Kävipä nyt sekin selville viikonlopun tanssireissulla, että perinteinen humppa on auttamattoman vanhanaikaista eikä sitä kukaan enää tanssi. Näin kuulin lavalla sanottavan, kun hain erästä miestä humpalle. Mitäköhän minun nyt kannattaisi opetella (kävelyhumppaa, buggaa, ...?) jotten joutuisi vallan seinäkukkasena notkumaan, kun en nyt osaa muuta kuin "rytkyhumppaa!. :)
Humpan vanhanaikaisuudesta
TaNssaaja
395270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
... puhaltaa läpi Suomen. Sitten kun buggiin on kyllästytty, tulee sambahumppa tai pistohumppa taas muotiin.
Miksi perinteinen humppa olisi vanhanaikaista? Valssi on jo parisataa vuotta vanha tanssi ja joka lavalla sitä tanssitaan eikä kukaan sano, että se olisi vanhanaikaista. Kyllä humppaa voi mennä kävellen, kymppihumppana, oonesteppinä tai bugina. "Rytkyhumppaan" voi soveltaa kädenalikuvioita, mutta parasta se on perinteiseen tapaan tanssittuna.
Ei kait se vanhanaikaista ole, mutta humppa tanssitaan nykyisellä "vanhalla" tyylillään niin onnettomasti kroppa jäykkänä kuin heinäseiväs, että vähemmästäkin ihminen kyllästyy.
Kyllä tanssimisessa pitää eloakin olla...
Eikö sitä voisi ajatella humppaavansa vähän letkeämmin. Kun tanssimista aloittelin, muistan tuskastelleeni kun en millään meinannut ehtiä reipastahtisessa humpassa ottamaan kaikkia askelia. Näin jälkikäteen mietittynä tämä taisi johtua juurikin "heinäseipäilystä".
Ilman sen suurempaa miettimistä "vanhaan" humppaan saa kummasti eloa vähän lunkimmalla tanssiasenteella.
Minusta ei ole mukavaa kun niin monet on ruvenneet menemään humpat buggina. Onhan se siltä kannalta ymmärrettävää kun bugattavaa musaa tulee vain aika vähän mutta se on niin samanlaista katsella kuin kävelyhumppa että tuntuu siltä kuin se olisi humpan raiskaamista.
Mennään humpat humppana, kävelyhumppana tai sambahumppana ja säilytetään humppaperinne. Ei sellaista missään muualla maailmassa ole kuin suomessa. Buggit menee ja tulee mutta humppa on ja pysyy!
mitä on sambahumppa, osaako joku kertoa vaikka sadalla sanalla.....
juuri sitä vanhanaikaista "rytkyttely"-humppaa eli vaihtoaskel-humppaa. (rakkaalla lapsella monta nimeä)
Sambahumppa-nimitys johtuu siitä että perusperushumppa eli vaihtoaskel-humpassa on sama askel kuin sambassa. Sambaa voi siis tanssia humppana ja humppaa sambana!
Valssikin tanssitaan samalla askeleella mutta rytmi vain on paljon verkkaisempi.
sambahumppa on aivan tavallista perinteistä humppaa????niinkö, ni sitä osaan ja sambaakin, ainakin nuo samba-askeleet:-))
Selvisipä tuokin, että osaan niinkin hienoa tanssia kuin sambahumppaa, jos se on kerran sitä perinteistä. Tanssin sitä kyllä mielestäni ihan letkeästi en kuten heinäseiväs :)
Kyllä se ihan perinteinen humppa mennään ihan samalla perusaskeleella kuin sambakin lavatanssiversiona. Eri asia on sitten että tietysti sambassa on mahdollista käyttää myös monia muitakin kuvioita aivan kuten humpassakin mutta kyllä jos menee sambat humppana ja humpat sambana niin ihan "oikeaoppisesti" silloin tanssii! Tanssinhan ei TARVITSE sisältää mitään erikoisia temppuja mutta ne voivat rikastuttaa ja monipuolistuttaa toki monin tavoin...
Samba on hieman pehmeärytmisempää humppaan verrattuna ja jos haluaa fiilistellä sambaa niin voi joustaa syvempään jolloin liike tulee enemmän "sambamaiseksi". Myös lantiota voi käyttää enemmän niin saa sambaan hienoa tunnetta mukaan...
Ei muuta kun hyvät sambahumpat vaan teillepäin!
Mielestäni "sambahumppa" ei ole perinteinen humppa vaikka sitä nykyisin siksi nimitetäänkin. Sambahumppa syrjäytti 50-luvun lopulla useitakin vanhoja perinteisiä tapoja tanssia humppaa.
Erilaiset kävelyhumppaversiot ja "two-step" versiot hävisivät lähes kokonaan nuorison suosimilta tanssilavoilta. Aikuisten suosimilla lavoilla vanhat perinteiset "kävely ja two-step" versiot säilyivät huomattavasti pitempään eikä kaikilta lavoilta edes kokonaan taantuneet.
Eläkeläisten tansseissa näkee vieläkin perinteisten vanhojen humppien taitajia.
Humppahan on luonnollisestikin varsinkin kulttuurisidonnainen sekä tanssittuna että soitettunakin, mistä tulikin mieleeni, että eräästä 70-luvun niinsanotusta hittibiisistä tekemäisilläni olevassa sovituksessa olen sekä introssa että aaosassa käytellyt jamaikanhumpahtavaa sekä basso- että rumpukuviota, joita kuvioita kitara säestää ja solistin virkaa toimittaa leskistyylinen urku, kun mulla ittelläni oli laulussa niin huonot arvosanat ja joista mainituista kuvioista bassokuvio merkkaa kaikista kerrotuista basistivitseistä huolimatta enänpi. Tässä osassa kuvio toimii erinomaisesti, mutta sitten siihen beeosaan täytyy tehdä rytminmuunnos komppia (näennäisesti eli tunnelmallisesti) tiukentaen. Ceeosasta en vielä ole täysin varma, mutta siinä olen käyttänyt samaa kuviota kuin beeosassa.
Vaikka mä olen kuunnellut tekelettäni lukuisia kertoja, olen vakuuttunut siitä, että aaosa on siinä, mutta bee- ja ceeosa alkavat pikkuhiljaa konpin osalta tälläisinään kyllästyttää eli eivät sytytä, kun niissä mulla basso hakkaa jokaisella neljäsosalla ja komppikitara vetää svinginä omaa komppiaan, mistä syntyykin rutkasti kaivattua vauhdin tunnetta, mutta jotain siitä nyt puuttuu tai on liikaa. Jos jollain sattuisi olemaan tiedossansa enänpi intresantti bassokuvio tämmöisen bam bam bam bam tilalle siten, että se kuvio sattuu kuin pieksu paskaan tämmöisen bamm ba bamm ba jamaikanhumppajollotuksen jatkeeksi eli välikkeeksi, kun kaikki säkeistöt otetaan huomioon, niin laittakoon kertoen, niin mä lupaan kertoa lisää vitsejä. Tää ei tietenkään mikään vitsi ole ja eikä ne muutkaan, vaikka ne siltä näyttää: ne nyt vaan voi lukija halutessansa vitseiksi ihan vapaasti tulkita.
Se, mitä mä tässä ajan takaa on sama ilmiö kuin parhaissa tangoissa, joissa välisoittona käytetään rumbahtavaa ja chatsahtava tahi vastahtavaa konppausta keskellä täysikuutamosillan värittämää yötypötyyntä merta: Mä olen kokeillut mm useita McCartneyn käyttämiä bassokuvioita, mutta yksikään niistäkään ei vaan iske varsinaista kipunaa toivotulla tavalla. Paitti siinä aaosassa iskee ja sen kuulee heti, kun sen kuulee.
Leikkimielellähän tuon lienet kirjoittanut.
Tuli kuitenkin eilen esiin Taivaanrannanmaalareiden soittaessa pari vikkelän oloista kantrihumppaa, miten erilaisen vauhdin ja tunnun niihin saa riippuen siitä, tanssiiko humppana vai buggina.
Kyllä lima irtoaa keuhkoputkista, kun buggaa ne molemmat täysillä menemään ja baunssaa vielä voimakkaasti. Fraseeraus tietenkin biisin mukaan vielä erityisen terävänä ja käsissä voimakas vaste.
Leikkimielellä taikka ainakaan en nyt niin rypyissä otsin, kun tää on mun pikku pahe eli tavallaan tai käytännöllisestikin katsoen ihan vaan harrastus: tuollahan joku kysyi hyviä jiwe(?)biisejä ja mä ehdotin, että näitähän voisi tehdä ihan itsekin, niin saisi parhaita mahdollisia omiin tarkoituksiinsa, mutta se idea ei silloin ottanut oikein tuulta. Mutta kyllä mä näitä teen, kun tämä on yksi hyödyllisimistä keksimistäni tietokoneenkäyttötarkoituksista tähän mennessä.
Noihan on naurettavan helppoja tehdä solistit ja semmoiset, mutta lyöppä siihen taustalle kunnon rytmityhmä elikäs konpo, niin siinä vaiheessa se erottuu biiseistä se, joka jää kuulijan mieleen soimaan, vaikka se laulu sinänsä olisi kuinka typerä tahansa: harvoin hyvätkään sanoitukset sinällänsä kantavat eli tehoavat paitti tietenkin runoillassa lausuttuina, jolloin mitään konpoja ei tarvitakaan.
Humppa ei ole mitenkään vanhanaikanen, se että humppaa osaa mennä oikein vaatii hyvää tanssitaitoa. Humppaa ei tule mennä minään buggina, joka on tyylimoka humpassa vailla vertaa. Joku, joka todella OSAA humppaa, ei mene sitä minään rytkyhumppana. Jos ei oikein osaa...
Käsiotteisesta kuvio/kävelyhumpasta siis siitä buggmaisesta tuli tyylirikkoinen vasta sen jälkeen kun buggin harrastajat päättivät näin. Käsiotteista kuvio/kädenalihumppaa oli opetettu ja tanssittu jo vuosia, ennen kuin suomessa tiedettiin buggista yhtään mitään. Periaatteessa eri tansseista on kuitenkin kysymys. Humpassa ja buggissa on erilainen baunssi ja vientikin ainakin muutamiin kuvioihin. Käsiotteista humppaa on joidenkin ohjaajien toimesta opetettu jo ainakin 80-luvun alusta saakka. Tällä perusteella voitaisiin jopa todeta että bugg on tyylirikkoista käsiotteista humppaa.
mikä/mitä on baunssi?????
Tulee englannin kielen sanasta bounce, ponnahtaa, hypähtää.
Useissakin tanssilajeissa käytetään baunssia. Varsinkin rock'n'swing -tanssessa se on tyypillistä.
Eri tansseissa ja jopa niiden eri versioissa on erilainen baunssi.
Kuitenkin lähinnä tähän humpakeskusteluun liityen sopii kai kuvaus buggin nykyisin yleisimmin tanssitun version baunssista:
Joustetaan joka askeleella sekä polvista että nilkoista ikäänkuin asteltaisiin tennispalon päällä. Baunssi kuitenkin on hiukan erilainen askelen eri kohdissa. Alaspäin painetaan kantapäätä sitkeästi, mutta ylös tullaan reippaammin.
Tavoitteena on jäntevän joustava askellus, jolla pystyy etenemään ja tekemään kuvioita (oikeastaan liikkeitä - movements) nopeaankin musiikkiin.
Edistyneemmät (varsinkin kilpa-) buggaajat käyttävät ns. tupalabaunssia silloin, kun musiikki sitä edellyttää. Myös boogie woogien triple step tulee välillä joihinkin kohtiin mukaan (ainakin miehille mm. silloin, kun tarvitaan aloittavan jalan vaihto jossakin osassa liikettä).
Lyhyesti sanottuna se on "napakka jousto". Useimmiten sillä tarkoitetaan iskukohtaista ja/tai askelkohtaista joustoa. Esimerkiksi aaltoileva jousto ei ole baunssia. Foksin ja fuskun isku/askel-kohtainen jousto on baunssia. Harvemmin kuitenkaan suljetun otteen tanssien joustoista käytetään baunssi nimitystä vaikka se täyttäisikin baunssijouston kriteerit. Fuskuun on monenlaisia baunsseja ja jokaisella on enemmän tai vähemmän vaikutusta tanssin "ulkonäköön". Humppikselta näyttää olevan sopivasti täydentävä kirjoitus.
Kun se tulee parketilla pokkaan, niin neitsykäisen sydän pysähtyy,
äijjät äimistyy ja kateellisina katsomaan kääntyy.
Äsh ja ah kuinka rytmikkäästi se liikkuu:
sitä ei riitä kertomaan sanat, sillä se painovoimaa liikkeillään uhmaa.
Neitsykäisten mieleen tulee tehdä kaikkea tuhmaa:
kysyvät he, saavatko pidellä kiinni hetken aikaa?
Kiitos! Ohhoh, Kumi-Keijossa on taikaa!
Kun Kumi-Keijoa on tanssittanut kerran, - Kumi-Keijo (boing boing)
eivät tavalliset viejät tunnu miltään. - Kumi-Keijo (boing boing)
Se häilyy kuin superpallo ja ponppii, - Kumi-Keijo (boing boing)
kun orkka viskoo kiihkeetä konppii - Kumi-Keijo (boing boing)
Neitsykäisen ei tarvi enään Kumi-Keijoa opettaa,
kun se itsekin itsensä kurssille pistää:
rahalla kuviot saa ja loikkimallahan ilmankin pääsee:
-Jaaha ja suuriko tähän laitetaan? Laitetanko ihan XL?
-Joo laitetaan vaan! Voitko tiivistää myös parketin?
-Nojoo sehän menee sillä extra-hinnalla sekin.
-Aah! Sitten haluaisin vielä kännit hyppelystä! (kertoo naislukijamme *****stä)
Kumi-Keijo pitäisi olla likalla jokaisella,
kun se ihanasti piristeenä toimii joka lavalla.
Ilman Kumi-Keijoa vallitsee tanssianargia.
Kukapa kaipaa tuhansia eri viejätyyppejä?
Ei muuta kuin kaikki äijät samaan muottiin:
yhtykää tekin tähän plastiseen nuottiin.
Ei ole enään lavoillamme äijien humppia
kun sullotaan niihin hirvittävästi kuviota.
-Ei jaksa, äijä. Lähes kattoo - naistenhakuvalot palaa.
-Boing!
-Oliko pakko?
-Boing!
-Hiljaa!
-Boing!
-Aivan hiljaa nyt!
-Boing!
-Kaikki on tanssimassa!
-Boing!
-Vi**u! Nyt hiljaa!
-Bo...*###*
mutta valittettavankin useat tanssinjärjestäjistä (humppa on luonnollisestikin vain pieni, mutta jo toki sinänsäkin varsin merkittävä osa po kulttuuria) ovat nykytietoyhteiskunnallisilla barometreillä mittailtuna auttamattomankin vanhanaikaisia: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että varsinkin ns vanhaintanssivaa ikäpolvistoamme nuoremmalla ikäpolvistolla ovat taskut suorastansa täysin täynnänsä huippumodernia tietotekniikkaa, jolla he pysyttelevät täysipäiväisessä laajakaistayhteydessä niinsanottuun verkkoon ja yhä useammin he jopa suoranaisesti siihen verkkoa ylläpitävään tietotekniikkaansa trendikkäästi pukeutuvat, mistä syntynyttä multimedtitatiivista markkinarakoa yksikään tunnetuista vanhaintanssienjärjestelijöistä ei ole älynnyt ottaa järjestelyissänsä huomioon myynninedistämismielessä: edelleenkinhän on erittäinkin pitkälti niin, että po nuoremman ja vielä toistaiseksi vanhaintansseja täysin ylenkatsovan sukupolven suurin syy niinsanotuissa verkoissa ynpärivuorokautisille notkumisillensa on niissä verkoissa yötäpäivää järjesteltävät äänestykset, joista possaolo merkitsee samaa kuin ns vanhaintanssivan kansanosan ns kaffepöytäkeskusteluissa läsnäolemattomuus, joissa niissäkin kaikki halukkaat voivat osallistua äänestykseen, jossa ratkaistaan esimerkkimme omaisesti äänestyksen järjestelijää koko aamupäivän poltellut kysymys siittä, kuka on iltapäivällä mun bestiksistä mun kaikkein paras iltapäiväbestis taikka kenellä on magein takku tukassansa ja kuka on juuri sopivasti lihavin taikka laihin. Parasta, mitä näihin loputtomiin äänestelyihin osallistuvat voivat kuvitella, on se, että he ovat voineet jo voittaa ja vielä parenpaa on se, että kaikkien äänestyksiin osallistuneitten nikit näytetään vilaukselta jossain ja voittajat tietysti kanssa.
Mikäli joku tahi jotkut vanhaintansseja järjestelevistä tahoistamme älyäisi pultata suurimmat markkinoilta löytyvät tietokoneistojen näyttötaulut elikäs ns skriinit vaikka siihen orkesteriaition reunaan siten, että bändi ainakin kuuluisi niitten skriinien takaa ja siten, että nämä skriinit olisivat niin täysin reaaliaikaisesti yhteydessä em verkkoihin kuin teknillisesti on mahdollista, jolloin niissä skriineissä voitaisiin järjestellä äänestyksiä mistä tahansa aiheista matkailupuhelinten välityksillä sopivan suolaiseen hinnastoon vedoten pär äänestyskerta siten, ettei äänestyskertoja mitenkään rajoiteltaisi, olisi varmaa, että vielä nykyään sankoin joukoin vanhaintanssimattomat sukupolvet saapuisivat vanhaintansseihin ja vahaintanssien talousongelmat olisivat silkkaa taloushistoriaa. Mielestäni tämä tulee olemaan väistämätön kehittelysuunta vanhaintanssikulttuurien pelastelumielessä, sillä multimeditatiiviseen miinakenttään ynnä huipputeknilliseen tykkituleen ei auta jäädä vanhaintanssien järjestelijänkään oikosenansa makailemaan siinä toivossa, että kyllä "ne" kohta lakkaavat täydeltä laidaltansa tulittamasta, vaan on muutettava taktiikoita ja käännettävä hyökkääjän massiivinen mulitmeditatiivinen tulivoima omaksi eduksi ja käytävä päättäväiseen vastahyökkäilyyn vainolaisen omilla aseilla. Muutoin vanhaintanssikulttuurilla on edessänsä sama ahdinko, joka nykyänsä koettelee ennen niin mahtavaa kaikkivoipaa uskomuskulttuuriamme.
Tietenkin on täysin kohtuutonta väittää, että koko vanhaintanssiva kansanosamme olisi em multimeditatiivisista ratkaisuista osattomaksi jäänyt, sillä on myönnettävä, että todellakin on ollut eräitä pilottihankkeita havaittavissa, mutta niissä järjsetelyissä on menty sikäli metsikköön, että vahanintassimatonta sukupolvea ei varsinaisesti kiinnosta muu kuin se, että että he saavat olla voittajan puolella eli jonkun bestis ja nimensä skriiniin ja tietenkin pääasia: että he ovat voineet äänestykseen osallistumalla voittaa. Täysin väärä lähestymistapa multimeditatiivisessa markkinointimielessä on järjestää äänestys siten, kuten vielä toistaiseksi po pilottihjankkeissa on tehty, että sen äänestyksen voittaja palkitaan: nuoremmat sukupolvet eivät yksinkertaisesti ajattele laillamme näin. Tämä on pakko vanhaintansseja järjestelevien tahojen ottaa oman tulevaisuutensa nimissä huomioon, koska muissa tapauksissa vanhaintanssimaton kansanosamme ei tule lavoille äänestelemään.
Kuvasit yllä buggin baunssin. Mikä on sitten kuvio/kävelyhumpan askelluksen baunssi eli miten se eroaa buggin baunssista? Onko se vähemmän joustavaa, pelkkää kävelyä?
Mieluummin humppaa joustetaan kuin baunssataan. Toisin sanoen jousto on jossain määrin aaltoilevaa vähän samaan tapaan kuin hitaassa valssissa, mutta kuitenkin vaatimattomampaa ja tekniikka on aivan erilainen. Samaistaa niitä ei missään tapauksessa saa.
Nämä nykyiset invalidikävelijät lähinnä huvittaa. Oikea humppa vaatii taitoa ja kuntoa. En ymmärrä miksi vaivautua parketille laahustamaan, sitä voi tehdä muuallakin. Jos jotain tehdään, niin tehdään kunnolla tai sitten ei ollenkaan, rääpimistä ei ole kiva katsella.
jos rääpii kunnolla..:-))
Mikään ei harmita niin kuin se kun tulee hyvää humppaa ja hakemaan sattuu juuri se mies joka ei osaa tavallista eikä kävelyhumppaa. Itse mieluummin menen tavallista, vaikka kävelyhumppakin voi olla todella mukavaa.
Tavallisessa humpassa tarvitaan todellakin kuntoa. Pohkeet joutuvat koville. Siinä on tytöllä tekemistä jos mies vie liian pitkällä askeleella humppaa.
Humppatyylejäkin on useampia, joten eri tyylejä käyttämällä saa tanssiinsa vaihtelua. Tämän vuoksi kysyisinkin teiltä, miten menee nilkkuhumpan vaikkapa oikea käännös; onko siinä samat askeleet kuin perusaskeleessakin eli 12a3?
Humpan eri versioiden opetuksesta on mielestäni pulaa. Monien kiertävien tanssinohjaajien kurssit sisältävät nykyään lähes yksinomaan fuskua, buggia, boogia ja joitakin lattareita.
Miksi humpan eri versioita ei opeteta enemmän?
Kokeiles vaikkapa kuisallaskin seuraavia askelluksia:
Yksi, ka, ko, neljä, yksi, ka, ko, neljä, yksi,...
Yksi, kaksi, ko, ne, viisi, yksi, kaksi, ko, ne, viisi, yksi,...
Yksi, kaksi, kolme, ne, vi, kuusi, yksi,...
Sovelluksia saa yhdistelemällä lisää.
Sarjan voi aloittaa yhdestä kolmeen kävelyaskeleella ja perään yksi tai kaksi triplaa.
Vanhojen perinteisten humppien kursseja on kyllä yritetty järjestää, mutta ne on jouduttu osannottajien vähyyden takia pääsääntöisesti perumaan.
"Yksi, ka, ko, neljä, yksi, ka, ko, neljä, yksi,...
Yksi, kaksi, ko, ne, viisi, yksi, kaksi, ko, ne, viisi, yksi,...
Yksi, kaksi, kolme, ne, vi, kuusi, yksi,..."
Eli??? ???
Vanhoja humppien askelluksiahan noi ovat. Silloin kun ASKELIA lasketaan numeroin niin hidas kirjoitetaan kokonaan ja nopeat lyhennettyinä. ka= nopea askel kaksi , ko=nopea askel kolme. Koko sanana kirjoitetut askeleen numerot ovat hitaita.
Laskutapa on muutamilla ohjaajilla käytössä kun vanhaa humppaa opetetaan.
Käytän usein hitaista muotoa yyyy,kaaa,kooo,neee,viii ja nopeista y,ka,ko,ne,vi... nämä tavat toimivat hyvin vanhaan humppaan.
Olet ensimmäinen joka ihmettelee mistä on kysymys.
"Silloin kun ASKELIA lasketaan numeroin niin hidas kirjoitetaan kokonaan ja nopeat lyhennettyinä."
Tämä selvensi jo aika paljon pidemmälle merkitsemislogiikkaasi.
Itse päättelin pikaisesti, että ehkä merkintäsi tulisi lukea näin (en testannut käytännössä): Kokonainen sana tarkoittaa kahta nopeaa askelta (yleiseen "sambahumpan" laskentatyyliin suhteutettuna siis: 'yksi' = 'yk-si' = 'y-ja') ja yksitavuinen sana yhtä "hidasta", eli iskun mittaista, askelta. (Tällöin askelten numerot vastaisivat loogisesti musiikin iskujen "numerointia".)
"Olet ensimmäinen joka ihmettelee mistä on kysymys."
(En kenties ensimmäinen joka ei ymmärtänyt, mutta ensimmäinen, joka viitsii tai kehtaa kysyä/varmistaa...?)
Ääneen sanottuna laskutavat tietenkin aukeavat helpommin, koska kuulija kuulee puheen rytmityksen, mutta koska kirjoitus on varsin vajavainen tapa ilmaista tanssia, näkö- ja kuulohavainnon puuttuessa, lukijalle on annettava 'avain' merkkien tulkitsemiseen.
Antamasi avain "hidas kirjoitetaan kokonaan ja nopeat lyhennettyinä" oli jo ihan hyvä alku.
Nyt enää tarvitsee avata, mikä on sinulle hidas ja mikä nopea askel humpassa... :)
Sitä selvittäisi aika yksiselitteisesti esimerkki, kuinka tällä samalla logiikalla merkitsisit esim. yleisesti tunnetut kävelyhumpan ja nk. "sambahumpan" (eli "tavallisen humpan").
En yleensä opeta vanhaan humppaan rakennetta yks,a , kaksi, vaikka se myös vanhaan humppaan kuuluu. Tarkoituksella ottaa etäisyyttä "sambahumppaan". Vaikka askelluksilla yksi, kaksi, ko,ne, viisi ja yksi, kaksi, kol,a, neljä ei kovin suurta eroa kirjoitettuna olekaan, niin tanssillisesti ne eroavat kuitenkin huomattavasti. Nopeus tietysti vaikuttaa. Ylinopeissa rakenne yk-si, kaksi ja yks,a, kaksi kulkevat kuitenkin lähes samaan tapaan eräänlaisina trioleina (huomannet pienen epäloogisuuden esitystavassa). Tämä ei ole suora vastaus kysymykseesi, mutta löydät sen rivien välistä.
Jos ajattelee humpan askellusta niin aivan selviä two-steppejä siinä on kirjattuna askeliksi.
Olisit esittänyt näin, niin olisi Päivikin ymmärtänyt. Askeleet lasketaan kaavan mukaan jossa isku on puolipisteiden väli. Humppahan oli kysymys! Eri asia sit joku toinen tanssitmusiikit.
Yksi; ka,ko; neljä; yksi; ka,ko; neljä; yksi;...
Yksi; kaksi; ko,ne; viisi; yksi; kaksi; ko,ne; viisi; yksi;...
Yksi; kaksi; kolme; ne,vi; kuusi; yksi;...
Jokaiseen suuntaan kuinka yritän vääntää niin muuta tulkintaapaa ei esitykseesi saa sopimaan, joten aika yksiselitteinen sinunkin kirkirjoitustapasi ja laskutapasi on.
"Jokaiseen suuntaan kuinka yritän vääntää niin muuta tulkintaapaa ei esitykseesi saa sopimaan, joten aika yksiselitteinen sinunkin kirkirjoitustapasi ja laskutapasi on."
Jos jollakin on vääntämiseen aikaa, niin olkaa hyvä vaan. Jos kirjoittaja haluaa sanomansa perille lukijoille, intresseissään luulisi olevan pyrkimys esimerkkeihin, jotka on helposti ymmärrettäviä.
Lues vähää tarkemmin. Oikea tulkinta oli aivan yksiselitteinen ja helposti ymärrettävä. Ja sanoma tuli perille kertalukemisella. Humpasta ko oli esimerkki ja sillä perusteella kun sen luki. Ei siinä ollu ees tulkinnanvaraa. Humppaan esitystä käytetään aika yleisesti ja tanssin harrastajille se on aika selvä. Kävisihän noi toisiinkin tansseihin mutta niihin tulee tulkintavaikeuksia.
No ehkä olen sitten vain tavallista tyhmempi.
Nyt käsitit vääntämisen väärin. Dirannelin tekstin mukaan: "Jokaiseen suuntaan kuinka yritän vääntää niin muuta tulkintaapaa ei esitykseesi saa sopimaan, joten aika yksiselitteinen sinunkin kirkirjoitustapasi ja laskutapasi on."
Vasta sitten kun Diranneli yritti saada jotain muuta tulkintatapaa, vääntäminen tuli kysymykseen. Ja vääntämisestä huolimatta hän ei saanut muuta tulkintaa. Ja kun vanhan ajan humpasta on kysymys niin ei tulkinnan varaa todella ole. Jos et "vanhaa humppaa" tunne niin silloin saattaa tulkinta tuottaa vaikeuksia. Vanhan humpan tanssijoille tuttua.