Perkeleen Vaasa

va meenadu s..tan?

Mielensairauksia on hankala hoitaa. Kielestä riippumatta se vie aikaa.
Odota, ja ole rauhallinen. Kyllä sinäkin saat apua.

mitään osata, riittää kun syövät, paskovat ja hengittävät. ja elämäntehtävänä vaatia palvelua ruotsiksi.

Ei tarvitse kuin ottaa käteensä esim. teos "Suomen kulttuurihistoria" (Gummerus, 1936) ja sen neljäs osa ja lukea sieltä "Ruotsalainen kansanpuolue ja ruotsalaisten eristäytymispolitiikka" ja asia käy selväksi. Kerrotaan RKP:n perustamisesta ja sen tietoisesta pyrkimyksestä eristää ruotsalaiset. Kerrotaan kuinka keksittiin sanat "finne" ja "östsvensk", Kustaa II Adoilfin päivä v. 1908, kuinka erottiin suomalaisista järjestöistä ja perustettiin rinnakkaisjärjestöt. v. 1910 RKP kehotti puoluekokouksessaan kaikkia kannattajiaan pysymään erillään vapaista ja palkattomista sivistys- ja valistusharrastuksista, jotka eivät tarkoittaneet puhtaasti ruotsinkielistä väestöä.

Tosin palkkaa nauttivat virkamiehet ja taloudessa toimivat saivat epäjohdonmukaisen kehotuksen jatkaa viroissaan suomalaisalueilla. V. 1909 herätettiin ajatus "ruotsalaisesta maasta" Suomessa. Ne ruotsalaiset, jotka myivät maata suomenkielisille katsottiin kavaltajiksi ja heidän nimensä listatiin paheksunnan kera lehdissä. Tästä seurasi jatkuvaa kansallista eripuraa kunnes maailmansota ja vasemmiston kapina lakkauttivat ruotsalaisten kielisodan hetkeksi. Tuskin oli vapaussota päättynyt kun ruotsalaiset herättivät kielitaistelun uudelleen, jo ennen maailmansotaa alkanutta eristäytymispolitiikkaansa ajaen.

Näissä pyrkimyksissään he saivat sekä aatteellista että taloudellista tukea ruotsinmaalaiselta yhdistykseltä "Riksföreningen för svenskhetens bevarande i utlandet". V. 1919 perustettiin "Ruotsalaisen Suomen kansankäräjät", jossa olivat edustettuina kaikki ruotsalaisten suuntaukset paitsi Ahvenanmaalaiset, jotka samaan aikaan puuhasivat eroa Suomesta ja liittymistä Ruotsiin. Myös Pohjanmaalla oli samansuuntaisia separatistisia pyrkimyksiä. Nuorta vasta raskaasta vapaussodasta toipuvaa kansakuntaa kiristämällä ruotsalaiset saivat mieleisensä halitusmuodon 1919 ja kielilain 1922 sekä erikoisen ruotsalaisen hiippakunnan 1924 sekä kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston. "Niin innokkaasti kuin ruotsalainen puolue yleensä huolehtikin kielellisten vähemmistöjen oikeuksista, syrjäytti se ne, kun ruotsalaisalueiden suomenkielisten vähemmistöjen edut olivat kysymyksessä: näille ei esim. tahdottu perustaa asetusten mukaisia kouluja."

Ruotsalaisuuden politiikka ei ole muuttunut muuksi koko olemassaoloaikanaan. Se on alunpitäen syntynyt eristäytymiselle suomalaisuudesta ja entisten valta-asemien säilyttämiselle ja vieläpä lisäämiselle. Kaikessa tässä RKP ja ruotsalaiset eivät ole milloinkaan ajatelleet kansakunnan kokonaisetua tai demokratian etua, vaan ainoastaa omaa henkilökohtaista "rotu"-etuaan. Mitä muuta tämä on tullut kansakunnallemme maksamaan, siitä kertoo täysin avoimesti Suomen kulttuurihistoria- teos jo 70 vuotta sitten.

Mutta opetetaanko koulussa suomalaisten itsenäisyystaistelusta omassa maassaan, enemmistön kamppailusta pientä rodulliseen ylemmyyteen nojaavaa kuppikuntaa vastaan, kerrotaanko ruotsalaisuuden historiasta, RKP:n todellisesta luonteesta.

Tuosta Kulttuurihistoriasta voi myös katsoa minkä näköinen oli kuulu A. O. Freudenthal, jonka mukaan Suomessa asuvat ruotsalaiset eivät edes olleet suomalaisia bvaan lannessä asuvien ruotsalaisten heimoveljiä ja joiden tehtävä on tehostaa ruotsalaisuuden vaikutusta Suomessa kaikin tavoin. Juuri Freudenthalin mukaan ruotsalaisten tuli myös kaikin keinoin pyrkiä olemaan sulautumatta suomalaisiin, koska se oli hänen mukaansa "väärää ja mahdotonta". Freudenthalista tuli Uusmaalaisen osakunnan "mielipidejohtaja" ja hänen kannatuksensa levisi levityksen tuloksena rannikkorahvaan freudenthalilaisuudeksi.

Tämän jälkeen syntyi aristokraattinen freudenthalilaisuus Estlanderin toimesta ja hän yritti kaikin tavoin jarruttaa suomalaisen alkeissivistyksen so. koulujen ja opistojen ym. kehitystä. Estlanderin mukaan ruotsalaisten tuli päättää milloin suomalaiset saavat siirtyä sivistyksellisesti askel askelelta eteenpäin, jos ylimalkaan saavat. V. 1882 Estlander perusti Axel Lillen kannsa "Nya Pressenin" suoranaisesti taistelemaan ruotsalaisuuden edestä. Estlander ja hänen ylimystöfreudenthalilaisensa ovat kaiken suomalaisuusliikkeisiin kohdistuneen ohuen mustamaalaavan propagandan takana. Heistä kumpuaa ajatus, että fennomania so. suomalaisuusliike on "itsekäs ja (ruotsalaisia kohtaan) kiittämätön nousukas- ja luopiolliike."

Lukekaa historiaa, vaatikaa opettajilta että he kertovat suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden kamppailun todellista historiaa.

Milloinka näemme esim. televisiossa dokumenttia näistä? Milloinkaan ei nimittäin ole nähty.

jos vituttaa julkiset palvelut, käänny yksityisen puoleen. Siellä sua palvellaan ihan varmasti haluamallasi kotimaisella. Mut jos sulla ei oo siihen varaa, niin älä jumalauta tuu siitä tänne itkeen.