Mulla on ihan hirveitä ongelmia koulukavereitten kans,vaikka tässä iässä kaverit ovat melkeimpä elintärkeitä.Juttu alkaa näin:Meitä oli kuutosella kuusi tyttöä,ja me jätettiin yx likka ulkopuolelle.Joka tietenki jälkeen päin kaduttaa ihan vitusti.ja sitten viime vuonna seiskalla se "hylätty" tyttö oli saanu päähänsä,ett MINÄ vaan sitä olin hylkiny,ja yllyttäny muut samaan.No se sai uusi kavereita,ja kerto kaikkee paskaa musta sille,joten kaikki sen kaverit usko sitä,ja kun ne jotka usko sitä eivät olleet sen likan hyviä kavereita enään,niin siitä huolimatta ne ei pidä musta ollenkaan,ku ne usko ne kaikki paskapuheet.ja sitten heti alkuvuodesta meidän luokassa oli tyttöjä joiden kaveri olin melko hyvä,mutta kun yksi luokan tytöistä tutustuu siihen paskanlevittäjään,ja se kerto taas ne jutut sille,ja sitten meidän luokan tytöt jätti minut ja alko syrjimään.Mutta kaikkein parasta on,että mulla on kax todella hyvää ystävää,jotka eivät ole välittäny sen yhen puheista.Mua kaduttaa tähän astisista möhlistä kaikkein eniten toi kuutosluokan syrjiminen.Olisko kettän muita kohtalotovereita,tai jotain ideoita joilla saisin parannettua asemaani.Olen kokeillu sovintoo sen "syrjityn" kans,mutta tuloksetta.Kaikki olis paljo paremmin,jos päästäis sen kans etes johonki sovintoon,mutta alkaa ollla keinot vähissä.
Vituttaa!
kama
6551
0Äänestä
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuollaista sattuu aina toisinaan. Taisi olla kuudes luokka meilläkin menossa, kun silloinen paras kaverini päätti vaihtaa 'in'-porukkaan, ja siinä sivussa alkaa syrjimään toista meidän yhteistä kaveria. Siinä sitten mäkin asetuin massan puolelle, kun en muuta osannut, ja 'paras' kaveri oli sillä puolella. Ihme kyllä tuo juttu meni itsestään ohitse, ja tuosta syrjistystä tuli hyväkin kaveri (itse asiassa hän on hyvä ystävä vielä viiden vuoden jälkeenkin, kun taas silloinen bestikseni on aikaa sitten unohdettu)
Toinen samantyylinen tapaus, jälleen aloittajana 'bestikseni', sattui muutama vuosi myöhemmin, elikkä kasilla. Siitä jäi myös tuo 'kosto elää' ajatus päälle... Ja hetken päästä 'bestikseni' oli epäsuosiossa, siis tavallaan samalla tapaa kuin sä. Mutta sekin meni aikanaan ohitse itsestään, mikä kuulostaa kummalta, mutta on kuitenkin totta. Toivon mukaan sullakin tuo juttu laantuu, kun porukka vähän kypsyy. Siihen asti, yritä pitää pää pystyssä, hankkia kavereita/olla kavereiden kanssa koulun ulkopuolella.
Tsemppiä.
(ja tuosta kaikesta on tosiaan aikaa... =) Abivuotta tässä aloitellaan...)
tosin vain niin että meillä oli ylä-asteella luokka jota ei oltu hajotettu ylä-asteelle tultaessa siihen luokkaan tuli ainoastaan 7 uutta tyyppiä minä,kaverini joitain muita samasta koulusta. no eipä aikaakaan kun tuli vanhempien ilta ja siellä selvisi että luokkaa ei oltu hajoitettu ja varsinkin tytöillä yhteis henki oli mitä kammottavin(tai oikeastaan koko yhteishenki myöskin poikien osalta) .Rehtori ei suostunut luokkaa hajoittamaan koska luokka jaot oli jo tehty!
minua kaikista eniten raivostutti niinä kolmena vuotena tämä luokittelu juttu!
kaikki ne jotka pukeutuivat trendikkäästi olivat trendejä ja mukavas niin koviksia ja luokan pomoja!
sitten tulivat nämä kaikkien kaverit jotka olivat muille aina ystävällisiä ja siksi suosittuja
kolmantena ryhmänä olivat luuserit eli ne jotka uskalsivat olla erilaisia,ujoja ja hyviä koulussa mutta ei kukaan tämän vuoksi pitänyt heistä tai sanotaanko että he olivat ulkopuolisia joilla ei ollut mitään asiaa esim.trendeille
itse (omasta mielestäni) kuuluin näihin luusereihin ilmeisesti ujouteni puolesta ja olihan siinä näitä muitakin kavereitani..
itsekkin huomasin ylä-asteella näitä syrjimis juttuja ja esim.ei todellakaan kannattanut mennä sanomaan kenestäkään mitään koska se sitten tuli koko luokan tietoon ja tietysti myös valheellisia juoruja liikkui kenestä vain ainoastaan omiin jengiläisiin pystyi luottamaan!
minua raivostutti kaikista eniten opettajien suhtautuminen!heidän mielestään 6 vuotta jatkuneen huonon yhteishengen saa korjatuksi typerillä heitä palloa leikeillä!!mielestäni luokka olisi pitänyt hajottaa vaikka luokka jaot olivatkin tehty, jos joku teistä joskus joutuu elämässään tälläiseen tilanteeseen vaatikaa luokan hajottamista!!
ala-asteel mä ja mu kaverit ei pidetty toisist kuudesluokkalaisist tytöist me haukuttiin niitä ja ne teki samoin vituttaa ku tein nii...sit ku menin seiskalle pääsin kauheaan luokkaan siellä kaikki oli erillaisia ku mä onnex mul oli kax kaveria ne ei ollu ala-asteel samas koulus ne sit pääs hyvää luokkaa tai mu mielest siel oli niitä tyttöjä jota kuudennella me inhottii mu kaverit sai tutustettua meiät ja ne oli kivoja mä luulin et me ollaan iha erillaisia mut toisi oli me tultii toimeen keskenään harmi vaan et mu kaverit vielä vihaa niitä vaikka mä oon sanonu et ne on tosi hauskoja ne ei usko mua...yritä tutustua siihen tyttöö teiä luokan tytön kautta jos on mahollista yritä korjata ne asiat mul aina korjaantuu asiat nii ku pitää mennä tekee sovintoa mä en mee sille et sori ku mä olin kuuennella sellane voitaisko me sopia ei siitä tulis mun tapaukses mitään mä meen sinne ja puhun sille suoraa mitä mieltä mä oon miten mä haluaisi jatkaa e tiiä onnistuuko se sulta mut yritä teistä voi tulla hyvät kaverit niinku mulle kävi joskus on tyylis kiinni mä käytän tummaa meikkiä vaatteet on sellaset jännät e osaa selittää teen kaikkea pahaa ne jota mä inhosin kuuennella on samanlaisia ei mun oo pitäny muuuttua mitää oon tavallinen enkä esitä se on tärkein sen huomaa jos esittää sit se tuntuu oudolta oo oma ittes jos sä olisit täält ja mu kaveri ja olis noin et joku vittuilis mä menisin sanoo suorat sanat kavereita pitää varjella... toivottavasti mä autoin ku ei pysty auttamaa mu kaveria koska se poikaystävä vei sen multa ei hyväksyny mua ei se hyväksy ketää...
Se ns. "syrjitty" on lapsellinen ihminen!
Pentuna sitä ei niin pöljänä tajunnu mitä tekee!
Elä välitä asiasta jos se on niin lapsellinen!
Sanot sille joka kerta ett lapsellista!
Ehkä sekin tajuu ajan myötä!!!
Yritä pärjätä!
Painu vittuun.
Tytöt, Tytöt...