähemmin. "Hei!" Yade tervehti poikaa. "Moi", poika sanoi ja hidasti hiukan vauhtiaan, että Yade pysyisi tahdissa. "Opiskeletko sinäkin valtio-oppia?" Yade kysyi toiveikkaasti. "En. Opiskelen taidetta", poika vastasi arvokkaasti. "Ai... Minä olen Yade Gregory", Yade kertoi. "Jaa.. No minä olen Danny Oxford", poika esiteli itsensä. "Kiva tutustua", hän jatkoi.
Nuoret aikuiset tutustuivat paremmin ja heistä tuli parhaat ystävät pian. Yade pystyi kertomaan kaikki murheensa pojalle. Ensimmäinen vuosi läheni loppuaan.
Eräänä iltana Danny koputti Yaden huoneen oveen. Yade avasi oven varovasti. Danny pujahti sisään hiljaa ja paiskasi oven kiinni. "Mitä nyt?" Yade hämmästeli. Danny istahti Yaden sängylle. "Istu minun viereeni", poika kehotti ja Yade istui kuuliaisesti pojan viereen. Danny kuiskasi Yadelle jotakin, mikä sai Yaden silmät selälleen.
No siinähän se. Jatkanko?
Vastaukset 4
Vanhimmat
hirveän jotenkin nopeatempoinen tarina... siis sillai, et kerro miten ne kaksi ystävystyy ja miten opiskelut sujuu ja muuta...
Kannattaa jatkaa, mä ainakin tykkäsin :D Ihanaa kun joku jaksaa kirjoitella tollaisia, sussa on hyvää ainesta kirjailijaksi, jatka samaan malliin :)
Luen näitä mielelläni kun oottelen joulua että saisin Sims 2:kosen!!!
Olisi kyllä vähän hitaamminkin voinut mennä, että olisi pikkuisen kerrottu siitä ensimmäisestä vuodesta eivätkä Yade ja se poika olisi ystävystyneet niin nopeasti. Mutta hyvä tarina, jatka! Vaikka varmaan tiedänkin mitä Danny kuiskasi, mutta haluan tietää varmasti. :P