Minkälainen rikos/rikkomus on antaa väärät henkilötiedot hotelliin sisäänkirjoittautuessa.
Onko siitä määrätty jonkinlaisia rangaistuksia?
Voiko ilmiannon tehdä kolmas osapuoli?
Onko siitä määrätty jonkinlaisia rangaistuksia?
Voiko ilmiannon tehdä kolmas osapuoli?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rikoslaki 16 luku
5 § (24.7.1998/563) Väärän henkilötiedon antaminen
Joka erehdyttääkseen viranomaista ilmoittaa nimensä väärin tai antaa muutoin henkilöllisyydestään väärän tai harhaanjohtavan tiedon taikka sanotussa tarkoituksessa käyttää toisen henkilötodistusta, passia, ajokorttia tai muuta sen kaltaista todistusta, on tuomittava väärän henkilötiedon antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Majoitusliikkeen rekisterit ovat olemassa viranomaisia eikä majoitusliikettä varten, joten väärän tiedon antaminen sinne on sama kuin väärän tiedon antaminen viranomaiselle.
Taas näitä kotitekoisia juristeja.
Kirjautumalla hotelliin väärällä nimellä ei todellakaan erehdytetä viranomaista. Rikoslakia ei voida tulkita syytetyn vahingoksi laajentavalla tavalla.
Jos mitään ei tiedä niin voisi olla vastaamatta kysymykseen.
Suosittelen nimimerkkiä tutustumaan vaikkapa korkeimman oikeuden päätökseen KKO 1995:31, jossa nimenomaan on otettu se kanta, että kyseinen toimi täyttää viranomaisen erehdyttämisen tunnusmerkistön.
Ratkaisua voidaan tietysti arvostellakin, mutta silloin perustelut voisivat mieluummin olla jotakin muuta tasoa kuin nimimerkin vastaus.
Lyhyesti: kysyjän tarkoittamassa tilanteessa, eli väärien henkilötietojen täyttämisellä majoituskorttiin syyllistyy ainakin viranomaisen erehdyttämiseen. Myös petokseen asiassa saatetaan syyllistyä, tosin ei vielä pelkästään sillä, että väärät henkilötiedot on majoituskorttiin kirjoittanut. Sen sijaan väärennykseen asiassa ei ko. henkilö syyllistyne, koska tunnusmerkistö edellyttää hieman toisenlaista menettelyä (vrt. KKO 1995:45).
Rikos ehkä edellyttäen, että matkustajakortti on toimitettu poliisilla ja, että sisäänkirjautuja tiesi, että tämä kortti sinne toimitetaan (tahallisuus).
Poliisikäytännössä nämä kyllä hyvin usein kirjataan ei rikosta nimikkeellä. Ottaen huomioon vielä prejudikaattien nojaaminen vanhaan lakiin kun RL 16 luku täysremontoitiin vuonna 1998 niin ei vastanne nykykäytäntöä.
Lyhyesti: Kysyjän tapauksessa ei pääsääntöisesti syyllistytä rikokseen.
Pääsääntöisesti ei ole rikollista, jos toimenpiteellä ei tavoitella taloudellista hyötyä.
Mikäli laskut jätetään maksamatta tai siihen pyritään niin asia voi muuttua petokseksi tai sen yritykseksi.