collien omistajat

Minulla oli collieuros 14 vuotta. Kuoli 3v. sitten.

Valtaosa vastaantulevista koiran omistajista tuumivat, että heidän koira on ihastunut collieisiin. Myös äitini pomeranian oli sellainen, vaikka minun collieni kävi sen kimppuun kolme kertaa ja kohteli sitä kaltoin. (Pomeranian on kääpiökoira, mutta hirveän rohkea, eikä säikkynyt noista hyökkäyksistä, vaikka sai niistä lieviä vammoja).

Joskus harvoin vastaan tuli koiranomistaja, joka kertoi, että hänen koiransa nimen omaan inhoaa collieita. Eipä siinä sitten tuttavuutta sen enempää tehty.

Noita puolesta- vastaan juttuja oli paljon collieni aikana. Oma koirani ei pitänyt oman rotuisista koirista oikeastaan lainkaan. Se oli kerran jopa väkivaltainen collienartulle, vaikka oli itse uros. Koirani tappeli kaikkien urosten kanssa (paitsi ei useimpien vinttikoirien kanssa), joten se tappeli myös collieurosten kanssa.

Nyt minulla on saksanpaimenkoirauros. Se on aktiivisempi kuin collie, myös parempi luonteeltaan - ei ole niin väkivaltainen, eikä hyökkää ihmisten kimppuun, kuten edesmennyt collieni teki. Ongelmaa saksanpaimenkoirassani on se, että muut koirat eivät pidä siitä. Viimeksi koirapuistossa narttu ei halunnut tulla koko puistoon kun olimme saksanpaimenkoiran kanssa puistossa. Tyttökoira "urisi" - ihan kuin puhui omistajalleen, että ei tahdo puistoon ja vetäytyi lähteäkseen pois. Myös monet, lukemattomat muut koirat eivät tahdo tehdä mitään tuttavuutta saksanpaimenkoirani kanssa. Surku juttu - no friends....we are very lonely couple... ;((

tulee vastaan sellaisia koiria, joiden omistajat kertovat, että heidän koiransa tulevat jostain kumman syystä collieiden kanssa toimeen, muttei muiden koirien. Oma collieni (5 vuotias uros) tulee toimeen toisten koirien, olkoon sitten uroksia tai narttuja, kanssa yleensä hyvin (paitsi saksanpaimenkoirien).
Eilen iltalenkillä tavattiin hovawart-uros (nimi taitaa olla väärin) ja koiran emäntä ihmetteli, että miten se collieiden kanssa tulee toimeen, mutta muita koiria kohtaan se on yleensä hyvinkin aggressiivinen ja olipa naisen ilme hyvä, kun oli varma, että koirani oli narttu, mutta sitten paljastuikin, että se onkin uros! =)
Ja kun collieni näkee toisen koiran tulevan vastaan, sillä on tapana jähmettyä paikoilleen ja tarkkailee, onko vastaan tuleva ystävällinen vaiko vihainen, niin tätä se ei tee, jos huomaa, että toinenkin on collie. Silloin mennään rauhallisesti (mutta päättäväisesti) ja ystävällisesti toisen luokse ja on silloin itse ystävällisyys ja ihanuus toiselle, vaikka toinen ei koirastani pitäisi.