Kaupan tädit ja muut!

Kaupan työntekijät tekevät järkyttävää työtä. Olen ollut joskus vuoden töissä kaupassa, ennen kuin pääsin opiskelemaan ja voin vain huokaista onnesta etten enää koulutettuna sinne helvettiin joudu.
Kaupassa työskentely toi kyllä paljon opiskelumotivaatiota, kun ajattelin, että jos jätän koulut kesken niin jämähdän ikuisiksi ajoiksi kaupan kassalle.
Miten jaksatte asiakkaita ja raskasta työtänne, te kaupassa työskentelevät ihmiset? Nautitteko työstänne vai onko se vain pakkoa jotta saa rahaa? Aiotteko mennä opiskelemaan ja onko kauppa vain välivaihe elämässänne, niinkuin ainakin minun paikassani monella oli? Itse olen tällä hetkellä ilmalla sivutyötä ja yritän pärjäillä vaan opintotuella, kun ainoa vaihtoehto olisi mennä kaupan kassalle.
52983
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Itse myös istuskelen kaupan kassalla, jotta saisin vähän lisätienestiä. Eihän se herkkua ole aina, mutta hyvin jaksaa, kun tosiaan tietää ettei se ole ainut asia elämässä ja toivoa on saada parempikin työ. Monet on meidänkin kaupassa opiskelijoita. Ymmärrän kyllä vanhempia naisihmisiä, jotka istuvat kassalla elämäänsä kyllästyneen näköisinä :)

Äänestä
  • Mikä siinä työssä on niin raskasta? Olen itse pyöritellyt toimistossa papereita jo useamman vuoden ja olen ajatellut että olisi hyvää vaihtelua olla vaikka kaupassa töissä. Huonot puolensa on nimittäin joka työssä. Mitä se pieni palkka on? Siis kuussa.

    Äänestä

  • paperinpyörittäjä kirjoitti:

    Mikä siinä työssä on niin raskasta? Olen itse pyöritellyt toimistossa papereita jo useamman vuoden ja olen ajatellut että olisi hyvää vaihtelua olla vaikka kaupassa töissä. Huonot puolensa on nimittäin joka työssä. Mitä se pieni palkka on? Siis kuussa.

    Olen kaupassa töissä, ollut jo melkein neljä vuotta..
    Piti olla väliaikainen duuni, mutta se nyt vaan on venähtänyt ;) Tosin en ole kassalla istunut kun ihan satunnaisesti kun jonoa kertyy, niin pitää osastolta mennä vähän auttamaan.
    Jaa mikäs siinä on niin raskasta?
    ..Varmaan se, mikä yleensäkin myynti- ja asiakaspalvelussa on raskasta(tai minä ainakin koen niin). Eli se teeskenteleminen. En tarkoita mitää mielistelyä ja ylipirteää irvistystä, vaan sitä että vaikka sulla on kuinka paha päivä tahansa tms. sun pitää olla kohtelias ja ystävällinen ja palvella jokaikinen asiakas viimesen päälle.

    Ja lapsia minä en varmaan koskaan halua. On meinaan niin järkyttävää katsottavaa päivittäin se lasten rääkyminen ja kiukuttelu, etten kyllä sellasta jaksais enää kotona kestää.
    Sit lämitään ja puristellaan kaikki karkit myyntikelvottomaan kuntoon kun äitiltä silmä välttää. Kukaan ei niitä sitte maksa.. Se on niin turahauttavaa siivota ihmisten jäljitä millon sulanutta jäätelöä joka on jätetty vaikka kosmetiikkahyllyyn, tai puoliksi syötyjä vanukkaita.

    Kukaan ei välitä mistään mitään.. On sitten ärsytävää koittaa olla ystävällinen tällaselle porukalle.

    Aina ei jaksa! Kun nimittäin pitää siihen kaiken lisäksi purkaa kuormat ja pitää tilaukset ajantasalla, kun pomo tarkkailee taustalla.
    No oikeastaan mulla on kiva pomo, se antaa suht vapaat kädet hoitaa mun työni, mut enempi kai se on omassa pääkopassa se juttu, kun sitä pyrkii niin kaiken tekemään pilkulleen hyvin.

    Pari juttua vielä tuolta kassalta.. Usein asiakas kyselee siinä kassalla esim. jostain vaatteesta et onkos tästä kokoa 130 tai löytyykö teiltä tätä puseroa sinisenä?..
    Sitä on mahdotonta kassan tietää!!
    Me kaupan henkilökunta ei olla mitään kyborgeja joilla on päässä tietokone johon päivittyy tarkasti kaikkien tuotteiden tiedot josta sit voidaan kerrata niitä asiakkaille..
    tavarataloissa kun on tuhansia eri myyntiartikkeleita, ei kukaan ihminen voi muistaa niiden hintoja ja kokoja tms..

    Semmonen purkaus..
    Minusta ei olis kyllä istumaan siellä toimistossa..
    Pitää olla kokajan joatain tekemistä. ;)

    Äänestä

  • työnarkomaani kirjoitti:

    Olen kaupassa töissä, ollut jo melkein neljä vuotta..
    Piti olla väliaikainen duuni, mutta se nyt vaan on venähtänyt ;) Tosin en ole kassalla istunut kun ihan satunnaisesti kun jonoa kertyy, niin pitää osastolta mennä vähän auttamaan.
    Jaa mikäs siinä on niin raskasta?
    ..Varmaan se, mikä yleensäkin myynti- ja asiakaspalvelussa on raskasta(tai minä ainakin koen niin). Eli se teeskenteleminen. En tarkoita mitää mielistelyä ja ylipirteää irvistystä, vaan sitä että vaikka sulla on kuinka paha päivä tahansa tms. sun pitää olla kohtelias ja ystävällinen ja palvella jokaikinen asiakas viimesen päälle.

    Ja lapsia minä en varmaan koskaan halua. On meinaan niin järkyttävää katsottavaa päivittäin se lasten rääkyminen ja kiukuttelu, etten kyllä sellasta jaksais enää kotona kestää.
    Sit lämitään ja puristellaan kaikki karkit myyntikelvottomaan kuntoon kun äitiltä silmä välttää. Kukaan ei niitä sitte maksa.. Se on niin turahauttavaa siivota ihmisten jäljitä millon sulanutta jäätelöä joka on jätetty vaikka kosmetiikkahyllyyn, tai puoliksi syötyjä vanukkaita.

    Kukaan ei välitä mistään mitään.. On sitten ärsytävää koittaa olla ystävällinen tällaselle porukalle.

    Aina ei jaksa! Kun nimittäin pitää siihen kaiken lisäksi purkaa kuormat ja pitää tilaukset ajantasalla, kun pomo tarkkailee taustalla.
    No oikeastaan mulla on kiva pomo, se antaa suht vapaat kädet hoitaa mun työni, mut enempi kai se on omassa pääkopassa se juttu, kun sitä pyrkii niin kaiken tekemään pilkulleen hyvin.

    Pari juttua vielä tuolta kassalta.. Usein asiakas kyselee siinä kassalla esim. jostain vaatteesta et onkos tästä kokoa 130 tai löytyykö teiltä tätä puseroa sinisenä?..
    Sitä on mahdotonta kassan tietää!!
    Me kaupan henkilökunta ei olla mitään kyborgeja joilla on päässä tietokone johon päivittyy tarkasti kaikkien tuotteiden tiedot josta sit voidaan kerrata niitä asiakkaille..
    tavarataloissa kun on tuhansia eri myyntiartikkeleita, ei kukaan ihminen voi muistaa niiden hintoja ja kokoja tms..

    Semmonen purkaus..
    Minusta ei olis kyllä istumaan siellä toimistossa..
    Pitää olla kokajan joatain tekemistä. ;)

    sulla, aivan kuin mun päästä!!!!Ja niin totta joka sana...

    Äänestä

"Kaupan työntekijät tekevät järkyttävää työtä. Olen ollut joskus vuoden töissä kaupassa, ennen kuin pääsin opiskelemaan ja voin vain huokaista onnesta etten enää koulutettuna sinne helvettiin joudu.
Kaupassa työskentely toi kyllä paljon opiskelumotivaatiota, kun ajattelin, että jos jätän koulut kesken niin jämähdän ikuisiksi ajoiksi kaupan kassalle.
Miten jaksatte asiakkaita ja raskasta työtänne, te kaupassa työskentelevät ihmiset? Nautitteko työstänne vai onko se vain pakkoa jotta saa rahaa? Aiotteko mennä opiskelemaan ja onko kauppa vain välivaihe elämässänne, niinkuin ainakin minun paikassani monella oli? Itse olen tällä hetkellä ilmalla sivutyötä ja yritän pärjäillä vaan opintotuella, kun ainoa vaihtoehto olisi mennä kaupan kassalle"

Erittäin hyvä kirjoitus! Kauppa oli työpaikkana väliaikainen. Teen töitä kaupassa, koska osa-aikainen ja viikonloppupainotteinen työ sopii perhetilanteeseemme. Meidän lapsilla ei ole hoitopaikkaa, vaan hoidamme lapset kotona. Kelan 300 euron kotihoidontuki alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmille on todella pieni. Kaupan töistä saa vähän ekstraa Kelan kotihoidontuen päälle.

Kaupan työ on yksitoikkoista, huonosti palkattua, haasteetonta ja tuntipalkattua urakkatyötä. Kassamyyjät ovat joko opiskelijoita, jotka tekevät töitä koulun loma-aikoina ja viikonloppuisin. Tai "vanhempia naisihmisiä", joilla ei ole kunnollista koulutusta tai muutakaan ammattia. Jos aikuisopiskelu ei maita, on pakko olla kaupassa töissä.

Kaupan työtä voi suositella lisätienestiksi opiskelun oheen. Ja pienten lasten vanhemmille, jotka hoitavat lapsiaan kotona ja tarvitsevat lisäansioita. Eläkevirkaa en kaupasta halua!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hfgkgfk kirjoitti:

Kaupan työntekijät tekevät järkyttävää työtä. Olen ollut joskus vuoden töissä kaupassa, ennen kuin pääsin opiskelemaan ja voin vain huokaista onnesta etten enää koulutettuna sinne helvettiin joudu.
Kaupassa työskentely toi kyllä paljon opiskelumotivaatiota, kun ajattelin, että jos jätän koulut kesken niin jämähdän ikuisiksi ajoiksi kaupan kassalle.
Miten jaksatte asiakkaita ja raskasta työtänne, te kaupassa työskentelevät ihmiset? Nautitteko työstänne vai onko se vain pakkoa jotta saa rahaa? Aiotteko mennä opiskelemaan ja onko kauppa vain välivaihe elämässänne, niinkuin ainakin minun paikassani monella oli? Itse olen tällä hetkellä ilmalla sivutyötä ja yritän pärjäillä vaan opintotuella, kun ainoa vaihtoehto olisi mennä kaupan kassalle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu