Niin kyselisin miten Ortodoksinen kirkko/uskomus oikeastaan eroaa, evankelis luterilaisesta kirkosta? Itse en aiheeseen löytänyt mitään, kovinkaan suurta eroa..
Ortodoksisen kirkkon eroavuus?
Christian
373902
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
ortodoksisuus tai ortodoksinen kirkko tai www.ortodoksi.net.
Ortodoksinen kirkko on se vanhin kirkko, josta myöhemmin erosi roomalaiskatolinen kirkko ja sitten siitä luterilainen kirkko. Alkupiste on molemmilla sama, sekä myös toivottu loppupiste :)
Ortodoksinen kirkon perusta on kirkon perinne ja Raamattu, joista kirkon perinne on tärkeämpi. Luterilaisuudessa pidetään Raamattua perinnettä tärkeämpänä. Erilainen lähtökohta näkyy hyvin Raamatun käännöksessä. Luterilaisten käännös pohjautuu vanhimpiin alkuperäisteksteihin ja niiden tieteelliseen tutkimukseen. Ortodoksinen kirkko kääntää Psalmien kirjaa Septuagintasta, jolla on varsin suuri vaikutus liturgisiin teksteihin.
onkin pakko puhua perinteestä, sillä siihen alkuperäisteksti on paikka paikoin käännetty varsin vapaamuotoisesti ja omintakeisesti.
En nyt menisi niinkään väittämään, että perinteellä on suurempi painoarvo, kuin Raamatulla. Sentään. Molemmat arvokkaita.
Viisaita ja Jumalaa kuulevia on ollut kaikkina vuosisatoina.
Raamatulla ei voitane perustella esimerkiksi ekonomiaa, pyhäinjäännöksiä, ikoneita, keisarin asemaa kirkon ylimpänä johtajana, kuoleman jälkeistä pelastumista tai piispojen arvojärjestystä. Toisaaltaan luterilaisuudessa tunnutaan lähtevän siitä, että Jumalan toiminta loppui 300-luvulle.
Ortodoksisen kirkon vedenpyhitykseen ai vaikuta tuon taivaallista vaikka pystyttäisiinkin todistamaan, että se ei perustu alkuperäiseen Raamattuun.
Minä uskon, että Raamattu on Jumalan sana, joka on totta riippumatta kirkolliskokouksien päätöksistä. Ihmisten tekemät päätökset ja säännökset muuttuvat ja niiden tulkinta vaihtelee.
Trollaatko?
Sinun Raamattusi varmaan tipahti syliisi taivaasta varmiiksi nidottuna, sidottuna, käännettynä ja selitettynä. Lusikallinen historiantietoa voisi tehdä terää.
kirjat ovat Raamatun kanonisia kirjoja. Kirkko on ollut paljon ennen Raamattua ja Raamattua voidaan tulkita oikein vain ortodoksisen tradition osana.
”Kirkko on ollut paljon ennen Raamattua ja Raamattua voidaan tulkita oikein vain ortodoksisen tradition osana.”
Totta, jos ajatellaan ortodoksista kirkkoa, joka päätti Raamattuun kuuluvat kirjat 1642 Jasin synodissa sekä 1672 Jerusalemin synodissa. Luterilaisten Raamattu perustuu vanhempaan, kiistatta hyväksyttyyn kanoniin.
”Sinun Raamattusi varmaan tipahti syliisi taivaasta varmiiksi nidottuna, sidottuna, käännettynä ja selitettynä. Lusikallinen historiantietoa voisi tehdä terää.”
Asettiko kirkolliskokous toimikunnan kirjoittamaa Raamattua vai väännettiinkö Raamattu kokousten tauoilla? Kuka kirjoitti Pietarin kirjeet?
Yksikään kirkolliskokous ei ole rohjennut muuttaa Raamatun sisältöä vai olenko väärässä?
Kirjoittajalla on vuosiluvut ja asiat todella metsässä, muusta puhumattakaan
- sama koskee monia muitakin täällä esitettyjä mielipiteitä
”Kirjoittajalla on vuosiluvut ja asiat todella metsässä, muusta puhumattakaan”
Tarkoitit varmaan
”Totta, jos ajatellaan ortodoksista kirkkoa, joka päätti Raamattuun kuuluvat kirjat 1642 Jasin synodissa sekä 1672 Jerusalemin synodissa. Luterilaisten Raamattu perustuu vanhempaan, kiistatta hyväksyttyyn kanoniin.”
Tarkista vuosiluvut esimerkiksi Matti Sidoroffin kirjasta Raamattu ortodoksisessa kirkossa, Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, Joensuu 1990, sivu 56
Onko Sinulla jotain tarkempaa tietoa ortodoksisen kirkon Raamatun synnystä?
”- sama koskee monia muitakin täällä esitettyjä mielipiteitä ”
Ortodoksisen kirkon pyhinä pitämät kirjat on varsin mielenkiintoinen ongelma. Esimerkiksi Pyhien apostolien 85. sääntö sanoo ”Olkoon teille kaikille, kleerikoille ja maalikoille, seuraavat kirjat arvokkaita ja pyhiä” ja sen jälkeen luetellaan Raamatun kirjat sekä joukko siihen kuulumattomia kirjoja kuten Jeesus Siirakin viisauden kirja ja Rooman piispa Klemensin kaksi kirjettä. Protestanttien vaadittua Raamattua kirkon opin perustaksi, tuli muillekin kirkoille tarve määritellä oma Raamattunsa.
Kanonit voit tarkastaa kirjasta Ortodoksisen kirkon kanonit selityksineen, Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, Joensuu 1990, sivu 136-137
Kysymys on LXX kuuluvista deuterokanonisista kirjoista.
Ei ole luterilaista raamattua, on kristittyjen yhteinen raaamattu toisissa laitoksissa ovat VT:ssa nuo deuterokanoniset kirjat ja lannessä ne puuttuvat koska käännöspohjana ovat ns. masoreettiset tekstit ja kreikkalaiset käännökset pohjaavat vanhimpiin kreikankielisiin lähteisiin.
Sisältö on kaikissa raamatuissa sama!
Jos ei ole erikseen luterilaista Raamattua ja sisältö on kaikissa Raamatuissa sama, miksikähän sitten luterilaisten julkaisemasta vuoden 1938 UT:sta puuttuu esim. Johanneksen evankeliumin 5. luvun 4. jae?
Puhumattakaan kaikesta siitä, minkä he ovat sensuroineet VT:sta.
Käytössä on vuoden 1992 suomennos.
VT osalta ortodoksisen kirkon "virallinen" laitos on I Palaia Diathiki, prof. A Rahlfs'in toimittama kreikalainen laitos 1935, ISBN 3 43805120 6.
>>>Käytössä on vuoden 1992 suomennos.
VT osalta ortodoksisen kirkon "virallinen" laitos on I Palaia Diathiki, prof. A Rahlfs'in toimittama
Piispainkokouksen päätöksellä käytetään vuoden 1992 käännöstä.
VT osalta EI ole olemassa koko maailmassa parempaa laitosta.
Tavallisen riviseurakuntalaisen näkökulmasta vuoden 1992 laitois on riittävä.
Tieteelliset laitokset ovat eri juttu ja raamatun tutkimus.
Merja Merras, joka oli ortodoksisen kirkon edustaja Raamatunkäännöskomiteassa, kirjoitti kääntämisestä "Ortodoksinen eksegeesi ja uusi Raamatunkäännös" (julkaistu Ortodoksia 36, Kuopio 1986)
"...varhaisina kristillisinä vuosisatoina käytettiin myös muunkielisiä VT:ja. Syyrian ortodoksinen kirkko luki syyriankielistä peshittaa ja koptit sahidin ja bohairin murteille käännettyä VT:ia. Juutalaiskristittyjen raamattuna taas olivat sekä heprean- että arameankieliset tekstit. Erikielisten tekstien käyttö ei muodostunut kirkolle ongelmaksi, sillä ratkaisevaa ei ollut se, mitä raamattua siteerattiin, vaan se, missä hengessä sitä tulkittiin. Nykyinen tekstikritiikki osoittaa vääjäämättömästi heprealaisen masoreettisen tekstin luotettavimmaksi VT:n tradeeraajaksi, koska LXX-perhe on nykyisin tunnetuissa muodoissaan epäyhtenäinen ja monessa suhteessa ongelmallinen. LXX:sta on olemassa nimittäin paljon toisistaan poikkeavia käsikirjoituksia, jotka on käännetty erilaisista heprealaisista tekstipohjista. On hyvin vaikea rekonstruoida näiden variaatioiden takaa alkuperäistä LXX:aa, jollainen todennäköisesti kuitenkin on ollut olemassa. Jo Kristuksen aikana oli LXX:sta olemassa erilaisia versioita, jotka poikkesivat selvästi heprealaisesta tekstistä. Jakautuminen on yhä edelleen jatkunut ja vasta meidän aikanamme on LXX:n eri käsikirjoituksista saatu revisoitua melko luotettava kokoomateos. Niinpä jo 300-luvun suuri oppinut Hieronymos valitsi latinalaisen käännöksensä pohjaksi heprealaisen tekstin, tosin jatkuvasti LXX:n tulkintoja silmälläpitäen.
Uuden testamentin (UT) osalta ongelma on monitahoisempi. Komitea on useimpien länsimaisten kirkkojen tavoin valinnut tekstipohjaksi tekstikriittisen tutkimustyön tähän mennessä luotettavimpana pitämän UT:n käsikirjoitusten yhdistelmän, joka on yleisesti saatavissa Nestle-Alandin Novum Testamentum Graece -nimisenä kirjana ... Konstantinopolin patriarkan aloitteesta kirkko on kuitenkin jo kauan pitänyt melko myöhäistä bysanttilaista tekstiä kirkon kannalta parhaana tekstimuotona. ... Bysantin teksti, jota lännessä kutsutaan myös textus receptukseksi, on kirkon kannalta paras teksti siksi, että siihen on kiteytynyt osa kirkon traditiota. UT syntyi ja muodostui useiden vuosikymmenien aikana eri lähteitä yhdistellen ja tämä revisointityö jatkui myös sen jälkeen kun UT:n kaanon oli jo kiteytynyt. Ei ole siis olemassa yhtä ainoaa oikeaa vanhaa UT:n muotoa. Sekä vanhimmat tunnetut käsikirjoitukset että Bysantin teksti ovat syntyneet ortodoksisen kirkon sisällä. Näiden käsikirjoitusvariaatioiden olemassaolo todistaa parhaiten ortodoksisen kirkon opetuksen Pyhän Hengen jatkuvasti uutta luovasta läsnäolosta kirkossa. Käsikirjoituksiin myöhemmin kirkon sisällä syntyneet tarkennukset ovat sopusoinnussa muun raamatun tekstin kanssa ja ne ovat osa kirkon traditiota. Kirkon tradition vastaisiksi todetut lisäykset ja tulkinnat on kirkolliskokouksissa julkisesti tuomittu eikä niitä ole saanut julkisesti opettaa. Varhaisimmissa käsikirjoituksissa ei tätä selventävää materiaalia vielä ole ja siksi kirkko asettaa ne toisarvoiseen asemaan Bysantin tekstiin nähden. Kirkko punnitsee tekstin hyödyn aivan toiselta kannalta kuin tiede.
Luterilaisen raamattunäkemyksen pohjalta taas on luonnollista, että vain varhaisimpia käsikirjoituksia voidaan pitää luotettavina.”
Olennaista on rivien välissä oleva ajatus siitä, että kirkko voi muuttaa Pyhiä tekstejä, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Luterilaisille Raamattu on Jumalansanaa, jota ei tule muuttaa.
1852 käännettiin Kreikaksi Raamattu, joka tuomittiin Kreikan ortodoksisessa kirkossa. Onko tämän jälkeen saatu uutta nykykreikaksi käännettyä Raamattua.
... "erkistä" on tavallinen riviseurakuntalainen tullut?
Meidän tietääksemme hän on rovasti.
Kyseinen käännös oli englannista kreikaksi käännetty laitos samoin kuin Venäjällä ennen vallankumousta ilmestynyt laitos.
Kreikassa on julkaistu nyky kreikaksi I Agia Grafi eli Pyhät Kirjoitukset = koko Raamattu 1997, joka on niin Ekumeenisen patriarkan kuin Kreikan kirkon hyväksymä 1997 15.5 No 1492/595.
ISBN 960-7847-02-4
VT:ssa on mukana myös Deuterokanoniset kirjat.
"Olennaista on rivien välissä oleva ajatus siitä, että kirkko voi muuttaa Pyhiä tekstejä, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Luterilaisille Raamattu on Jumalansanaa, jota ei tule muuttaa."
Ei kirkko voi muuttaa pyhiä tekstejä, mutta tutkimus voi tuoda esiin uusia asioita jotka voivat antaa käännöstyöhön uuden näkökulman tai paljastaa suoranaisia virheitä.
Kyllä raamattu on luterilaisessa perinteessä osa kirkollista traditiota jossa Jumala ilmoittaa itsensä. "Jumalansanaa" on hieman harhaan johtava ilmaus.
Ei raamattu ole valmiiksi nidottuna ja käännettynä tipahtanut taivaasta. Se on Jumalan ilmoitusta, jonka välittäjänä ovat olleet profeetat ja apostolit.
Juutalainen perinne vahvisti VT:n tradition vasta ensimmäisen vuosisadan lopulla ja UT:n osalta kristillinen kirkko.
"Kyseinen käännös oli englannista kreikaksi käännetty laitos samoin kuin Venäjällä ennen vallankumousta ilmestynyt laitos."
Tarkoitatko Venäjän kirkon pyhän synodin julkaisemaa venäjänkielistä Raamattua?
On hieman yllättävä väite, että synodissa olisi suoritettu raamatunkäännös englanninkielestä. Löytyyköhän mitään dokumenttia tuon väitteen tueksi?
British Bible Society oli kieltämättä varsin tehokas Raamatun kääntäjä aikanaan :-)
snip____________snip
Meidän tietääksemme hän on rovasti.
snip____________snip
Niinpä... tuhansien nimimerkkien rovasti.
Ihmetellä pitää, miksi.
Synodin käännös oli työ alla ja jäi julkaisematta vallankumouksen tähden.
Tarkoittamani oli Brittiläisen Raamattuseuran juttu
Yksi merkittävä ero on se, kuinka kirkko suhtautuu ehtoollisee. Ei niin huonoa ihmistä olekaan joka ei voisi osallistua luterilaiseen ehtoolliseen. Itse asiassa Luther oli sitä mieltä että ihminen, joka kuvittelee olevansa riittävän hyvä ehtoolliselle on kaikkea muuta.
Ortodoksien ehtoolliselle taas ei kelpaa edes kristitty ihminen, joka ei kuulu heidän lahkoonsa. Tähan lahkoon liittyminen taas edellyttää tiettyjä initiaatioriittejä.
koska ortodoksinen kirkko ei ole lahko, eikä edes lohkaistu mistään, toisin kuin luterilainen.
Ortodoksinen kirkko on osa sitä Rooman keisarin perustamaa kirkkoa, joka kokosi kaikki Rooman valtakunnan alueella elävät kristityt 300-luvulla. Valtion ulkopuolella asuvia kristittyjä ei kutsuttu kokoukseen maantieteellisistä syistä ja koska Rooman keisari halusi kirkossa ylimmän määräysvallan.
evluteista se että he osaavat tehdä PR työtä kunnolla ja ovat todella vanhoillisia.pahempia kuin room.kat.
on sitten eri asia kuin ortodoksinen kirkko.
Se on aika jännä juttu muuten että kun luterilainen pohtii lut. ja ort. kirkon eroja niin niitä ei löydy. Mutta kun ortodoksi pohtii lut. ja ort. kirkon eroja niin kyllä niitä muuten löytyy.
Kun enemmistöön kuuluva pohtii vähemmistöön kuuluvan erilaisuutta, sitä ei löydy. Kun vähemmistöön kuuluva pohtii eroa enemmistöön nähden, jopa löytyy. Vähemmistöidentiteetin kannalta täytyy korostaa eroja tai muuten sulautuu. Ja kyllä: ortodoksit ovat Suomessa vähemmistö ja vain omalla ympäristöllä on väliä tässä suhteessa.
ortodoksinen kirkko edustaa yleistä, katolista kristinuskoa, jolle on tyypillistä kaikkien erikoisoppien puuttuminen. Luterilaisilla on taas omat reformaatioajalta periytyvät iskulauseensa sekä uskonpuhdistuksen aineelliset ja muodolliset periaatteet, vai mitä ne nyt taas olivatkaan.
>>>Ja kyllä: ortodoksit ovat Suomessa vähemmistö ja vain omalla ympäristöllä on väliä tässä suhteessa.
Ortodoksit ovat Suomessa vähemmistö, kyllä. Mutta erojen korostaminen ollakseen sulautumatta valtaporukkaan on kaukaa haettu syy erojen löytymiselle. Enemmänkin tulee mieleen se, että luterilainen kirkko hamuaa joka suuntaan, miellyttääkseen kaikkia. Eikä sitten nähdä niitä eroja koska "hyväksytään" kaikki - "kaikki käy". Ortodoksinen kirkko kun sitten ei haahuile joka villityksen perässä miellyttääkseen kaikkia.
Eroista sen verran, että lut. pappi sanoo ehtoollisaineista: Tämä ON Kristuksen ruumis, tämä ON Kristuksen veri.
Ort. pappi taas rukoilee jotenkin näin, että: MUUTA tämä Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
Ainakin siis yksi ero. Kumpi lähempänä alkuperäistekstiä?