Hei arvoisat plussailijat ja jännäilijät.
Kesästä lähtien noin parin vkon sykleissä tulee kamala vauvakuume, välillä pystyn sen järkeilemään pois mutta sitten näen taas jonkun ihanan unen ja aamulla voin itkaistakin menetettyä univauvaa - hullua eikö totta :)
Kertokaas minulle painokkaasti kaikkia syitä, miksi minun pitäisi haudata vauvakuumeilut vielä muutamaksi vuodeksi, tarvin tätä!
Eli,
-opiskelen luokan-ja aineenopettajaksi nyt toista vuotta, etenen opinnoissani nopeasti koska opiskelen tiukkaa tahtia. Suuniitelem lähteväni muutamaksi kuukaudeksi vaihtoon Britanniaan vuonna 2007, jonkä jälkeen tilanne opinnoissa on - = 0
-Olen mieheni kanssa erittäin onnellinen, seurusteltu keväästä 2002 lähtien, kihloissa ollaan oltu pari vuotta, avoliitossa pidempään (tsosin välissä opiskeluiden takia asumisessa breikki) naimisiin olemme menossa kesällä 2008, jolloin minä olisin 24-vuotias, ja opiskeluita olisi jäljellä vielä vuosi tai kaksi.
-Olen ylipainoinen ja haluaisin olla hoikka ennen häitä ja haluaisin että lapsi voisi syntyä meillä avioliittoon. (en kritisoi muita joillla syntyy avoliittoon, se on vain aina ollut minulla henk.koht. tärkeä asia, vaikken mikään neitsyt olekaan) :)
Niin. Ehkä terapeuttisinta oli vain kirjoittaa tähän ylös elämäntilanteeni ja suunnitelmani.
Lapselle paras aika olisi varmasti vasta sitten kun olen valmistunut opeksi, ja voimme muutta takaisin aikaisempaan kaupunkiimme, mieheni on jo työelämässä.
Eli jos naimisiin 2008, paperit taskuun 2009, niin vauvaa rupeaisimme yrittämään vasta 2010 tai -11, olisin tuolloin siis 26-27- vuotias.. jos vakipaikkaa jäisin odottamaan opettajana, saisi odottaa 10 vuotta, eikä silloinkaan välttämättä onnistuisi.
Sanokaa minulle että lopeta haaveilu ja unohda vauvapuheet.
Kesästä lähtien noin parin vkon sykleissä tulee kamala vauvakuume, välillä pystyn sen järkeilemään pois mutta sitten näen taas jonkun ihanan unen ja aamulla voin itkaistakin menetettyä univauvaa - hullua eikö totta :)
Kertokaas minulle painokkaasti kaikkia syitä, miksi minun pitäisi haudata vauvakuumeilut vielä muutamaksi vuodeksi, tarvin tätä!
Eli,
-opiskelen luokan-ja aineenopettajaksi nyt toista vuotta, etenen opinnoissani nopeasti koska opiskelen tiukkaa tahtia. Suuniitelem lähteväni muutamaksi kuukaudeksi vaihtoon Britanniaan vuonna 2007, jonkä jälkeen tilanne opinnoissa on - = 0
-Olen mieheni kanssa erittäin onnellinen, seurusteltu keväästä 2002 lähtien, kihloissa ollaan oltu pari vuotta, avoliitossa pidempään (tsosin välissä opiskeluiden takia asumisessa breikki) naimisiin olemme menossa kesällä 2008, jolloin minä olisin 24-vuotias, ja opiskeluita olisi jäljellä vielä vuosi tai kaksi.
-Olen ylipainoinen ja haluaisin olla hoikka ennen häitä ja haluaisin että lapsi voisi syntyä meillä avioliittoon. (en kritisoi muita joillla syntyy avoliittoon, se on vain aina ollut minulla henk.koht. tärkeä asia, vaikken mikään neitsyt olekaan) :)
Niin. Ehkä terapeuttisinta oli vain kirjoittaa tähän ylös elämäntilanteeni ja suunnitelmani.
Lapselle paras aika olisi varmasti vasta sitten kun olen valmistunut opeksi, ja voimme muutta takaisin aikaisempaan kaupunkiimme, mieheni on jo työelämässä.
Eli jos naimisiin 2008, paperit taskuun 2009, niin vauvaa rupeaisimme yrittämään vasta 2010 tai -11, olisin tuolloin siis 26-27- vuotias.. jos vakipaikkaa jäisin odottamaan opettajana, saisi odottaa 10 vuotta, eikä silloinkaan välttämättä onnistuisi.
Sanokaa minulle että lopeta haaveilu ja unohda vauvapuheet.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Moi!
Kuulostit ihan minulta :) Itse ehdin valmistua nyt ennen vauvamme syntymää, mutta on minulla silti sinulle sanottavaa eli syitä, miksi tehdä vauva nyt tai silloin kun sitä haluat(te).
1. Et välttämättä tule helposti/ollenkaan raskaaksi -> hoidot ovat vaikeita ja voivat kestää vuosiakin - tuloksetta. Voisit siis joutua odottamaan tuon 10 vuoden lisäksi monta vuotta päällekin.
2. Opintoja voi jatkaa äitiysloman jälkeen normaalisti.
3. Avioliiton satamaan ja äitiyteen voi purjehtia ylipainoisenakin ja silti yhtä onnellisena sekä terveenä - kuten minä ;)
Hyvä kuitenkin, että mietitte näitä asioita tarkkaan. Muistettava on kuitenkin myös se, ettei pelkkä hyvä taloudellinen tilanne (molemmat töissä) takaa onneanne vaan sen onnen voitte löytää, saavuttaa ja pitää vähemmälläkin suunnitelmallisuudella. =)
No hei.Minä vaan sulle ihan alkuun sanoisin että älä hyvä ihminen suunnittelee elämääsi 5-7 vuoden päähän!!Ei tollasista suunnitelmista ole kuin haittaa, sillä ei elämä mene koskaan suunnitelmien mukaisesti!Mä teen/tein aina ihan samaa mutta oon huomannu että se on vain haitaksi!!nauti elämäsi tästä hetkestä, haaveile toki tulevasta ja vauvoistakin ilam surullista tunnetta , mutta älä laskelmoi.Ja lisäksi edellinen vastaaja sanoi minusta hyviä asioita. Usko pois, ei laihuus tee onnea.Mäkin luulin niin.Sitten laihdutin ja nyt huomaan että ei ne omat huonot puolet mihinkään katoa.Olet oma ihmisesi kiloista riippumatta!Mutta jos tekee mieli hoikistua, varmasti löytyy erillaisia ryhmä-toiminta tapaamisia mistä saat tukea!Mutta et ihmisenä muutu :)Sitäpaitsi nuoret morsiamet on AINA kauniita, niin mun äiti sanoo.
Voi hyvin ja RENTOUDU!
Juu, koitetaan rentoutua. :)
Moneet sanoo että ei kannattaisi laskelmoida elämäänsä, mutta täytyy sanoa, että minä olen laskeskellut aikatauluja ym, ja ne ovat aina toteutuneet :)
Kaikki muu on itsestä kiinni, paitsi tuo lapsen saanti.. Kunpa malttaisin vielä odottaa.
Toki elämässä voi tapahtua vaikka mitä - voi vaikka kuolla- mutta silti suuntaa antava elämänsuunnittelu on minusta mukavaa. Kunhan vain malttaisi odottaa :) Nautin toki nykyisestäki elämänvaiheesta, mitä nyt opiskelukiireiltäni ehdin. Nautin myös haaveiluista ja suunnittelusta, mutta joskus tämä vauvakuume ottaa liian suuren roolin, juuri esim. nuo vauvaunet, sitä voi olla monta tuntia ihan maissa päivälläkin kun ne unen tuntemukset lapsen kanssa oli niin vahvoja. Voin vain kuvitella mitä se on kun lapsi on oikea!
itselleni tuli tuollainen "vauvakuume". näin unia ja muutenkin kiinnitin huomiota odottaviin äiteihin ja vauvoihin. hupsista...huomasinkin olevani raskaana :) oletko varma ettet ole raskaana juuri nyt?
itseäni alkoi epäilyttämään taas, kun keskellä yötä tajusin, että olin katselemassa vaunumerkkejä :) ja minulle on tullut taas "kuumeilua"
ole raskaana.. Ovulaation aika on nyt.
Oikein pysähdyin kun luin tekstisi "hui!"..
"aika ihanaa olisi, pelottavaa mutta ihanaa"
:)
Tänään kun huomasin että on ovis, mielessäni kysyin mieheltäni että jätetäänkö ehkäisy pois. Hymyilin itsekseni ja ajattelin että ehkä on parempi odottaa vielä muutama vuosi.. mutta jos yllätysvauva ilmoittaa tulostaan niin tervetuloa! :)
Ajattelin että keskityn enemmän vielä muihin hommiin. Suunnittelen vaihto-opiskelua ulkomailla ja
haluan muutenkin matkustella.
Ehkä nyytti saa vielä odottaa..
Tuntuu vaan että nämä vauvakuumeet tulevat aina vaan vahvempina ja vahvempina :)