Eksyin kesälomamatkallani vierailulle luostariin. Epäilin ensin ettei paikalla olisi minulle paljonkaan annettavaa.
Veljeskunnan kirkko oli tietysti hieno ikoneineen ja sipulinmuotoisine kuparikattoineen. Vieraillessani kirkossa muiden turistien tavoin ja silmiini osui jotain sellaista mitä en olisi voinut kuvitellakaan ! Muutamia munkkeja mustissa kaavuissaan liikuskeli kirkkosalissa. Penkkejä siellä ei ollut muuta kuin seinustoilla, joten myös useita uteliaita ihmisiä käveli siellä tutkiskellen ikoneita. Eräällä munkilla oli kädessään kirja, joka putosi häneltä yhtäkkiä lattialle. Seisoin häneen nähden etuviistossa ja hän kumartui polvensa varaan ottaakseen kirjan lattialta. Kaavun kätköistä näin vilahdukselta, että hänellä ei ollut mitään siellä alla ja kaiken lisäksi hän näytti olevan liki täydessä valmiudessa. Kulli ulottui siinä asennossa lähes polveen asti ja oli paksuin tähän asti näkemistäni! Oli hän toki roteva olemukseltaan muutenkin.
Yllätyin hieman. Hän nousi takaisin seisomaan ja painoi kirjaansa etumustaan vasten. Arvasin kyllä syyn. Sitten hän poistui kirkkosalista nopein askelin. En voinut olla seuraamatta. Näinkin hänen kävelevän kuusikujan reunustamaa polkua rantaan päin. Olin saanut portilta tullessani kartan alueen eri rakennuksista ja siitä katsoen näin, että munkkien omat asuinkammiot sijaitsivat sillä suunnalla. Näinkin kaukaa kuinka hän meni avaimella sisään portista kivirakennukseen ja kolmantena rivistössä sijaitsevasta ovesta sisään. Ajattelin mennä katsomaan kuusikujaa ja kävelinkin sitä pitkin hiljakseen. En saanut kuitenkaan mielestäni näkemääni ja pian huomasin olevani sillä samalla portilla. Portissa luki yksityisalue, pääsy kielletty! Kokeilin kuitenkin kahvaa ja portti aukesi kevyesti. Hän oli kiireissään ehkä unohtanut lukita sen. Pian olin jo ovella, jossa luki yksinkertaisesti Dimitrios. Koputin oveen, hän vastasi jaa! ja niinpä astuin sisään. Minulla oli kamera mukanani ja päätin käyttää sitä tekosyynä tunkeutumiselleni hänen luokseen. Niinpä kerroin halustani tutustua lähemmin munkkien elämään ja asumuksiin ja kenties ottaa sieltä valokuvankin. Huoneessa oli hyvin hiljaista ja lämmintä, vain kärpänen surisi ikkunassa etsien ulospääsytietä. Ulkona oli aurinkoinen helteinen päivä ja ikkunasta oli valkoisen salusiinin yli näkymä rantaleppien lomasta järvelle.
Olin pukeutunut kukalliseen puolipitkään kesämekkoon jossa oli tulipunaisia unikonkukkia valkoisella pohjalla, ruskettuneet käsivarteni olivat paljaat. Hän katseli minua tovin kiinteästi, ojensi sitten kätensä ja esittäydyimme.
Puristus oli luja , lämmin ja aavistuksen liian pitkä, niin että aloin tuntea kihelmöintiä niskassani. En voinut olla ajattelematta välikohtausta kirkossa. Hänen hiuksensa ja silmänsä olivat lähes sysimustat ja aistikkaan näköisiä huulia reunusti tumma pitkähkö kokoparta. Arvion hänet vähän alle viisikymppiseksi. Seisoimme hetken vastakkain hiljaisessa huoneessa ja hänestä huokui suitsukkeiden makeanpistävä tuoksu.
Sitten hän alkoi esitellä minulle huonettaan. Valkoisella seinällä nurkassa oli tietysti ikoni, huone oli hyvin yksinkertaisesti kalustettu. Kirjoituspöytä pienen ikkunan ääressä, kova puutuoli ja yksi nojatuoli, kaappi ja vuode. Lisäksi pieni pöytä, jolla paloi mehiläisvahasta tehty tuohuskynttilä. Suuressa sinisessä emalikannussa oli vettä ja alla vati. Myös samovaari kuului kalustukseen. Hän kertoi, että heillä on tapana iltaisin tehdä siinä teetä jokainen omassa huoneessaan. Pöydällä samovaarin takana huomasin vajaan pullon luostarin omaa marjaviiniä. Kerroin uskomuksestani, että munkit eivät käyttäisi alkoholia. Hän sanoi sen olevan sallittua, mutta vain erikoistapauksissa kuten harvinaisen vieraan kunniaksi tai talvisaikaan ihan rehellisesti lämmikkeeksi.
Seisoimme hyvin lähekkäin ja hän kertoi matalalla soinnikkaalla äänellään luostarin päivärutiineista, rukoushetkistä ja mietiskelystä. Myös jokapäiväinen kello kahdentoista palvelus kirkossa kuuluisi ohjelmaan. Vilkaisin vaistomaisesti kelloani, joka oli jo vähän yli puoli kaksitoista. En kuitenkaan sanonut mitään.
Hän kääntyi ja laittoi hyvin isällisesti käden olalleni ja tarttui toisella viinipulloon ja kertoi hänellä hyvin harvoin käyneen ketään vierailulla. Sitten hän etsi kirjoituspöydän laatikosta kaksi hyvin kaunista hopeapikaria, veti puutuolin pöydän alta ja viittasi minua istumaan. Itse hän istuutui nojatuoliin kaatoi vähän viiniä ja ojensi toisen pikarin käteeni.
Maistoin viiniä se oli hyvin väkevää ja makeaa. Jotenkin pikari keikahti sormissani ja putosi kilahtaen lattialle. Viiniä läikkyi rinnukselleni ja tunsin kuinka sitä valui rintojeni väliin. Pyytelin anteeksi kömpelyyttäni ja sanoinkin: Parempi maassa kuin jumalattoman suussa! Dimitrios hymyili ja kehotti minua vain käytännöllisesti riisumaan mekkoni ja huuhtomaan viinin tuoreeltaan astiassa olevalla vedellä ja laittamaan hetkeksi kuivumaa... Minulla ei ollut mitään mekkoni alla, mutta eihän hän sitä voinut tietää. Pieni piru iski minuun ja ajattelin, että tilanne oli jo alun alkaen hyvin kiihottava ja tunsinkin kuinka häpyhuuleni paisuivat ja olin aivan kostea. Dimitrios nosti pikarin ja täytti sen uudelleen. Niinpä menin vesiastian luo, kiskaisin mekon yltäni ja huuhdoin viiniläikän pois ja ripustin vaatteen raollaan olevaan kaapin oven päälle lähelle huoneen toista avoinna olevaa ikkunaa.
Käännyin hitaasti, hän viittasi viinipikariin. Astuin nuo muutamat askeleet hänen eteensä ja istahdin takaisin paikalleni ja näin hänen kaapunsa kohoumasta, että hän oli pannut merkille kiihottuneet kookkaat rintani, uumani, täyteläisen lantioni ja koko naiseuteni. Hän meni ikonipöydän luo, otti siltä valkoisen nenäliinan tapaisen ja ripusti sen pyhäinkuvan kasvoille, sulki ikkunan ja palasi sitten istumaan. Tartuin viiniin uudelleen ja siemaisin. Veri kohisi korvissani, ojensin käteni ja raotin hänen kaapuaan. Musta kangas oli raskasta, mutta yllättävän pehmeää. Olin nähnyt oikein, Edessäni sojotti suorastaan pelottavan suuri miehekäs elin.
Kirkonkellot alkoivat juuri silloin soittaa. Nielaisin, huohotin kuin hengästyneenä. Menetkö ? kysyin. Vaihtoehtona on mietiskely omassa kammiossa hän sanoi käheällä äänellä. Kuulimme kellonsoiton jatkuvan ja hänen suuri kullinsa vavahteli samaan tahtiin. Painoin katseeni ja näin läikkyneen viinin jättämän tahmean jäljen rintojeni välissä. Dimitrios veti tuolinsa lähemmäksi ja tarttui lämpimillä käsillään vyötärööni. Sitten hän kumartui puoleeni ja nuolaisi ensin viinijäljen ja sitten kevyesti molempia rintojani. Suljin silmäni, nojasin niskani taaksepäin ja hän siirtyi hitaasti ja nautinnollisesti hieromaan rintojani välillä imien nännejä kiihkeästi.. Parta tuntui kiihottavalta ja aloin tuntea mieletöntä himoa. Nousin seisomaan ja hän nosti toisen jalkani tuolille ja jatkoi nuolemalla reittäni ja viimein pakaroistani kiinni pitäen työnsi kielenkärkensä hyvin hitaasti valuvan märkään vakooni ja nuoli ihanasti klitoristani, hengitin raskaasti. Sitten hän nousi seisomaan, irrotti napin kauluksestaan ja nyörin vyöltään ja pujottautui ulos kaavustaan. Hän oli hyvin lihaksikas, mutta kapealanteinen. En myöskään ollut koskaan nähnyt kellään niin tiheää ja runsasta karvoitusta. Kookas kultainen risti riippui hänen rinnallaan. Kellojen soitto vaimeni, palvelus oli siis alkamassa.
Hän tarttui olkapäihini ja veti minut lähelleen. Rintani likistyivät vasten riipusta ja hänen kullinsa oli kivikova ja yltyi reilusti napani yli painautuessaan häpykukkulaani vasten. Työnsin hänet hellästi istumaan. Otin lopun viinin pikarista ja polvistuin. Otin hänen kullinsa pään viinistä kuumaan suuhuni ja pyörittelin kielelläni hetken. Hän katseli kiimaisena ja huohotti. Ukkosen jyly kuului jostain kaukaa. Sitten aloin nuolla ja suudella tuon mahtavan kullin vartta aina välillä imien himokkaasti suuhuni tuskin mahtuvaa terskaa. Puristelin hellävaraisesti kynsilläni hänen suuria karvaisia kiveksiään. Ulkona näytti pimenevän, ukkonen oli kohdalla, salamoi ja samassa jo jyrisi. Tunsin olevani kuin kypsä hedelmä, mehut valuivat valtoimenaan. Nousin ja katsoin häntä silmiin.
Hän otti molemmin käsin kiinni lantiostani ja ohjasi minut istumaan suoraan tuohon mahtavaan viinistä punehtuneeseen suudelmistani märkään tukkiinsa. Voihkaisin nautinnosta kun tunsin hänen työntyvän sisääni. Olin todella kireänä hänen kullinsa ympärillä ja aloin varovasti ratsastaa. Alkoi sataa. Voimakas ukkoskuuro piiskasi ikkunoita. En uskaltanut ensin istua täydellä painollani, joten hän tarttui pakaroihini ja kannatteli minua hieman. Keinuimme hikisinä ja himokkaina. Hänen kurkustaan purkautui kumeita urahduksia ja sitten hän lakkasi kannattelemasta minua ja siirsi kätensä vyötärölleni. Silloin tunsin kuinka hänen kalunsa mahtavana painui pohjaan asti. Tunsin kuinka orgasmini alkoi kuin maanvyörymä ja vavahtelin ja kiristyin entistä tiukemmaksi, silloin tunsin hänenkin tulevan. Mahtava tulva tuntui kuumana sisälläni, kohdussani asti ja valui hänen nivusilleen. Sperman äitelä tuoksu sekoittui huoneessa raskaana leijuvaan sammuneen kynttilän savuiseen tuoksuun. Istuimme hetken siinä sylikkäin ja tuijotin hänen ristiään, mutta hän hymyili minulle ja suuteli kevyesti otsaani. Nousin ja hän kumartui ottamaan pöydän toisesta laatikosta kaksi pientä valkoista kangasliinaa ja ojensi toisen minulle siistiytymistä varten. Käännyin, hain mekkoni ja pukeuduin. Hänkin oli sillä välin laittautunut kaapuunsa.
Sade tuntui laantuvan ja olin lähdössä. Hän otti liinan pois ikonin päältä, sytytti uuden tuohuksen ja avasi ikkunan. Sieltä tulvi sateen raikastamaa ilmaa kun avasin huoneen oven. Sulkiessani ovea näin Dimitrioksen tekevän ristinmerkin ikoninsa edessä ja polvistuvan rukoilemaan painaen toisella kädellään kaapunsa läpi helläksi käynyttä kaluaan. Anomaan anteeksiantoa kenties, tai ehkä kiittämään...
Veljeskunnan kirkko oli tietysti hieno ikoneineen ja sipulinmuotoisine kuparikattoineen. Vieraillessani kirkossa muiden turistien tavoin ja silmiini osui jotain sellaista mitä en olisi voinut kuvitellakaan ! Muutamia munkkeja mustissa kaavuissaan liikuskeli kirkkosalissa. Penkkejä siellä ei ollut muuta kuin seinustoilla, joten myös useita uteliaita ihmisiä käveli siellä tutkiskellen ikoneita. Eräällä munkilla oli kädessään kirja, joka putosi häneltä yhtäkkiä lattialle. Seisoin häneen nähden etuviistossa ja hän kumartui polvensa varaan ottaakseen kirjan lattialta. Kaavun kätköistä näin vilahdukselta, että hänellä ei ollut mitään siellä alla ja kaiken lisäksi hän näytti olevan liki täydessä valmiudessa. Kulli ulottui siinä asennossa lähes polveen asti ja oli paksuin tähän asti näkemistäni! Oli hän toki roteva olemukseltaan muutenkin.
Yllätyin hieman. Hän nousi takaisin seisomaan ja painoi kirjaansa etumustaan vasten. Arvasin kyllä syyn. Sitten hän poistui kirkkosalista nopein askelin. En voinut olla seuraamatta. Näinkin hänen kävelevän kuusikujan reunustamaa polkua rantaan päin. Olin saanut portilta tullessani kartan alueen eri rakennuksista ja siitä katsoen näin, että munkkien omat asuinkammiot sijaitsivat sillä suunnalla. Näinkin kaukaa kuinka hän meni avaimella sisään portista kivirakennukseen ja kolmantena rivistössä sijaitsevasta ovesta sisään. Ajattelin mennä katsomaan kuusikujaa ja kävelinkin sitä pitkin hiljakseen. En saanut kuitenkaan mielestäni näkemääni ja pian huomasin olevani sillä samalla portilla. Portissa luki yksityisalue, pääsy kielletty! Kokeilin kuitenkin kahvaa ja portti aukesi kevyesti. Hän oli kiireissään ehkä unohtanut lukita sen. Pian olin jo ovella, jossa luki yksinkertaisesti Dimitrios. Koputin oveen, hän vastasi jaa! ja niinpä astuin sisään. Minulla oli kamera mukanani ja päätin käyttää sitä tekosyynä tunkeutumiselleni hänen luokseen. Niinpä kerroin halustani tutustua lähemmin munkkien elämään ja asumuksiin ja kenties ottaa sieltä valokuvankin. Huoneessa oli hyvin hiljaista ja lämmintä, vain kärpänen surisi ikkunassa etsien ulospääsytietä. Ulkona oli aurinkoinen helteinen päivä ja ikkunasta oli valkoisen salusiinin yli näkymä rantaleppien lomasta järvelle.
Olin pukeutunut kukalliseen puolipitkään kesämekkoon jossa oli tulipunaisia unikonkukkia valkoisella pohjalla, ruskettuneet käsivarteni olivat paljaat. Hän katseli minua tovin kiinteästi, ojensi sitten kätensä ja esittäydyimme.
Puristus oli luja , lämmin ja aavistuksen liian pitkä, niin että aloin tuntea kihelmöintiä niskassani. En voinut olla ajattelematta välikohtausta kirkossa. Hänen hiuksensa ja silmänsä olivat lähes sysimustat ja aistikkaan näköisiä huulia reunusti tumma pitkähkö kokoparta. Arvion hänet vähän alle viisikymppiseksi. Seisoimme hetken vastakkain hiljaisessa huoneessa ja hänestä huokui suitsukkeiden makeanpistävä tuoksu.
Sitten hän alkoi esitellä minulle huonettaan. Valkoisella seinällä nurkassa oli tietysti ikoni, huone oli hyvin yksinkertaisesti kalustettu. Kirjoituspöytä pienen ikkunan ääressä, kova puutuoli ja yksi nojatuoli, kaappi ja vuode. Lisäksi pieni pöytä, jolla paloi mehiläisvahasta tehty tuohuskynttilä. Suuressa sinisessä emalikannussa oli vettä ja alla vati. Myös samovaari kuului kalustukseen. Hän kertoi, että heillä on tapana iltaisin tehdä siinä teetä jokainen omassa huoneessaan. Pöydällä samovaarin takana huomasin vajaan pullon luostarin omaa marjaviiniä. Kerroin uskomuksestani, että munkit eivät käyttäisi alkoholia. Hän sanoi sen olevan sallittua, mutta vain erikoistapauksissa kuten harvinaisen vieraan kunniaksi tai talvisaikaan ihan rehellisesti lämmikkeeksi.
Seisoimme hyvin lähekkäin ja hän kertoi matalalla soinnikkaalla äänellään luostarin päivärutiineista, rukoushetkistä ja mietiskelystä. Myös jokapäiväinen kello kahdentoista palvelus kirkossa kuuluisi ohjelmaan. Vilkaisin vaistomaisesti kelloani, joka oli jo vähän yli puoli kaksitoista. En kuitenkaan sanonut mitään.
Hän kääntyi ja laittoi hyvin isällisesti käden olalleni ja tarttui toisella viinipulloon ja kertoi hänellä hyvin harvoin käyneen ketään vierailulla. Sitten hän etsi kirjoituspöydän laatikosta kaksi hyvin kaunista hopeapikaria, veti puutuolin pöydän alta ja viittasi minua istumaan. Itse hän istuutui nojatuoliin kaatoi vähän viiniä ja ojensi toisen pikarin käteeni.
Maistoin viiniä se oli hyvin väkevää ja makeaa. Jotenkin pikari keikahti sormissani ja putosi kilahtaen lattialle. Viiniä läikkyi rinnukselleni ja tunsin kuinka sitä valui rintojeni väliin. Pyytelin anteeksi kömpelyyttäni ja sanoinkin: Parempi maassa kuin jumalattoman suussa! Dimitrios hymyili ja kehotti minua vain käytännöllisesti riisumaan mekkoni ja huuhtomaan viinin tuoreeltaan astiassa olevalla vedellä ja laittamaan hetkeksi kuivumaa... Minulla ei ollut mitään mekkoni alla, mutta eihän hän sitä voinut tietää. Pieni piru iski minuun ja ajattelin, että tilanne oli jo alun alkaen hyvin kiihottava ja tunsinkin kuinka häpyhuuleni paisuivat ja olin aivan kostea. Dimitrios nosti pikarin ja täytti sen uudelleen. Niinpä menin vesiastian luo, kiskaisin mekon yltäni ja huuhdoin viiniläikän pois ja ripustin vaatteen raollaan olevaan kaapin oven päälle lähelle huoneen toista avoinna olevaa ikkunaa.
Käännyin hitaasti, hän viittasi viinipikariin. Astuin nuo muutamat askeleet hänen eteensä ja istahdin takaisin paikalleni ja näin hänen kaapunsa kohoumasta, että hän oli pannut merkille kiihottuneet kookkaat rintani, uumani, täyteläisen lantioni ja koko naiseuteni. Hän meni ikonipöydän luo, otti siltä valkoisen nenäliinan tapaisen ja ripusti sen pyhäinkuvan kasvoille, sulki ikkunan ja palasi sitten istumaan. Tartuin viiniin uudelleen ja siemaisin. Veri kohisi korvissani, ojensin käteni ja raotin hänen kaapuaan. Musta kangas oli raskasta, mutta yllättävän pehmeää. Olin nähnyt oikein, Edessäni sojotti suorastaan pelottavan suuri miehekäs elin.
Kirkonkellot alkoivat juuri silloin soittaa. Nielaisin, huohotin kuin hengästyneenä. Menetkö ? kysyin. Vaihtoehtona on mietiskely omassa kammiossa hän sanoi käheällä äänellä. Kuulimme kellonsoiton jatkuvan ja hänen suuri kullinsa vavahteli samaan tahtiin. Painoin katseeni ja näin läikkyneen viinin jättämän tahmean jäljen rintojeni välissä. Dimitrios veti tuolinsa lähemmäksi ja tarttui lämpimillä käsillään vyötärööni. Sitten hän kumartui puoleeni ja nuolaisi ensin viinijäljen ja sitten kevyesti molempia rintojani. Suljin silmäni, nojasin niskani taaksepäin ja hän siirtyi hitaasti ja nautinnollisesti hieromaan rintojani välillä imien nännejä kiihkeästi.. Parta tuntui kiihottavalta ja aloin tuntea mieletöntä himoa. Nousin seisomaan ja hän nosti toisen jalkani tuolille ja jatkoi nuolemalla reittäni ja viimein pakaroistani kiinni pitäen työnsi kielenkärkensä hyvin hitaasti valuvan märkään vakooni ja nuoli ihanasti klitoristani, hengitin raskaasti. Sitten hän nousi seisomaan, irrotti napin kauluksestaan ja nyörin vyöltään ja pujottautui ulos kaavustaan. Hän oli hyvin lihaksikas, mutta kapealanteinen. En myöskään ollut koskaan nähnyt kellään niin tiheää ja runsasta karvoitusta. Kookas kultainen risti riippui hänen rinnallaan. Kellojen soitto vaimeni, palvelus oli siis alkamassa.
Hän tarttui olkapäihini ja veti minut lähelleen. Rintani likistyivät vasten riipusta ja hänen kullinsa oli kivikova ja yltyi reilusti napani yli painautuessaan häpykukkulaani vasten. Työnsin hänet hellästi istumaan. Otin lopun viinin pikarista ja polvistuin. Otin hänen kullinsa pään viinistä kuumaan suuhuni ja pyörittelin kielelläni hetken. Hän katseli kiimaisena ja huohotti. Ukkosen jyly kuului jostain kaukaa. Sitten aloin nuolla ja suudella tuon mahtavan kullin vartta aina välillä imien himokkaasti suuhuni tuskin mahtuvaa terskaa. Puristelin hellävaraisesti kynsilläni hänen suuria karvaisia kiveksiään. Ulkona näytti pimenevän, ukkonen oli kohdalla, salamoi ja samassa jo jyrisi. Tunsin olevani kuin kypsä hedelmä, mehut valuivat valtoimenaan. Nousin ja katsoin häntä silmiin.
Hän otti molemmin käsin kiinni lantiostani ja ohjasi minut istumaan suoraan tuohon mahtavaan viinistä punehtuneeseen suudelmistani märkään tukkiinsa. Voihkaisin nautinnosta kun tunsin hänen työntyvän sisääni. Olin todella kireänä hänen kullinsa ympärillä ja aloin varovasti ratsastaa. Alkoi sataa. Voimakas ukkoskuuro piiskasi ikkunoita. En uskaltanut ensin istua täydellä painollani, joten hän tarttui pakaroihini ja kannatteli minua hieman. Keinuimme hikisinä ja himokkaina. Hänen kurkustaan purkautui kumeita urahduksia ja sitten hän lakkasi kannattelemasta minua ja siirsi kätensä vyötärölleni. Silloin tunsin kuinka hänen kalunsa mahtavana painui pohjaan asti. Tunsin kuinka orgasmini alkoi kuin maanvyörymä ja vavahtelin ja kiristyin entistä tiukemmaksi, silloin tunsin hänenkin tulevan. Mahtava tulva tuntui kuumana sisälläni, kohdussani asti ja valui hänen nivusilleen. Sperman äitelä tuoksu sekoittui huoneessa raskaana leijuvaan sammuneen kynttilän savuiseen tuoksuun. Istuimme hetken siinä sylikkäin ja tuijotin hänen ristiään, mutta hän hymyili minulle ja suuteli kevyesti otsaani. Nousin ja hän kumartui ottamaan pöydän toisesta laatikosta kaksi pientä valkoista kangasliinaa ja ojensi toisen minulle siistiytymistä varten. Käännyin, hain mekkoni ja pukeuduin. Hänkin oli sillä välin laittautunut kaapuunsa.
Sade tuntui laantuvan ja olin lähdössä. Hän otti liinan pois ikonin päältä, sytytti uuden tuohuksen ja avasi ikkunan. Sieltä tulvi sateen raikastamaa ilmaa kun avasin huoneen oven. Sulkiessani ovea näin Dimitrioksen tekevän ristinmerkin ikoninsa edessä ja polvistuvan rukoilemaan painaen toisella kädellään kaapunsa läpi helläksi käynyttä kaluaan. Anomaan anteeksiantoa kenties, tai ehkä kiittämään...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Törmäsin hienoon tarinaasi. Kiitän ja kehun, kun näyttää, että kukaan ei olisi sitä vielä tehnyt. Oletko kirjoittanut muuallekin? Tämä oli hyvin kirjoitettu, aistikas tarina.