Jahas, kesälomat on lusittu ja arki edessä. tässä uuden jutun alku..
Minä:
Vihdoin ja viimein pääsen sitten lysähtämään hotellihuoneen sänkyyn ja kestää tovin ennen kuin vaivaudun ottamaan edes vaatteet pois päältä, ja ihan kuin automaattisesti käsi eksyy vaeltelemaan ympäri vartaloa, kaulalta rinnoille.. rinnoilta vatsalle.. vatsalta alushousujen alle ja vihdoin sormi tavoittaa määränpäänsä.. Pyörittelen sormeani klitoriksella, mutta jostain syystä en pysty ollenkaan saamaan sitä oikeaan mielialaa, että voisin antaa itselleni orgasmin. Ajatukset pyörivät vain arkisissa asioissa. Niinpä siis päätän lähteä hakemaan respasta juotavaa.
Kävelen hämärää käytävää pitkin, yhdestä huoneesta kuuluu kuorsausta, toisesta jonkun ruotsinkielisen ohjelman ääniä.. jaahas, tuolla huoneessa näköjään ollaan hydrauliikka harjoituksissa, joku saa kyytiä ja kunnolla… äänestä päätellen.
Yhtäkkiä minulle tulee sellainen olo että joku seuraa, käännyn katsomaan taaksepäin mutta mitään ei näy, pelkkä hämärä käytävä ja muovikukkia mitkä luovat omituisen näköisiä varjoja lattiaan.
Jatkan hitaasti kävelyä eteenpäin, mutta se sama karmiva tunne on edelleen.. joku seuraa..
Saavun respaan ja mielessäni huokaan helpotuksesta ettei kukaan seurannutkaan oikeasti.. ehkä..
Ostan pullon vissyä ja tupakka-askin, päätän mennä vielä aulaan tupakille ennen kuin nukkumatti kutsuu, istahdan pehmeälle sohvalle. Raplaan vissypullon etikettiä ja tuntuu että tupakki palaa kamalan hitaasti loppuun vaikka kuinka sitä imisin. Tuijotan käytävään mistä juuri tulin ja hetken päästä näen hahmon kävelevän respaa kohti. Hahmo kävelee hitaasti keinuen ja välissä näen vilahduksia tummista hiuksista, kun Exit valot tuovat hieman loistetta tuon hahmon ylle.
Nainen kävelee suoraan respan tiskille ja kaivaa keskittyneenä lompakkoaan. Hän on ehkä kolmekymppinen, mustat hiukset olkapäille.. ja silmät, mustat kuin yö.
Nainen kääntyy katsomaan kunnolla minuun päin ja nielaisen hitaasti, tuossa naisessa on jotain pelottavaa, mutta silti hänen katseensa saa melkein vatsani kääntymään nurin.
Painan pään alas ja alan tuijottamaan jostain syystä hermostuneena lattiaa, kuulen kuinka nainen siirtyy istumaan jonkun matkan päähän nahkasohvalle.
Syrjä silmällä katson miten hän haroo hitaasti tummia hiuksiaan ja hieroo niskaansa painaen silmät kiinni. Vähän ajan päästä aulaan ilmestyy mies, joka kävelee suoraan tuon tumman naisen luo. Mies istuu naisen viereen ja painaa kevyen suukon tämän poskelle, nainen väläyttää miehelle pienen hymyn ja siirtää katseensa suoraan minuun.
Naisen hiilenmustat silmät tuijottavat minua herkeämättä ja en tiedä mikä minuun oikein iski, en pysty millään kääntämään katsettani pois tuosta naisesta! Yhtäkkiä naisen katse alkaa siirtymään alaspäin, seuraan hämmästyneenä miten hän katselee rintojani ja kuin jostain kumman syystä nousen seisomaan, olen aivan pyörällä päästäni, yritän istuutua takaisin, mutta en pysty, minä vain seison siinä lamaantuneena ja annan tuon naisen katsella itseäni päästä jalkoihin. Yhtäkkiä nainen kääntyy katsomaan miestä ja nyökkää hänelle. Samassa kun nainen kääntää katseensa pois minusta, havahdun.
Lähden hitaasti kävelemään respaan päin ja sieltä jatkaen käytäviä pitkin huonettani kohti. Loppumatkasta melkein jo juoksen, koska tajuntani täyttää omituinen pelko, jostain, mutta en tiedä, että mistä. Vihdoin pääsen huoneeni ovelle ja kädet vapisten yritän sohia avainkorttia reikään, naks.. ovi aukeaa ja livahdan äkkiä sisälle. Jään nojamaan ovea vasten ja kuuntelen miten sydämmeni takoo niin lujaa, että ihan sattuu.
Nainen:
Tiesin tuon tytön olemassa olosta jo aikaisemmin, olen tuntenut hänen läheisyytensä siitä asti, kun tulimme tähän kaupunkiin. Jostain syystä en vain ole kyennyt paikallistamaan häntä kunnolla, mutta tänään tunne hänen läheisyydestään voimistui ja voimistui, joten vihdoin onnistuin siinä! Mutta se, miten hän reagoi katseeseeni hämmästytti suuresti, mehän olimme samaa maata, kyltymättömiä saalistajia, mutta hän, hän ilmiselvästi pelkäsi minua, miksi!?
Olisin niin halunnut koskettaa häntä.. ja maistaa. Mutta minun täytyy olla kärsivällinen, etten pelota häntä pois.
Minä:
Mitä ihmettä tämä kaikki tarkoittaa, kuka tuo nainen on ja miksi hänellä on niin suuri vaikutus minuun? Olin seissyt samassa paikkaa viimeiset puolituntia ja pääni oli kuin pyörremyrskyn jäljiltä.
Lakkaa ajattelemasta sitä! Yritin komentaa omia aivojani toimimaan vähän selkeämmin ja aloin vaihtamaan vaatteita. Riisuin itseni hitaasti alasti ja menin peilin eteen seisomaan, tuijotin omaa kuvaani hetken ja kaivoin laukustani sukkanauhat esille, nauttien omasta kosketuksestani pujotin mustat stay upit säärieni peitoksi ja huolellisesti asettelin sukkanauhat kiinni. Kun rintaliivien silkki kosketti nännejäni, ne kovettuivat välittömästi, malttakaa pikkuiset, ajattelin mielessäni.. kohta te pääsette kuuman ja kostean kielen käsittelyyn.
Samassa oveeni koputetaan, kuudesti, se on merkki minulle. Sammutan valot ja odotan..
Ei sais kiusata, mutta kiusaan kuitenki, JATKANKO TARINAA? Vai vaikuttaa alku liian omituiselta..?
Minä:
Vihdoin ja viimein pääsen sitten lysähtämään hotellihuoneen sänkyyn ja kestää tovin ennen kuin vaivaudun ottamaan edes vaatteet pois päältä, ja ihan kuin automaattisesti käsi eksyy vaeltelemaan ympäri vartaloa, kaulalta rinnoille.. rinnoilta vatsalle.. vatsalta alushousujen alle ja vihdoin sormi tavoittaa määränpäänsä.. Pyörittelen sormeani klitoriksella, mutta jostain syystä en pysty ollenkaan saamaan sitä oikeaan mielialaa, että voisin antaa itselleni orgasmin. Ajatukset pyörivät vain arkisissa asioissa. Niinpä siis päätän lähteä hakemaan respasta juotavaa.
Kävelen hämärää käytävää pitkin, yhdestä huoneesta kuuluu kuorsausta, toisesta jonkun ruotsinkielisen ohjelman ääniä.. jaahas, tuolla huoneessa näköjään ollaan hydrauliikka harjoituksissa, joku saa kyytiä ja kunnolla… äänestä päätellen.
Yhtäkkiä minulle tulee sellainen olo että joku seuraa, käännyn katsomaan taaksepäin mutta mitään ei näy, pelkkä hämärä käytävä ja muovikukkia mitkä luovat omituisen näköisiä varjoja lattiaan.
Jatkan hitaasti kävelyä eteenpäin, mutta se sama karmiva tunne on edelleen.. joku seuraa..
Saavun respaan ja mielessäni huokaan helpotuksesta ettei kukaan seurannutkaan oikeasti.. ehkä..
Ostan pullon vissyä ja tupakka-askin, päätän mennä vielä aulaan tupakille ennen kuin nukkumatti kutsuu, istahdan pehmeälle sohvalle. Raplaan vissypullon etikettiä ja tuntuu että tupakki palaa kamalan hitaasti loppuun vaikka kuinka sitä imisin. Tuijotan käytävään mistä juuri tulin ja hetken päästä näen hahmon kävelevän respaa kohti. Hahmo kävelee hitaasti keinuen ja välissä näen vilahduksia tummista hiuksista, kun Exit valot tuovat hieman loistetta tuon hahmon ylle.
Nainen kävelee suoraan respan tiskille ja kaivaa keskittyneenä lompakkoaan. Hän on ehkä kolmekymppinen, mustat hiukset olkapäille.. ja silmät, mustat kuin yö.
Nainen kääntyy katsomaan kunnolla minuun päin ja nielaisen hitaasti, tuossa naisessa on jotain pelottavaa, mutta silti hänen katseensa saa melkein vatsani kääntymään nurin.
Painan pään alas ja alan tuijottamaan jostain syystä hermostuneena lattiaa, kuulen kuinka nainen siirtyy istumaan jonkun matkan päähän nahkasohvalle.
Syrjä silmällä katson miten hän haroo hitaasti tummia hiuksiaan ja hieroo niskaansa painaen silmät kiinni. Vähän ajan päästä aulaan ilmestyy mies, joka kävelee suoraan tuon tumman naisen luo. Mies istuu naisen viereen ja painaa kevyen suukon tämän poskelle, nainen väläyttää miehelle pienen hymyn ja siirtää katseensa suoraan minuun.
Naisen hiilenmustat silmät tuijottavat minua herkeämättä ja en tiedä mikä minuun oikein iski, en pysty millään kääntämään katsettani pois tuosta naisesta! Yhtäkkiä naisen katse alkaa siirtymään alaspäin, seuraan hämmästyneenä miten hän katselee rintojani ja kuin jostain kumman syystä nousen seisomaan, olen aivan pyörällä päästäni, yritän istuutua takaisin, mutta en pysty, minä vain seison siinä lamaantuneena ja annan tuon naisen katsella itseäni päästä jalkoihin. Yhtäkkiä nainen kääntyy katsomaan miestä ja nyökkää hänelle. Samassa kun nainen kääntää katseensa pois minusta, havahdun.
Lähden hitaasti kävelemään respaan päin ja sieltä jatkaen käytäviä pitkin huonettani kohti. Loppumatkasta melkein jo juoksen, koska tajuntani täyttää omituinen pelko, jostain, mutta en tiedä, että mistä. Vihdoin pääsen huoneeni ovelle ja kädet vapisten yritän sohia avainkorttia reikään, naks.. ovi aukeaa ja livahdan äkkiä sisälle. Jään nojamaan ovea vasten ja kuuntelen miten sydämmeni takoo niin lujaa, että ihan sattuu.
Nainen:
Tiesin tuon tytön olemassa olosta jo aikaisemmin, olen tuntenut hänen läheisyytensä siitä asti, kun tulimme tähän kaupunkiin. Jostain syystä en vain ole kyennyt paikallistamaan häntä kunnolla, mutta tänään tunne hänen läheisyydestään voimistui ja voimistui, joten vihdoin onnistuin siinä! Mutta se, miten hän reagoi katseeseeni hämmästytti suuresti, mehän olimme samaa maata, kyltymättömiä saalistajia, mutta hän, hän ilmiselvästi pelkäsi minua, miksi!?
Olisin niin halunnut koskettaa häntä.. ja maistaa. Mutta minun täytyy olla kärsivällinen, etten pelota häntä pois.
Minä:
Mitä ihmettä tämä kaikki tarkoittaa, kuka tuo nainen on ja miksi hänellä on niin suuri vaikutus minuun? Olin seissyt samassa paikkaa viimeiset puolituntia ja pääni oli kuin pyörremyrskyn jäljiltä.
Lakkaa ajattelemasta sitä! Yritin komentaa omia aivojani toimimaan vähän selkeämmin ja aloin vaihtamaan vaatteita. Riisuin itseni hitaasti alasti ja menin peilin eteen seisomaan, tuijotin omaa kuvaani hetken ja kaivoin laukustani sukkanauhat esille, nauttien omasta kosketuksestani pujotin mustat stay upit säärieni peitoksi ja huolellisesti asettelin sukkanauhat kiinni. Kun rintaliivien silkki kosketti nännejäni, ne kovettuivat välittömästi, malttakaa pikkuiset, ajattelin mielessäni.. kohta te pääsette kuuman ja kostean kielen käsittelyyn.
Samassa oveeni koputetaan, kuudesti, se on merkki minulle. Sammutan valot ja odotan..
Ei sais kiusata, mutta kiusaan kuitenki, JATKANKO TARINAA? Vai vaikuttaa alku liian omituiselta..?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kommentoi toisten juttuja, mutta nyt vaadin sinua jatkamaan. Alku ei ollut kummallinen vaan kiinnostava. Ja seuraavalla kerralla...ole kiltti ja kirjoita koko tarina niin ei tarvitse odotella jatkoja :)
Jatka tarinaa ihmeessä, vaan tuolla alulla asetit riman aika korkealle.
Itse asiassa tuo oli niin eroottinen jo sinällään, että kirjoittamalla hyvän lopetuksen sille ensimmäiselle minä-osiolle, se olisi ollut valmis novelli.
palautteesta. Olet oikeassa, olisin voinut lopettaakin jo tuon ekan osion jälkeen:)
Mut katotaan et mihin minun mieleni vie kun naputtelen jatkoa..
Älä jatka tällä osastolla, lesboille on ikioma osasto
kiitos kommentista vaan. Häätyis olla sit varmaan oma karsina myös teille "vihaajille". Sitäpaitsi
nämähän on seksinovelleja ja jokainen kirjoittaa siitä mistä haluaa, oli se sitten totta tai taruaaa...
jos jatkat tota sun novellia ni ois kiva saada se sähköpostii... eli [email protected]
meiliä tulemaan:)