Olipa kerran naapurusto, joka sijaitsi SimCity 3000:n ulkopuolella esikaupunkialueella. Naapurustoa oli alettu rakentaa vuoden 2000 loppupuolella ja markkinoinnissa sitä rakentanut arkkitehti- ja rakennusliike Yhdistyneet Simulit oli alkanut kutsua sitä La Vida Locaksi.
La Vida Loca suunniteltiin alusta alkaen rikkaiden ja kuuluisien naapurustoksi. Onnistunut markkinointi sai sekä asunto- että yhteisötontit menemään hyvin kaupaksi. Kun rakennustoiminta saatiin päätökseen, tonteille alkoi muuttaa useita julkisuuden keulakuvia ja arvohenkilöitä.
Yksi näistä alueelle muuttaneista oli Vanessa Williams. Vanessa oli hämmästyttävän paljon Sinkkuelämää-tähti Charlotte Yorkin näköinen.
Tarina keskittyy pitkälti Vanessan elämään, mutta tutustuttaa myös muihin naapuruston henkilöihin.
NELJÄS LUKU, jossa tavataan vaaliehdokas Ricardo Alvarez.
- Aa, Ricardo! Et olisi voinut sattua parempaan aikaan paikalle! Richard huudahdti, ojensi kätensä ja kätteli miestä rivakasti. - Saanko esitellä uuden kampanjapäällikkömme sinulle, tässä on neiti Vanessa Williams, Vanessa tässä on kampanjaehdokkaamme Ricardo Alvarez.
- Kerrassaan ihastuttavaa tavata teidät neiti Williams. Ricardo tarttui Vanessan oikeaa käteen ja suuteli sitä. Ricardon ääni oli pehmeä ja siinä oli espanjalainen korostus. Vanessa hämmentyi hetkeksi; mies vaikutti todelliselta vanhanaikaiselta lipevältä herrasmieheltä.
- Voit toki kutsua minua Vanessaksi. Tuskinpa tässä on tarpeen kummemmin teititellä. Vanessa hymyili miehelle ystävällisesti.
- Sinä olet siis uusi kampanjapäällikkömme? Tai pitäisikö sanoa kampanjapäällikköni? Ricardo iski Vanessalle silmää. - Minähän olen Aluepolitiikan vaaliehdokas tänä vuonna. Sinut todella palkattiin viime hetkellä toimeen. Ricardo vilkaisi Richardia. - Oletan, että mainio Richard tässä on kertonut millaisia ongelmia meillä on ollut tämän paikan täyttämisen suhteen?
Richard nyökkäsi. - Tottahan toki. Olettaisin, että kunhan Vanessa pääsee työssään alkuun ja tutustuu loppuun henkilökuntaamme, niin tulemme kaikki erinomaisesti toimeen ja saamme tuloksia aikaan.
- Minun täytyy kyllä sanoa, että näytät hirvittävän nuorelta. Ricardo mittaili Vanessaa katseellaan. - Saanko kysyä mitä olet tehnyt ennen tätä?
Vanessa näytti hieman vaivaantuneelta, vaikka olikin odottanut tätä kysymystä. - Olen ehtinyt tehdä kaikennäköistä, enkä ole yhtään niin nuori, kuin miltä saatan vaikuttaa. Hän naurahti kevyesti. - Vaikkakin kiitos kohteliaisuudesta. Edellisessä työssäni toimin erään SimCityn ison yrityksen lakimiehenä.
- Erinomaista! Meillä on siis työssä joku, joka tietää miten lakipykälät voi kiertää parhaiten! Ricardo huudahti hyväntuulisesti ja katsahti Richardiin ohimennen. - No ainakin tämä työ tulee poikkeamaan täysin edellisestäsi. Mitä luulet Richard, pitäisiköhän meidän huomenna pitää lounaspalaveri koko henkilökuntamme kesken, jotta Vanessa tapaisi kaikki kerralla?
- Vähän tuon suuntaista ajatusta olin itsekin kehitellyt. Ajattelin, että Vanessa saa helpon ja keveän aloituksen tähän toimeensa. Lisäksi ajattelin antaa Vanessalle mukaan tiivistelmiä tehdyistä strategiasuunnitelmista. Richard katsoi Vanessaan. - Jos ehtisit saada huomiseksi jonkinlaisen käsityksen suunnitelmistamme, pääsisimme heti aloittamaan todellisen kampanjan suunnittelun.
- Tietysti, olen enemmän kuin utelias ottamaan selvää siitä millaisia ajatuksia henkilökunnalla on ollut ja siitä millaista strategiaa olemme hakemassa.
- Minä voisin lähettää sinulle sähköpostilla omia suunnitelmiani ja oikeastaan pyytää muutakin henkilökuntaa lähettämään kokousmuistiinpanoja, Ricardo mainitsi.
- Tuosta muuten tuli mieleeni, että sinun Vanessaa pitää vielä täyttää perustietolomake. Ihan vain yhteystiedot ja muuta sellaista. Vaikkakin on jo selvää, että täällä kaikki tietävät hyvin pian missä asut. Richard naurahti hieman kuivasti. - Hyacinth käväisi toimistossa kun keskustelimme työkuvioista Vanessan kanssa.
- Ahaa, Ricardo hymyili ovelasti. - Olet sitten tutustunut naapurustomme juorukirkonkelloon.
- Naapurustomme, asutko sinäkin La Vida Loca-alueella? Vanessa oli aidosti hämmästynyt.
- Kyllä. Itse asiassa Richardin lähinaapurina. Hyacinth on hyvin omalaatuinen ihminen, kuten varmaan huomasitkin. Hänestä ei kuitenkaan kannata ottaa suurempaa stressiä, Ricardo puheli.
- Minäpä tästä sitten otankin suunnan omalle pisteelleni, jotta saan lähetettyä sinulle sähköpostit. Saan sähköpostiosoitteesi varmasti respasta. Mehän tapaamme sitten huomenna Vanessa. Oikein paljon tervetuloa taloon! Ricardo kätteli Vanessaa vielä kerran ja poistui sitten heidän seurastaan.
Vanessa ja henkilöstöpäällikkö olivat hetken vaiti.
- Onpa sinulla ollut tänään pyöritystä! Richard rikkoi hiljaisuuden. - Alku on aika nopeatempoinen, huomenissa meno voipi olla vielä riehakkaampaa. Kuten olen jo maininnutkin, niin kampanjapäällikön puuttuminen on vaikuttanut täällä yleiseen mielialaan nyt jo muutaman kuukauden ajan, erityisesti nyt kun vaalikausi on alkanut. Ricardo pelkää, että olemme nyt jo jääneet liikaa jälkeen ja sen takia hän haluaa, että aloitamme työskentelyn mahdollisimman nopeasti.
- No, eihän vaalikausi ole vielä päässyt pitkälle. Ja täällä Yhdysvalloissa vaalikaudet ovat kuitenkin aina lähes samanlaisia. Minä luulen, että meille on melkeinpä etulyöntiasema siinä, että lähdemme liikkeelle hieman jäljessä. Sitä paitsi olen varma siitä, että henkilökuntanne, Vanessa naurahti ja astui kirjahyllyn luokse. - Siis henkilökuntamme on varmasti tehnyt hyvää työtä kampanjastrategian parissa. Mutta tätä huonetta minun täytyy kyllä vähän muokata, ellet pistä pahaksesi. Vanessan etusormi oli pölyn peitossa.
Lähtiessään pois rakennuksesta, Vanessa pysähtyi vielä eteisessä ja täytti reseptionistin hänelle antaman perustietolomakenipun. Kävellessään puiston vierellä sijaitsevalle taksiasemalle hän ajatteli miten tiiviisti kaikki tuntuivat tuntevan toisensa naapurustossa. Lisäksi kaikki ihmiset joita hän oli tavannut olivat kotoisin hänen naapurustostaan, vaikka esikaupunkialueella oli muitakin naapurustoja.
La Vida Loca suunniteltiin alusta alkaen rikkaiden ja kuuluisien naapurustoksi. Onnistunut markkinointi sai sekä asunto- että yhteisötontit menemään hyvin kaupaksi. Kun rakennustoiminta saatiin päätökseen, tonteille alkoi muuttaa useita julkisuuden keulakuvia ja arvohenkilöitä.
Yksi näistä alueelle muuttaneista oli Vanessa Williams. Vanessa oli hämmästyttävän paljon Sinkkuelämää-tähti Charlotte Yorkin näköinen.
Tarina keskittyy pitkälti Vanessan elämään, mutta tutustuttaa myös muihin naapuruston henkilöihin.
NELJÄS LUKU, jossa tavataan vaaliehdokas Ricardo Alvarez.
- Aa, Ricardo! Et olisi voinut sattua parempaan aikaan paikalle! Richard huudahdti, ojensi kätensä ja kätteli miestä rivakasti. - Saanko esitellä uuden kampanjapäällikkömme sinulle, tässä on neiti Vanessa Williams, Vanessa tässä on kampanjaehdokkaamme Ricardo Alvarez.
- Kerrassaan ihastuttavaa tavata teidät neiti Williams. Ricardo tarttui Vanessan oikeaa käteen ja suuteli sitä. Ricardon ääni oli pehmeä ja siinä oli espanjalainen korostus. Vanessa hämmentyi hetkeksi; mies vaikutti todelliselta vanhanaikaiselta lipevältä herrasmieheltä.
- Voit toki kutsua minua Vanessaksi. Tuskinpa tässä on tarpeen kummemmin teititellä. Vanessa hymyili miehelle ystävällisesti.
- Sinä olet siis uusi kampanjapäällikkömme? Tai pitäisikö sanoa kampanjapäällikköni? Ricardo iski Vanessalle silmää. - Minähän olen Aluepolitiikan vaaliehdokas tänä vuonna. Sinut todella palkattiin viime hetkellä toimeen. Ricardo vilkaisi Richardia. - Oletan, että mainio Richard tässä on kertonut millaisia ongelmia meillä on ollut tämän paikan täyttämisen suhteen?
Richard nyökkäsi. - Tottahan toki. Olettaisin, että kunhan Vanessa pääsee työssään alkuun ja tutustuu loppuun henkilökuntaamme, niin tulemme kaikki erinomaisesti toimeen ja saamme tuloksia aikaan.
- Minun täytyy kyllä sanoa, että näytät hirvittävän nuorelta. Ricardo mittaili Vanessaa katseellaan. - Saanko kysyä mitä olet tehnyt ennen tätä?
Vanessa näytti hieman vaivaantuneelta, vaikka olikin odottanut tätä kysymystä. - Olen ehtinyt tehdä kaikennäköistä, enkä ole yhtään niin nuori, kuin miltä saatan vaikuttaa. Hän naurahti kevyesti. - Vaikkakin kiitos kohteliaisuudesta. Edellisessä työssäni toimin erään SimCityn ison yrityksen lakimiehenä.
- Erinomaista! Meillä on siis työssä joku, joka tietää miten lakipykälät voi kiertää parhaiten! Ricardo huudahti hyväntuulisesti ja katsahti Richardiin ohimennen. - No ainakin tämä työ tulee poikkeamaan täysin edellisestäsi. Mitä luulet Richard, pitäisiköhän meidän huomenna pitää lounaspalaveri koko henkilökuntamme kesken, jotta Vanessa tapaisi kaikki kerralla?
- Vähän tuon suuntaista ajatusta olin itsekin kehitellyt. Ajattelin, että Vanessa saa helpon ja keveän aloituksen tähän toimeensa. Lisäksi ajattelin antaa Vanessalle mukaan tiivistelmiä tehdyistä strategiasuunnitelmista. Richard katsoi Vanessaan. - Jos ehtisit saada huomiseksi jonkinlaisen käsityksen suunnitelmistamme, pääsisimme heti aloittamaan todellisen kampanjan suunnittelun.
- Tietysti, olen enemmän kuin utelias ottamaan selvää siitä millaisia ajatuksia henkilökunnalla on ollut ja siitä millaista strategiaa olemme hakemassa.
- Minä voisin lähettää sinulle sähköpostilla omia suunnitelmiani ja oikeastaan pyytää muutakin henkilökuntaa lähettämään kokousmuistiinpanoja, Ricardo mainitsi.
- Tuosta muuten tuli mieleeni, että sinun Vanessaa pitää vielä täyttää perustietolomake. Ihan vain yhteystiedot ja muuta sellaista. Vaikkakin on jo selvää, että täällä kaikki tietävät hyvin pian missä asut. Richard naurahti hieman kuivasti. - Hyacinth käväisi toimistossa kun keskustelimme työkuvioista Vanessan kanssa.
- Ahaa, Ricardo hymyili ovelasti. - Olet sitten tutustunut naapurustomme juorukirkonkelloon.
- Naapurustomme, asutko sinäkin La Vida Loca-alueella? Vanessa oli aidosti hämmästynyt.
- Kyllä. Itse asiassa Richardin lähinaapurina. Hyacinth on hyvin omalaatuinen ihminen, kuten varmaan huomasitkin. Hänestä ei kuitenkaan kannata ottaa suurempaa stressiä, Ricardo puheli.
- Minäpä tästä sitten otankin suunnan omalle pisteelleni, jotta saan lähetettyä sinulle sähköpostit. Saan sähköpostiosoitteesi varmasti respasta. Mehän tapaamme sitten huomenna Vanessa. Oikein paljon tervetuloa taloon! Ricardo kätteli Vanessaa vielä kerran ja poistui sitten heidän seurastaan.
Vanessa ja henkilöstöpäällikkö olivat hetken vaiti.
- Onpa sinulla ollut tänään pyöritystä! Richard rikkoi hiljaisuuden. - Alku on aika nopeatempoinen, huomenissa meno voipi olla vielä riehakkaampaa. Kuten olen jo maininnutkin, niin kampanjapäällikön puuttuminen on vaikuttanut täällä yleiseen mielialaan nyt jo muutaman kuukauden ajan, erityisesti nyt kun vaalikausi on alkanut. Ricardo pelkää, että olemme nyt jo jääneet liikaa jälkeen ja sen takia hän haluaa, että aloitamme työskentelyn mahdollisimman nopeasti.
- No, eihän vaalikausi ole vielä päässyt pitkälle. Ja täällä Yhdysvalloissa vaalikaudet ovat kuitenkin aina lähes samanlaisia. Minä luulen, että meille on melkeinpä etulyöntiasema siinä, että lähdemme liikkeelle hieman jäljessä. Sitä paitsi olen varma siitä, että henkilökuntanne, Vanessa naurahti ja astui kirjahyllyn luokse. - Siis henkilökuntamme on varmasti tehnyt hyvää työtä kampanjastrategian parissa. Mutta tätä huonetta minun täytyy kyllä vähän muokata, ellet pistä pahaksesi. Vanessan etusormi oli pölyn peitossa.
Lähtiessään pois rakennuksesta, Vanessa pysähtyi vielä eteisessä ja täytti reseptionistin hänelle antaman perustietolomakenipun. Kävellessään puiston vierellä sijaitsevalle taksiasemalle hän ajatteli miten tiiviisti kaikki tuntuivat tuntevan toisensa naapurustossa. Lisäksi kaikki ihmiset joita hän oli tavannut olivat kotoisin hänen naapurustostaan, vaikka esikaupunkialueella oli muitakin naapurustoja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juuri tällaisia tarinoita toivon ihmisten kirjoittavan :) Paras, jota olen aikoihin lukenut.
jatka heti! X)
Tuskinpa monikaan uskaltaa tarinasi luettuaan kirjoitella omia tarinoita, sillä tuohan oli aivan ihana ja ihan kuin kirjaa lukisi. Ja minä rakastan kirjoja
Kiitos oikein paljon kehuista! *nostaa silinteriään ja kumartaa syvään*
Viitososa tulee huomenna.