Hyvät ruotsinsuomalaiset!
Hoksasin tuossa äkkiä, ettei mitään kirjallista informaatiota meidän olemassa olosta ei ole.
Meistä ja meidän vanhemmista ei ole kirjoitettu romaaneja.
Ei ole kerrottu, kuinka vaikeaa on olla paluumuumuutaja.
Ei ole kerrottu, kuinka vanhempamme päättyivät Ruotsiin, minkälalaisissa hommissa he leipänsä antsaitsivat.
Ei ole kerrottu tyhjenevistä pohjoisten kylista ja mihin ne ihmiset päätyivät.Kuinka heidän lapsensa kasvoivat ja sopeutuivat.Vai sopeutuvatko?
Minkälaista on, kun identiteetti on puoliksi hukassa?
Minkälaisia lapsuusmuistoja on kesälomista?
Kiusattinko koulussa?
Miten te olette pärjänneet elämässä?
Paluumuutto on iso juttu sinänsä. Miten te selvisitte?
Ottakaa yhteyttä sähkäpostiini ja kertokaa tarinanne. Ihan nimettömänäkin.
Ajattelin kerätä materiaalia ja mahdolliseti joskus
kirjoittaa kirjankin aineistoni pohjalta.
Antakaa tulla kaikki rankatkin kokemukset ja yhtälailla päivänpaisteisetkin tarinat.
Monesti tuntuu, että tämä ajanjakso Suomessa on tabu. Auttakaa minua selvittämään sitä!
Kaikki ovat tervetulleita antamaan kommentteja.
Paskanjauhajat voivat hypätä seuraavaan topiciin...
Siis olen itsekin paluumuuttaja ja suomenkieli oli vähän hukassa noin vuoden.Ja tietysti minun lapsuuteni Suomen kesät olivat aina auringonpaisteiset. Ei ollut räntää, pakkasta ja päätänsä aukovia luokkakavereita.
Hoksasin tuossa äkkiä, ettei mitään kirjallista informaatiota meidän olemassa olosta ei ole.
Meistä ja meidän vanhemmista ei ole kirjoitettu romaaneja.
Ei ole kerrottu, kuinka vaikeaa on olla paluumuumuutaja.
Ei ole kerrottu, kuinka vanhempamme päättyivät Ruotsiin, minkälalaisissa hommissa he leipänsä antsaitsivat.
Ei ole kerrottu tyhjenevistä pohjoisten kylista ja mihin ne ihmiset päätyivät.Kuinka heidän lapsensa kasvoivat ja sopeutuivat.Vai sopeutuvatko?
Minkälaista on, kun identiteetti on puoliksi hukassa?
Minkälaisia lapsuusmuistoja on kesälomista?
Kiusattinko koulussa?
Miten te olette pärjänneet elämässä?
Paluumuutto on iso juttu sinänsä. Miten te selvisitte?
Ottakaa yhteyttä sähkäpostiini ja kertokaa tarinanne. Ihan nimettömänäkin.
Ajattelin kerätä materiaalia ja mahdolliseti joskus
kirjoittaa kirjankin aineistoni pohjalta.
Antakaa tulla kaikki rankatkin kokemukset ja yhtälailla päivänpaisteisetkin tarinat.
Monesti tuntuu, että tämä ajanjakso Suomessa on tabu. Auttakaa minua selvittämään sitä!
Kaikki ovat tervetulleita antamaan kommentteja.
Paskanjauhajat voivat hypätä seuraavaan topiciin...
Siis olen itsekin paluumuuttaja ja suomenkieli oli vähän hukassa noin vuoden.Ja tietysti minun lapsuuteni Suomen kesät olivat aina auringonpaisteiset. Ei ollut räntää, pakkasta ja päätänsä aukovia luokkakavereita.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onhan niitä kirjoja kirjoitettu vaikka millä mitalla.
Voit aloittaa lukemalla Erkki Valleniuksen tutkimuksen asiasta:
KANSANKODIN KUOKKAVIERAAT
II maailmansodan jälkeen Ruotsiin muuttaneet suomalaiset kaunokirjallisuuden kuvaamina
kirjoittanut Kari Tarkiainen. Asuu nykyisin Suomessa,mutta oli aikoinaan Ruotsin arkistolaitoksen palveluksessa ja sitä kautta ennen tutkimatonta tietoa.
Näkymätön tuli näkyväksi. Miksi ruosujen pitää muuttua näkymättömiksi Ruotsissa tullakseen hyväksytyiksi esim. vaihtaa sukunimensä,ottaa etunimeksi joku ruotsalainen nimi ja leikkiä wanna-be-ruotsalaista kokopäiväisesti ruotsalaisten edessä.
Ihmettelen selkärangattomuutta ja alhaista itsetuntoa. Itse kun olin Ruotsissa ei nenälle hypitty.
Minulla ainakin on supisuomalainen nimi.