Miten ihmeessä koirarodun valinta voi olla niin vaikeata?! Koirakirjoja on tullut selailtua ja netissä surffailtua, mutta Sitä Oikeaa rotua ei ole vielä tullut vastaan. Useamman rodun rotukuvaus on tuntunut kiinnostavalta ja varteen otettavalta, kunnes tulee kohta, jossa lukee "sopii aktiivisille ihmisille". Koiran kanssa lenkkeileminen kiinnostaa (enhän muuten edes koiraa harkitsisi!) ja esim. agilitya tai tokoa olisi mielenkiintoista kokeilla, mutta olenko kuitenkaan tarpeeksi aktiivinen ihminen. Monien rotukuvausten perusteella syntyy mielikuva, että koiran kanssa pitää ravata jos jonkinlaisissa harrastuksissa lähes joka päivä, sillä muuten koira hyppii seinille tai ei ole "onnellinen". Mitä ihmettä koiranomistajat ovat koiriensa kanssa tehneet ennen kuin agility tms. rantautui Suomeen?
Koirat.com:ia lukiessa epävarmuus koiran hankkimisesta lisääntyy, sillä siellä kaikkia tuntuvat harrastavansa koiriensa kanssa kaikkea mahdollista tai ainakin koiria viedään päivittäin useamman tunnin pituisille lenkeille. Missä ihmeen välissä nämä omistajt käyvät töissä ja hoitavat pakolliset arkiaskareet?? En halua koiraa sohvakoristeeksi tai pelkäksi sylikoiraksi, vaan seuraksi niin lenkeille kuin muuhunkin elämään.
Oletteko te mielestänne aktiivisia koiranomistajia? Mitä yleensä puuhaatte koiranne/koirienne kanssa?
Koirat.com:ia lukiessa epävarmuus koiran hankkimisesta lisääntyy, sillä siellä kaikkia tuntuvat harrastavansa koiriensa kanssa kaikkea mahdollista tai ainakin koiria viedään päivittäin useamman tunnin pituisille lenkeille. Missä ihmeen välissä nämä omistajt käyvät töissä ja hoitavat pakolliset arkiaskareet?? En halua koiraa sohvakoristeeksi tai pelkäksi sylikoiraksi, vaan seuraksi niin lenkeille kuin muuhunkin elämään.
Oletteko te mielestänne aktiivisia koiranomistajia? Mitä yleensä puuhaatte koiranne/koirienne kanssa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
jos kaikkea uskoo mitä lukee, ei uskaltaisi syödäkkään mitään. Pointti on juuri siinä mitä olet hakemassa. Työkoira on aina eri juttu kuin seurakoira. Parhaan tuloksen saat kun haastattelet vaikka sitten juuri näyttelyissö kasvattajia ja omistajia. On ainoa paikka jossa näet niitä paljon ja livenä. Koirakirjoissa voi olla mitä tahansa juttuja jotka eivät kertakaikkiaan pidä paikkaansa. Vasta koirasi kanssa eläessä näet itse paljonko puuhaa se vaatii. Saman rodun yksilötkin ovat kovasti erilaisia. Itselläkään ei ole vielä tullut vastaan Griffoneissa yhtään samanlaista tapausta. Toinen vaatii enemmän kuin toinen.
Esim. Tintti meillä on sellainen joka vaatii touhua ja tohinaa ympärilleen ihmiseltä. Ellei se sitä saa alkaa itse järjestelemään toimintaa. Sisko taas on sillä tämä Fanny varsinainen soffa peruna.
Olenko aktiivinen, en kyllä osaa sanoa.
Voisiko shetlanninlammaskoira olla sopiva sinule? Sopii pitkillekkin lenkeille mukaan mutta tyytyy kyllä vähempäänkin lenkitykseen ja aktivointiin. Eikä ole mikään laiska sohvaperuna (jos siitä ei sellaista tee)
Enpä todellakaan ihmettele, jos ahdistut lukiessasi koirakirjaa noin sanatarkasti. Koira ei ole kuin tietokone, jonka ostaessasi saat siihen asennettuna käyttöjärjestelmän, Wordin, Excelin, PowerPointin ja muut tietyt ohjelmat. Koira ei ole tuote, jossa on tietyt kirjoissa ja kansissa luvatut ominaisuudet. Se mitä teet koiran kanssa, millainen on sen kasvuympäristö pikku pentuna ja aikuisena, kuinka koiraa koulutat, vaikuttaa koiran luonteeseen hyvin paljon.
Aktiivinen koiranomistaja ei tarkoita henkilöä joka ravaa agilitystä, tokoon ja sieltä näyttelyyn. Koiran kanssa voi tehdä paljon jo arjessa. Riittävä ulkoilu, koulutus ja perushuolenpito menevät kaiken temppuilun edelle. Meillä koira on ennen kaikkea mukana arjessa: mökillä, lenkillä, veneessä, sienimetsässä ja kotosalla. On totta, että näillä koirafoorumeilla on paljon näitä aktiiveja, jotka osallistuvat monenlaiseen järjestettyyn toimintaan, mutta on myös paljon niitä, jotka eivät osallistu. Ei se harrastusten määrä ja laatu ole hyvän ja aktiivisen koiranomistajan tai onnellisen koiran mitta.
Koiran tulo perheeseen muuttaa elämää, aivan niinkuin pienen lapsenkin. Sille on varattava aikaa ja huomiota, mutta stressiä koirasta ei kannata ottaa. Jos ajatus koiran kanssa harrastamisesta stressaa, kannattaa oikeasti miettiä, onko arki liian kiireistä uuden perheenjäsenen ottamiselle.
Kiitos umalle ja lillamy79:lle viisaista sanoista. Taidan heittää koirakirjat nurkkaan ja suunnata ahkerammin koiranäyttelyihin. :-)
En ajattele koiraa tuotteena, vaan perheenjäsenenä. Rotuesittelyistä odotan saavani jotain yleiskuvaa rodusta, mutta totta kai jokainen koira on oma yksilönsä ja niin moni asia vaikuttaa siihen, millainen koirasta tulee.
Oikeastaan koiran kanssa harrastaminen ei stressaa, vaan enemmänkin stressaan sitä, olenko hyvä koiran omistajaksi. Mutta täytyy jatkaa harkintaa ja koirarotuihin tutustumista. Esimerkiksi tuo sheltti ei välttämättä ole huono vaihtoehto... :-)