Vänkytän nyt näistä uskonasioista koska uskomisen mekanismi kiinnostaa. Perustelen tänne kirjoittamiseni sillä että ihmisen TIETOISUUS on aina väistämättä maaginen juttu, ja se mitä tietoisuudelle tapahtuu uskomisessa on sitten sitäkin maagisempaa.
Millä perusteella ihminen valitsee uskoa johonkin tiettyyn asiaan? Se joka paukahtaa uskomaan, harvemmin kai ryhtyy pohtimaan mikä tarve hänellä johti tähän ja miksi uskon kohde on se mikä se nyt on. Hän on vain tyytyväinen, eikä lahjahevosen suuhun katsota. Mielestäni uskoontulo muistuttaa erittäin paljon ihastumista/rakastumista; rakastumisen alkuhuumassa ihminen ei suin surminkaan halua kuulla mitään kielteistä rakkautensa kohteesta. Ei häntä tippaakaan kiinnosta "mikä tarve" rakastumiseen johti.
Mutta se ei poista sitä faktaa että ihminen joka rakastuu on - usein toki tietämättään - ollut kenties jo pitkäänkin haku päällä!
Asetan teesikseni että tietoisuus on tarkoitushakuinen ja laskelmoiva, vaikka ihminen itse ei sitä mieltäisikään, saati myöntäisi. Itselleni tämä on tosi kova pala niellä, sillä minulla on paha taipumus pyrkiä "kilttiyteen" ja olla rehellinen, ja tuntuu vaikealta ajatella itseään kylmän laskelmoivana. (Vaikka kuuluuko siihen sitten kylmyys lainkaan?)
Erityisen pahaksi purtavaksi homma menee kun ajattelen niitä lukemattomia ihmisiä jotka ottavat turpaansa ja antavat kohdella itseään kaltoin. Ovatko he hakemalla hakeneet tuollaista helvettiä itselleen? Jos nyt puhutaan länsimaista ja varsinkin aikuisista, niin vastaus lienee että ovat. Ei kukaan voi pakottaa ihmistä ottamaan väkivaltaista puolisoa tai pysymään hänen kanssaan, ellei se jollakin tasolla tyydytä ihmisen tarpeita.
Vastaavasti ilmeisesti jonkun tarpeet tyydyttyvät uskomalla demoneihin ja enkeleihin, vaikka minulle tuollainen ajattelutapa onkin hulluuden huippu. En kuitenkaan tiedä onko ajoittainen innostumiseni "castanedalaisesta" maailmasta sen laadukkaampi valinta; vaikka minua henk.koht. tyydyttääkin kovasti enkeleiden ja demonien eliminoiminen ja korvaaminen jollakin selittämättömämmällä johon k-uskolla ei ole osaa eikä arpaa.
CC:taa varioiden ihmisen omista tarpeista ja pyrkimyksistä tulee jumalallisia käskyjä joiden orjaksi ihminen päätyy. Niin kauan kuin uskonnolliselle matskulle on tilaus, se tulee voimaan hyvin ja paksusti.
Tarkoitushakuisuus
7
331
Vastaukset
Täsmälleen: Se vanhoista uskomuksista vapautuminen voi tunnetasolla olla yhtä intensiivinen kokemus kuin rakastuminen.
Uskallan jopa aika varmasti veikata, että hormonitaspainossa tapahtuu hyvin paljon samantapaisia muutoksia.
Olen kai joskus tälläkin palstalla maininnut jotain vanhasta kaveristani, joka aina muutaman vuoden välein vaihtaa uskontoa ja vaihtaa muijaa, yleensä tässä järjestyksessä. Eipä silti, etten olisi itsekin joskus samaan tyyliin sekoillut.
Siis mitäpä Don Juan Matus sanoikaan?
"...että ongelmana on, ettei kukaan halua rakastaa toista, vaan kaikki haluavat tulla itse rakastetuiksi. Hän sanoi, että kosiskelun pakkomielle on pinnalta katsoen meille maailman luonnollisin asia. Kun 75-vuotias mies tai nainen sanoo, että hän yhä etsii täydellistä kumppania, se on meistä jotakin idealistista, romanttista ja kaunista. Mutta kun tätä pakkomiellettä tutkii osana kokonaisen ihmisiän kestäneitä loputtomia toistoja, se näyttää siltä mitä se on: irvokkaalta."
Nyt kun vanhan hipin partaan on tullut riittävästi harmaita haivenia, voin myöntää tuon todeksi.Stanislaw Jerzy Lec:
"No nyt olet saanut pääsi seinän läpi.
Mitä aiot tehdä viereisessä sellissä?"- Desha
wiikatemies kirjoitti:
Stanislaw Jerzy Lec:
"No nyt olet saanut pääsi seinän läpi.
Mitä aiot tehdä viereisessä sellissä?"Sitä voi reuhtoa suhteesta ja uskosta toiseen, mutta mitä se kaikki lopulta hyödyttää? Ehkäpä parempi vaihtoehto on tietoisesti tarkastella eri vaihtoehtoja, kuvittelematta että joku uusi juttu olisi parempi kuin vanha. Tai sitten ottaa ihan yhdestä ja ainoasta asiasta kaiken irti ja tarkastelee sitä kaikista vinkkeleistä.
Saatana-enkelilapsi sanoo eräässä Jeesus-elokuvassa että "maailmassa on vain yksi nainen". Se on aika näppärästi näpäytetty. Eihän sen välttämättä tarvitse olla vähättelevä lausunto, kun se voi hyvin tarkoittaa että samat mahdollisuudet ovat ulottuvilla monessakin valinnassa. Ei sen enemmät, eikä vähemmät.
Heh, ehkäpä juuri sen takia minulle harvemmin tulee niitä ihastumis- ja uskoontulokohtauksia, kun en ymmärrä miksi yksi juttu olisi parempi kuin muut. Vai meneeköhän tämä jo jeesustelun puolelle. Elikä kun sitä on tasaisempi putki itsellään, katsoo ihmetellen levottomia vouhottajia?
- Saag Paneer
Hyvin helposti ihmisen erilaiset tarpeet liitetään suvunjatkamisviettiin, rakkauteen ja narsistiseen mielihyvän tavoitteluun, itsensä rakastetuksi tuntemiseen. Huono itsetunto ja pätemisentarve oikeassaolemisen pakkoineen tuntuu myös olevan aika vahvoilla, kun uskovaisten kanssa keskustelee. Demonit tietty tukevat tätäkin ajattelua. Ja sitten tuo niin paljon jauhettu ulkoistaminen: demonit edustavat aina jotain ulkopuolista pahaa, jota Jeesuksessa Kristuksessa elävän uskovan on osattava vastustaa.
Mnjoo. Mietin tuota avaustasi ja omaa maailmankuvaani. Eipä juuri voisi vähempää kiinnostaa onko maailmankuvani ja uskomukseni "totta" vai ei. En siis koe tarvetta "uskoon", mutta noituuden pariin minua ainakin mielestäni ohjaa silkka uteliaisuus ja loputon tarve oppia uutta itsestä, elämästä ja maailmasta ylipäätään. Oppimisen tarve on ihmiselle synnynnäinen ominaisuus ja yksi tärkeimpiä kriteereitä, joilla ihminen erottuu eläimestä.- Desha
>Eipä juuri voisi vähempää kiinnostaa onko maailmankuvani ja uskomukseni "totta" vai ei.
Ja jos tällaiseen asenteeseen vielä kutaisee välinpitämättömyyden muiden "käännytystä" kohtaan, niin elämä varmaankin rauhoittuu kummasti omalta kohdalta.
Uskovaisten suurimmaksi ongelmaksi näet vaikuttaa usein muodostuvan pakkomielle siitä että MUIDEN maailmankuvat ja uskomukset eivät ole totta.
Tämän vuoksi minäkin olen omalla tavallani uskovainen, koska minuva niin pännii että kaikenlaiset kökköuskonnot rehottavat, sellaiset mitkä vievät elämästä ilon, ihmiseltä mielenterveyden etc.
Vaikka on se ilo kai jo entuudestaan ollut olematonta siinä vaiheessa kun ihminen jonkun ankean opin kanssa naimisiin paukauttaa. - Saag Paneer
Desha kirjoitti:
>Eipä juuri voisi vähempää kiinnostaa onko maailmankuvani ja uskomukseni "totta" vai ei.
Ja jos tällaiseen asenteeseen vielä kutaisee välinpitämättömyyden muiden "käännytystä" kohtaan, niin elämä varmaankin rauhoittuu kummasti omalta kohdalta.
Uskovaisten suurimmaksi ongelmaksi näet vaikuttaa usein muodostuvan pakkomielle siitä että MUIDEN maailmankuvat ja uskomukset eivät ole totta.
Tämän vuoksi minäkin olen omalla tavallani uskovainen, koska minuva niin pännii että kaikenlaiset kökköuskonnot rehottavat, sellaiset mitkä vievät elämästä ilon, ihmiseltä mielenterveyden etc.
Vaikka on se ilo kai jo entuudestaan ollut olematonta siinä vaiheessa kun ihminen jonkun ankean opin kanssa naimisiin paukauttaa.>>Ja jos tällaiseen asenteeseen vielä kutaisee välinpitämättömyyden muiden "käännytystä" kohtaan, niin elämä varmaankin rauhoittuu kummasti omalta kohdalta.
- Desha
Saag Paneer kirjoitti:
>>Ja jos tällaiseen asenteeseen vielä kutaisee välinpitämättömyyden muiden "käännytystä" kohtaan, niin elämä varmaankin rauhoittuu kummasti omalta kohdalta.
Hiisi vie kun olin taas epäselvä. Pitäisi vähän funtsia miten muotoilee... Todellakin tarkoitin
= että en itse tuntisi tarvetta käännyttää muita?
Sehän vaatisi kai jo aivan ylimaallisia hermoja ettei aina ajoittain tympiintyisi "Jesse rakastaa sua / Jesse on Jumala" -väkeen. Kun ei heille mene perille että Jesse ei ole kaikkien juttu ja täts it. Paljon saa tietysti välteltyä jos naapurissa tai työyhteisössä ei ole näitä Jesseen rakastuneita, ja osaa pitää itsensä niin aisoissa ettei liiku näillä Uskonto-foorumeillakaan netissä. Tai jos liikkuu niin ei ainakaan "hermostu". Tai jos hermostuu, niin sallii sen pikku paheen itselleen hetkeksi. Tai jos... Missähän vaiheessa piru vie koko käden?
On kyllä antoisaa keskustella "eriuskoisten" kanssa kiihkottomasti. Se on niin harvinaista herkkua että. Mutta alku sellaiselle lähtee tietysti sen oivaltamisesta että ihmisillä on erilaisia kehitystasoja joilla ei ole välttämättä tekemistä sen kanssa mitä oppia he katsovat parhaaksi tunnustaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 895645
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804742Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1113057Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv902976Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p232654Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.612049Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska251996- 321523
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1161460- 1851328