Oudon maailman luo,
täysikuu raoista pilvien.
Maalauksen upean tuo,
eteen silmien.
Tummina puut kangastuu,
vasten hohtoa hopeista.
Uuteen päivään valmistuu,
karkaa valo pilvistä nopeista.
Aamu kaiken kirkastaa,
tuuli pilvet poistaa.
Harmaus saa odottaa,
taas aurinko loistaa.
täysikuu raoista pilvien.
Maalauksen upean tuo,
eteen silmien.
Tummina puut kangastuu,
vasten hohtoa hopeista.
Uuteen päivään valmistuu,
karkaa valo pilvistä nopeista.
Aamu kaiken kirkastaa,
tuuli pilvet poistaa.
Harmaus saa odottaa,
taas aurinko loistaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Varhainen on aamun hetki
alkaa yölle uusi retki.
Sinipunervain pilvien matka
yli Saimaan rantojen käy.
Aamutuuli puita huojuttaa,
oksat vienossa tuulessa heiluu,
kun tuuli tuutivi hellästi puita
niin jo yö kauaksi väistyypi pois.
Lumihiutaleet ne hiljaa
maahan keikkuen putoaa.
Vaiheella unen, valveen
katson hellien uuteen talveen.
On uusi päivä kirkkahana tullut
se aina uusi ihme on.
On onnellista elää uusi päivä
unohtaa syksyn usvat, häivä.
Talvi tulee tuiskuten
pakkas öinä paukkuen,
jäätää järven, joen jään,
linnut ajaa etelään.
Pian hanki valkoinen
peitto lumen, pehmoinen,
peittää alleen kukat kesän
täyttää linnun pesän.
Laita ruokaa tiaisille
tali pallot oksille,
varpusille siemen annos kanna,
pähkinöitä oravalle anna.
Kuutamo valaisee öitä,
ilta puhde töitä
pirtissä monenlaista valmistaen
vietämme aikaa harrastaen.
Talven suureen juhlaan
ajatuksen tänään tuhlaan.
Kynttilät eivät loppua saa
ne joulukotia koristaa.
Tähtien tuike taivaalla,
valojen kiilat hangilla,
illan tarinaan taipuvat huulet,
tänään niitäkin kuulet.
Kuin huntuna huurretta kantaa
nyt metsien puut ja pensaat.
Sumu huurteensa oksille antaa
ja luontokin välkkyen hohtaa.
Vaan tuo huurteinen huntu
joka kauniina maiseman kattaa
on pian taas poissa
kuin talvinen harha.
Hentoiset harsot ja hunnut
suuret maailma tuulet
riehuessaan
pois hetkessä karkoittaa.