Jäätyneet patsaat, niin suloiset,
loistavat, välkkyvät talvisella hangella.
Kuu lempeästi loistettaan luo
ylle jäisten patsaiden.
Siin patsaat kimaltelee kuin timantit,
kuin kalleimmat jalokivet.
Se välkee loistaa läpi sumuisen,
ilman jäätävän.
Ne patsaat, ne kuvaa perhettä,
on äiti, isä ja lapsonen.
Laps vasta vauva, vastasyntynyt,
on isäns sylissä.
Äiti siin heidän vierellä,
saa hiukan levätä.
On isällä hymy huulillaan
ja äidillä kasvot kirkkaina.
Ja loiste kuun,
se valaisee tietä perheen tuon.
Perhe kulkevi yhdessä kohti huomista,
kohti lämmintä aamua.
Ja yhdessä auringon noustessa,
perhe sulaa hymyillen.
loistavat, välkkyvät talvisella hangella.
Kuu lempeästi loistettaan luo
ylle jäisten patsaiden.
Siin patsaat kimaltelee kuin timantit,
kuin kalleimmat jalokivet.
Se välkee loistaa läpi sumuisen,
ilman jäätävän.
Ne patsaat, ne kuvaa perhettä,
on äiti, isä ja lapsonen.
Laps vasta vauva, vastasyntynyt,
on isäns sylissä.
Äiti siin heidän vierellä,
saa hiukan levätä.
On isällä hymy huulillaan
ja äidillä kasvot kirkkaina.
Ja loiste kuun,
se valaisee tietä perheen tuon.
Perhe kulkevi yhdessä kohti huomista,
kohti lämmintä aamua.
Ja yhdessä auringon noustessa,
perhe sulaa hymyillen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.